Tiedot
Ohjelman valmistelussa on ollut keskeistä laaja-alainen ja osallistava prosessi yhdessä jäsenkaupunkien asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. HSY:n hallitus päätti Kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelusta syksyllä 2018 osana HSY:n strategian (kuva 8) toimeenpanoa. Ohjelmatyötä varten muodostettiin sekä HSY:n asiantuntijoista koostuva koordinaatioryhmä että ulkoinen ohjausryhmä, jossa jäseninä olivat kaupunkien, Suomen ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton, Smart & Clean-säätiön ja HSY:n edustajat.
Työ käynnistettiin Pääkaupunkiseudun ilmastoseminaarissa 2019, jossa esiteltiin ohjelman tarkoitus ja mahdolliset teemakokonaisuudet. Ohjelmatyö jakaantui valmistelussa viiteen teemaan. Teemakohtaisiin työpajoihin kutsuttiin asiantuntijoita Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeista ja muista julkisista organisaatioista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, järjestöistä sekä kestävyysteemojen parissa toimivista yrityksistä. Työpajoissa tunnistettiin ajankohtaisia kestävyyshaasteita ja muovattiin ohjelman toimenpide-ehdotuksia.
Ohjelmatekstiä työstettiin vuonna 2020, jolloin konsultoitiin HSY:n eri toimialojen asiantuntijoita. Ohjelman valmistelua tehtiin myös yhteistyössä mm. Uudenmaan liiton kanssa, jotta Kestävän kaupunkielämän ohjelma ja Uudenmaan ilmastotiekartta täydentäisivät toisiaan.
Työpajassa pilotoitiin HSY:n kehittämää Ilmastoviisaan alueen työkalua (Low Carbon District -konsepti) osana Malmin asemanseudun kehittämistä ja kerättiin ajatuksia siitä, miten työkalun käyttöönottoa voisi parhaiten edistää Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa.
HSY:n sopeutumisen seminaarissa tarkasteltiin sitä, miten tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja ilmastoriskeistä muovautuu sopeutumistoiminnaksi. Työpajassa tunnistettiin Kestävän kaupunkielämän edellyttämiä sopeutumistoimia kaupunkiseudulle.
Pääteemoja työpajassa olivat kestävä ruokajärjestelmä, kulutus ja matkailu. Työpajassa pohdittiin pääkaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla mahdollistamme ja tuemme asukkaiden siirtymistä kestävään kaupunkielämään erityisesti kiertotalouden näkökulmasta.
Pääteemoja työpajassa olivat rakennettu ympäristö, palveluiden ja teollisuuden sivuvirrat, yhdyskuntajätteiden kiertotalousratkaisut ja vesihuollon innovaatiot. Työpajassa ideoitiin pääkaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla tehostamme kiertotaloutta seudulla.
Työpajassa arvioitiin pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden myötä syntyneitä uudenlaisia tietotarpeita yhdessä tietoa tuottavien, tietoa käsittelevien ja tietoa hyödyntävien osapuolten kanssa. Pääteemoja työpajassa olivat tietotarpeet koskien mm. pääkaupunkiseudun kulutuksesta aiheutuvia rakentamisen ja ruuan välillisiä päästöjä, hiilinieluja ja musta hiiltä, tieliikenteen päästöjä, sekä energiatehokkaan rakennetun ympäristön kehittämistä.
Ohjelmaluonnos valmistui lokakuussa 2020, jolloin se julkistettiin avointa vuorovaikutusta varten. Tällä haluttiin varmistaa, että ohjelmatyön teemat ja toimenpide-ehdotukset saavat tukea myöhemmin ohjelman toteuttamisvaiheessa. Luonnos lähetettiin yli 300:lle ohjelmatyöhön osallistuneelle tai ohjelman teemojen kannalta tärkeäksi tunnistetulle asiantuntijalle kommentoitavaksi. Palautetta antoi noin 80 henkilöä. Samaan aikaan käynnistettiin Kestävän kaupunkielämän asukaskysely, jolla kartoitettiin pääkaupunkiseudun ja muiden asiasta kiinnostuneiden asukkaiden näkemyksiä ohjelman teemoja kohtaan. Kyselyyn vastasi yli 600 henkilöä. Ohjelmaluonnosta tarkennettiin asiantuntija- ja asukaspalautteen perusteella. Kyselyjen tuloksia ja muuta palautetta tullaan käyttämään hyväksi myös ohjelman toteuttamisvaiheessa. Katso liite 2 luonnospalautteen lisätietoja varten.
Ohjelmaluonnos oli HSY:n hallituksen käsiteltävänä 11.12.2020, jolloin hallitus lähetti luonnoksen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille lausunnoille.
Kaupunkien lausunnoissa tuotiin esille, että ohjelmaan valitut toimenpiteet tukevat kaupunkien omaa ilmasto- ja kestävyystyötä, sekä painotettiin seudullisen yhteistyön merkitystä tavoitteiden toteutumisessa. Lausunnoissa kommentointiin erityisesti julkisiin hankintoihin liittyviä toimenpiteitä ja pyydettiin niihin tarkennuksia. Julkisten ruokapalveluhankintojen osalta muistutettiin niiden tukeutuminen valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin ja ehdotettiin HSY:lle aktiivisempaa tiedolla vaikuttamisen roolia suositusten päivittämisessä kestävämmiksi ja ilmastohaasteen paremmin huomioivaksi.
Kulutuksen päästöjen seuraamisen tuominen seudulliseen ilmastotyöhön nähtiin erityisesti Vantaan ja Kauniaisten lausunnoissa tärkeänä avauksena. Espoon lausunnossa muistutettiin, että kaupunkien kanssa tehtävä yhteistyö on tarpeen kulutusperäisten päästöjen laskentatapaa ja päästöjä koskevaa viestintää muotoiltaessa, ja että tällä tiedolla on merkitys erityisesti kiertotaloustoimenpiteiden taustatietona. Kestävän kaupunkielämän ohjelman tarkoitus on nimenomaisesti tuoda uusia avauksia seudulliseen ilmasto- ja kiertotaloustyöhön, ja HSY:llä on hyvät olemassa olevat asiantuntijaverkostot yhteiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Helsingin lausunnossa otettiin esille tarkennuksia erityisesti jäte- ja vesihuoltoon liittyviin toimenpiteisiin. Helsingin lausunnossa nostettiin esille myös viherrakenteen kehittämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän seudullisen yhteistyön tärkeys.
Ohjelmatekstiä muokattiin lausuntojen perusteella alkuvuonna 2021.
Lausunnoissa muistutettiin, että Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa ei tule olla päällekkäisiä toimia muiden ilmasto- ja resurssiviisausohjelmien kanssa, vaan suunnitelmien täytyy olla toisiaan täydentäviä. Tämä kaupunkien toive on huomioitu jo ohjelman valmistelun alkaessa. Lausunnoissa nousi esille myös kysymyksiä ohjelman vastuunjaosta ja toteutuksen resursoinnista.
HSY:n hallitus hyväksyi Kestävän kaupunkielämän ohjelman 28.5.2021.