Kestävän kaupunkielämän ohjelma

Visio: Rakennuksia käytetään tilatehokkaasti ja energiataloudellisesti. Hyvä ylläpito tukee kestävää käyttöä, pidentää rakennusten elinkaaria ja rakennusosat ja -materiaalit kiertävät tehokkaasti. Maamassat optimoidaan ja kierrätysmateriaalien käyttö rakentamisessa on arkipäivää. Toimivat ja kattavat viherrakenteet turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan.

Pääkaupunkiseutu on Suomen merkittävimpiä uudisrakentamisen painopistealueita, ja seudun kaupungit tulevat kasvamaan jatkossakin voimakkaasti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu on Helsingin seudulla 225 000 henkilöä vuodesta 2019 vuoteen 2040. Rakennusalan suhdanneryhmän raportin mukaan vuonna 2019 pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi 9 %:lla, väestön asunnonostoaikomukset olivat muuta maata korkeammalla ja asuin- ja muiden rakennusten lupamäärä korkealla (Valtiovarainministeriö 2020b).

Kestävä kaupunkielämä nojaa materiaalitehokkaan uudisrakentamisen lisäksi vahvasti nykyisen rakennuskannan korjausrakentamiseen. Uudis- ja korjausrakentamisen osalta metropolialueen kehittymisellä on laajaa merkitystä myös valtakunnallisesti, sillä alueella sovellettavien uusien, kestävyyttä ja kiertotaloutta tukevien linjausten ja kriteerien voidaan nähdä kehittävän koko rakennusalaa – ratkaisujen saatavuus paranee ja niiden kustannustaso madaltuvat, kun uusien kiertotalouteen nojaavien menetelmien kysyntä kasvaa.

Kun materiaaleja ja rakennusosia käytetään uudelleen, vältetään uusien valmistamisesta syntyvä ympäristökuormitus. Tästä syystä kierrätettävien ja uudelleen käytettävien materiaalien ja rakennusosien tai massojen hallintaan ja käytön suunnitteluun tarvitaan uusia voimavaroja, jotta kiertotaloutta voidaan toteuttaa käytännössä.

Kestävässä kaupunkielämässä vuonna 2030:

• Tilojen jakaminen ja yhteiskäyttö auttavat hyödyntämään nykyistä rakennuskantaa tehokkaammin, mikä vähentää painetta tarpeettomalle lisärakentamiselle.
• Seudullinen yhteistyö tukee ja kannustaa asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamista.
• Kaupungit ja seudun toimijat ohjaavat yhdessä keskeisten kiertotalouden käytäntöjen jalkautumista rakennusalalle ja niistä muodostuu olennainen osa laadukasta ja kestävään lopputulokseen tähtäävää rakentamista.
• Massatalouden suunnittelua ja koordinointia kehitetään maa- ja infrarakentamisessa paikallisella ja seudullisella tasolla.
• Viherrakenteen moninaiset ratkaisut edistävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat näkyvä osa kaupunkirakenteen arkea.
  

Päätavoite: Lisätään rakennusten käytönaikaista tehokkuutta ja toimivuutta sekä vahvistetaan kiertotaloutta tukevien toimien vaikuttavuutta alueen rakentamisessa seudullisten linjausten ja yhteistyön kautta.

Kestävää rakentamista seuraa energia- ja materiaalitehokas rakennuksen käyttö

Talonrakentaminen on suurimpia luonnonvarojen kuluttajia Suomessa, ja tuottaa myös paljon jätettä. Rakennusmateriaaleja ja -tuotteita käytetään 10 miljoonaa tonnia vuosittain (Rakennusteollisuus RT N.d.), ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että materiaaleja käytettäisiin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Valtioneuvoston (2012) asetuksen mukaan 70 % kaikesta rakennusjätteestä tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä kiertoon päätyy noin 50–60 % rakennusjätteestä (Tolpo 2020, Salmenperä ym. 2016).

Helsingin seudun osuuden suunnitellusta (vapaarahoitteisesta) asuntotuotannosta arvioidaan tällä hetkellä olevan noin puolet koko Suomen asuntotuotannosta (Rakennusteollisuus RT 2020). Seuraavan 20 vuoden aikana seudun osuuden asuntotuotannon tarpeen arvellaan myös pysyvän noin 50 %:ssa (Vainio 2020). Koska uudisrakentamisen tarve tulee pysymään korkealla, rakennusosien uudelleenkäytön ja kierrätyksen merkitys kasvaa rakentamisen kiertotalouden edistämisessä. Betonin korvaaminen vähähiilisillä rakennusmateriaaleilla, kuten uudelleenkäytetyillä osilla tai puulla, on keskeisessä asemassa rakentamisen päästöjen vähentämisessä. Merkittäväksi nousee myös olemassa olevien rakennusten parempi hyödyntäminen, muuntelu ja korjausrakentaminen, jotka vähentävät tarvetta uudisrakentamiseen ja rakennusmateriaalien käyttöön. Kun hyödynnetään paremmin jo olemassa olevaa rakennuskantaa ja uudistetaan olemassa olevia osia ja materiaaleja hyödyntäen, on rakentaminen kestävämmällä pohjalla.

Toimenpiteet, joissa HSY voi olla yhtenä toimijana

51. Tiivistetään seudullisen rakentamisen kiertotalousyhteistyötä
Luodaan yhteistyöverkosto rakentamisen kiertotalouden ympärille tiivistämään poikkihallinnollista yhteistyötä, ml. yksityisen sektorin toimijat (yritykset). Verkostoon sisällytetään seudullinen rakentamisen hankintojen yhteistyöverkosto talonrakentamisen kiertotalousosaamiseen (esim. rakennuttajat, ympäristöasiantuntijat).

52. Kannustetaan seudulla asuinrakennusten energiakorjauksiin
Nykyisen rakennuskannan energiakorjauksilla on merkittävä vaikutus kaupunkiseudun energiankulutukseen ja siten myös kulutuksesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin. Erityisen suuri merkitys pääkaupunkiseudulla on yksityisomisteisten asuinkerrostalojen energiatehokkuuden edistämisessä. Näille rakennustyypeille sopivia energiakorjauskonsepteja tunnetaan useita, mutta haasteena on usein päätöksentekoon, rahoitukseen liittyvään riskinhallintaan ja hankkeiden toteuttamiseen liittyvät ongelmat. Keskeisessä roolissa ovat isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset.
Koska osa-alue linkittyy niin vahvasti kaupunkiseudun hiilineutraaliuden edistymiseen, on tärkeää edistää energiakorjaamista tarjoamalla taloyhtiöille ja omakotitaloasujille tarpeenmukaista energiakorjaamisen neuvontaa. Neuvonnan kehittämisessä voidaan hyödyntää Helsingin Energiarenessanssi-ohjelmassa tunnistettuja keinoja myös muualla kaupunkiseudulla. Lisäksi voidaan laajentaa Helsingin taloyhtiöklubimallia muihin kaupunkeihin. Helsinki on myös panostamassa energianeuvojien verkostoon.

53. Kehitetään seudun rakennus- ja purkuosien uudelleenkäytön koordinointia
Edistetetään pääkaupunkiseudulla rakennus- ja purkuosien uudelleenkäyttöä luomalla kaupunkien välinen koordinaatiojärjestelmä purkukohteiden rakennusosille ja irtaimistolle. Selvitetään tähän liittyvät lainsäädännölliset ym. esteet.

Toimenpiteet, joita HSY ehdottaa muille toimijoille (linjaukset)

54. Edistetään tilatehokkuutta ja yhteisöllisyyttä
Yhteiskäyttötiloja ja niiden käyttöä edistetään kaupungeissa (esim. käsityö- ja kotitalousluokat, liikuntasalit, asukastalot). Kehitetään uusia/lisää tilankäyttömuotoja, esim. tiloja ”korjauspajoille” ja tavaroiden vaihdolle / uudelleenkäytölle. Selvitetään mahdollisuuksia laajentaa tilatalkkaritoimintaa (tilojen ylläpito ja käyttöasteen lisääminen). Kehitetään alusta tilojen jakamiseen, operaattori, joka koordinoi tilojen käyttöä. Kehitetään konsepti, jolla samantyyppisiä kohteita voidaan muuttaa tehokkaampaan käyttöön. Toimenpide tukee Helsingin kaupungin (2020b) kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteitä laatia kaupunkitasoiset suunnitteluohjeet asukaskäyttöisille tiloille koskien uusia ja peruskorjattavia rakennuksia, ja luoda seurantajärjestelmä kaupungin tilojen käytön tehostamiseen.

55. Selvitetään olemassa olevien rakennusten parempaa hyödyntämistä
Rakennusten peruskorjaaminen purkavan uudisrakentamisen sijaan on tehokas keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä (Huuhka ym. 2021).
Selvitetään mahdollisuuksia pidentää olemassa olevien rakennusten elinkaaria paremmalla ylläpidolla ja edistää tarvittaessa rakennusten muuntelua muuhun käyttöön. Hyödynnetään CIRCuIT-hankkeessa saatuja tuloksia myös muualla kuin Vantaalla.
Käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi teollisuusalueilla edellyttää, että ympäristö on uuteen käyttötarkoitukseen soveltuvaa (ilmalaatu, melu).

56. Hyödynnetään purettavien rakennusten rakennusmateriaaleja
Kaupungit selvittävät mahdollisuutta velvoittaa ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisen purkukatselmuksen tekemistä suuremmissa julkisissa ja yksityisissä purkukohteissa. Korjattavien ja purettavien rakennusten materiaalien hyötykäyttö ja logistiikka suunnitellaan ennen toimenpiteiden aloittamista. Tässä painotetaan betonin kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, joka on materiaaleista kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa (materiaalimäärä ja hiili-intensiteetti). Tarkastellaan rakennusten osittaista säilyttämistä, rakennusosien uudelleenkäyttöä sekä rakennusmateriaalien hyödyntämistä myös purkavan saneerauksen yhteydessä.
Kaupungit voivat velvoittaa tarvittaessa purkumateriaalien sääsuojattuun lajitteluun ja materiaalien kierrätykseen toimittamisen. Materiaalien työmaalla tapahtuvassa käsittelyssä otetaan huomioon käsittelyn vaikutukset ilmanlaatuun.
Toimenpide tukee Helsingin kaupungin (2020b) kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteitä lisätä purku-urakoihin kiertotalousvaatimuksia sekä luoda ja ottaa käyttöön toimintamalli purku- ja korjausrakentamishankkeiden irtaimiston ja rakennusosien uudelleenkäytölle.

57. Lisätään sopeutumistietoa rakentamisessa
Käynnistetään kartoitus uudis- ja peruskorjauskohteiden ilmasto- ja säänkestävyyden tietotarpeista ja tuotetaan tarvittavaa tietoa kaupunkisuunnittelun ja rakennuttajien saataville. Huomioidaan kasvavat haasteet erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla esimerkiksi varautumalla lisääntyviin helteisiin ja tilojen energiatehokkaaseen jäähdyttämiseen. Arvioidaan rakennusten korjaustarpeen ja maaperän kantavuusriskien kehittymistä seudulla.

58. Viitoitetaan kiertotalousesimerkeillä seudun rakentamista
Rakennushankkeissa lisätään kiertotalousnäkökulmia. Seudulle rakennetaan kiertotaloutta mahdollisimman laajasti toteuttava rakennus, jota hyödynnetään ohjaavana esimerkkinä kiertotalousrakentamisessa ja asukkaiden kiertotaloustietoisuuden lisäämisessä. Rakentamisessa voidaan ottaa huomioon muun muassa:
- Uudelleenkäytetyt rakennusosat ja kierrätetyt purkumateriaalit,
- Huollettavuus, uudelleenkäytön mahdollistaminen (purettavuus) ja materiaalien kierrätettävyys,
- Rakennuksen monikäyttöisyys ja muunneltavuus, ja
- Elinkaarenaikaiset CO2-päästöt ja energiapositiivisuus.
Pilotin pohjalta kehitetään kaupunkien toimintamalleja kiertotalousnäkökohtien huomioon ottamiseksi julkisessa rakentamisessa.
Toimenpide tukee Espoon kaupungin aikomusta selvittää kaupungin mahdollisuuksia vaikuttaa älykotirakentamiseen sekä mahdollisesti myös tavoitetta lisätä puurakentamista ja seurata puurakentamisen edellytysten kehittymistä eri projektien ja toimenpiteiden osalta.
Toimenpide tukee Helsingin kaupungin (2020b) kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteitä toteuttaa elinkaaripilottihankkeet eri tyyppisille alueille (rata, katu, puisto, esirakentaminen) sekä suunnitella ja toteuttaa kiertotalouden periaatteita noudattavia uudis- tai peruskorjaushankkeita.

59. Lisätään kiertotalousnäkökulmien huomioimista rakentamisen suunnittelussa
Kiertotalousnäkökulmien käsittelyä rakennushankkeissa edistetään asettamalla suunnittelua ohjaavia linjauksia tai kriteerejä. Asuin- ja toimitilarakentamisen kohdalla tontinluovutuksen yhteydessä voidaan velvoittaa huomioimaan esimerkiksi:
- Rakennusten monikäyttöisyys ja muunneltavuus,
- Purettavuuden huomioon ottaminen ja uudelleenkäytön mahdollistaminen suunnitteluvaiheessa (erityisesti toimitilarakentamisessa),
- Suunnittelun lähtökohtana ovat saatavilla olevat kierrätysmateriaalit, sekä julkisten hankkeiden kohdalla myös puurakentaminen,
- Rakennusosien huollettavuus ja kierrätettävyys, ja
- Elinkaarenaikaiset CO2-päästöt ja energiapositiivisuus.
Hankkeissa on esitettävä näiden osa-alueiden käsittelyä koskeva suunnitelma ja/tai saavutettava tietty toiminnan taso. Lisäksi tontinluovutusehtoihin voidaan asettaa esim. velvoite olemassa olevan rakennuksen säilyttämisestä, purkumateriaalin hyödyntämisestä tai velvoittaa rakentamisessa käytettävän käytettyjä osia ja/tai kierrätysmateriaaleja. Kriteeristö kehitetään yhteistyössä kuntien ja alan sidosryhmien kesken (esim. Green Building Council) huomioiden myös muut rakentamista koskevat ilmastotavoitteet, sekä puurakentamisen tavoitteet.
Toimenpide tukee Helsingin kaupungin (2020b) kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpiteitä määritellä kiertotalouden edistäminen yhdeksi keskeiseksi maankäytön ja kaupunkisuunnittelun lähtökohdaksi, ja pilotoida kiertotalouskriteereiden käyttöä tontinluovutusehdoissa.

Seudullisen yhteistyön voimaa maa- ja infrarakentamisessa

Rakentaminen tuottaa Suomessa toiseksi eniten jätettä, suurempana vain kaivostoiminta ja louhinta. Rakentamisen jätteistä valtaosa on läjitettyjä maamassoja (Tilastokeskus 2020). Maa- ja infrarakentamisen arvioidaan pysyvän lievässä kasvussa myös tulevina vuosina (Valtiovarainministeriö 2020b). Helsingin seudulla suurimpia aluerakentamisen hankkeita ovat tällä hetkellä esimerkiksi Kalasataman ja Pasilan alueet, Länsimetron liikennejärjestelyt, Raide-Jokeri, sekä Espoon uusi jätevedenpuhdistamo. Maa- ja infrarakentamisen keskeisiä painopistealueita niiden kestävyyden lisäämiseksi ovat maamassojen käytön optimointi ja kierrätysmateriaalien käytön lisääminen.

Seudullisen yhteistyön kautta esimerkiksi erilaisten massojen tunnistaminen, niiden nopea ja sujuva käsittely, siirto sekä varastointi muuttuvat kustannustehokkaammiksi ja ympäristöystävällisimmiksi kun ratkaisuja etsitään koko pääkaupunkiseudun potentiaali hyödyntäen. Esimerkkinä seudullisen yhteistyön potentiaalista toimivat naapurikuntien tarjoamat mahdollisuudet massojen lyhytaikaiseen varastointiin.

Toimenpiteet, joissa HSY voi olla yhtenä toimijana

60. Optimoidaan massataloutta maa- ja infrarakentamisessa
Edistetään maa- ja infrarakentamisen kiertotaloutta velvoittamalla kaupungit paikalliset ja seudulliset mahdollisuudet huomioivaan massasuunnitteluun. Toimenpiteen keskiössä on massojen synnyn ja tarpeiden ennakointi ja massojen hallinnan suunnittelu kaavoituksen yhteydessä. Samalla voidaan arvioida uusien menetelmien, kuten kaivamattomien maarakennustekniikoiden käyttömahdollisuuksia, sekä tunnistaa ylijäämämaiden hyötykäyttökohteita kaupunkiseudulla.
Massojen käsittelyä ja hyödyntämistä pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä syntypaikkaa, mikä edellyttää työmaiden sisäistä ja työmaiden välistä massakoordinaatiota. Maamassojen logistiikkaa pystytään parantamaan järjestämällä väliaikaisia maavastaanottopaikkoja ja massojen jalostusalueita. Tehtäväkokonaisuus vastuutetaan selkeästi, jolloin alueelliset massatasapainolaskelmat ja niiden vaikutukset voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa ja kunnallisteknisissä yleissuunnitelmissa.
Suunnittelun ja massojen hallinnan tukena hyödynnetään koko seudun yhteistä digitaalista maamassojen koordinointi- ja seurantajärjestelmää (SeutuMassa), jonka lisäksi yhdenmukaistetaan maamassojen tietojen seuranta ja laadun koordinointi sekä asiakirjakäytännöt (mm. raportointivaatimukset, digitaaliset siirtoasiakirjat ja asiakirjoja koskevat velvoitteet ylijäämämaille).

Toimenpiteet, joita HSY ehdottaa muille toimijoille (linjaukset)

61. Lisätään kiertotalousohjausta infrarakentamisessa
Määritetään nykyistä kunnianhimoisempia ohjauskeinoja kiertotaloudelle infrarakentamisessa, kuten velvoitteita, kannustimia ja suosituksia kierrätettyjen materiaalien käytön lisäämiseksi. Sallitaan myös laatuvaatimusten tilannekohtainen joustavuus alueen käyttötarkoituksen vaatimien laatukriteerien puitteissa. Tuetaan kiertotalousnäkökulmien huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa jakamalla tietoa vaihtoehdoista sekä kertynyttä kokemusperäistä tietoa pääkaupunkiseudulla. Pyritään ohjaamaan kehitystä siten, että infrarakentamisen tarjouspyyntövaiheessa painotetaan laatuvaatimuksissa kierrätettyjen materiaalien osuutta.
Lisätään joustavuutta uusien kiertotaloutta edistävien maa- ja infrarakentamisen innovaatioiden käyttöönottoon.
Viherrakentamisessa käytetään pääosin kaupunkiseudulla syntyneitä kierrätysbiomassoja.
Rakentamisessa selvitetään materiaalien ja maa-ainesten myöhempi uudelleenkäyttö- ja/tai kierrätysmahdollisuus.
Toimenpide tukee Helsingin kaupungin (2020b) kierto- ja jakamistalouden tiekartan toimenpidettä luoda kaupungin sisäinen toimintamalli infrarakentamisen ylijäämämateriaalien hyödyntämiselle.

Viherrakenteella viihtyisyyttä ja monia muita hyötyjä

Kattava ja toimiva viherrakenne luo osan viihtyisää ja terveellistä kaupunkiseutua. Hyvin suunniteltuna ja toteutettun se auttaa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita myös kaupunkialueilla. Viherrakenne osana luontopohjaisia ratkaisuja tarjoaa myös keinon sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin kuten lisääntynyt sadanta ja tulvat. Kattavan viherrakenteen ylläpito edellyttää panostamista erilaisten viheralueiden ja viherrakenteiden säilyttämiseen ja lisäämiseen. Katso myös kappale 6.3 rakennetun ympäristön sopeutumisesta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Toimenpiteet, joissa HSY voi olla yhtenä toimijana

62. Pilotoidaan viherkorjaamista (urban retrofitting)
Valitaan seudulta esimerkiksi palvelutaloja ja päiväkoteja pilottiin, jossa selvitetään niille sopivaa kasvillisuutta suojaamaan helteiltä ja lisäämään vettä imeyttävää pintaa sekä toteutetaan mahdolliset viherrakenneratkaisut. Pilottien perusteella tehdään ohjeita ja suosituksia vastaavasta viherkorjaamisesta muissa vastaavissa kohteissa.

63. Pilotoidaan tonttikohtaista viherkerrointa peruskorjauskohteessa
Viherkerrointyökalua, jolla voidaan määrittää korttelille riittävä määrä vettä imeyttävää kasvillisuuspinta-alaa, on käytetty kaupungeissa enenevässä määrin kaavoituksessa ja pihasuunnittelussa. Pääkaupunkiseudulla on tulossa runsaasti rakennuksia peruskorjausikään, jolloin päästään parantamaan rakennusten energiatehokkuutta muun muassa viherkatoin. Samalla voidaan tarkastella peruskorjauskohteiden piha-alueita. Toimenpiteessä valitaan pilotoitavaksi peruskorjauskohteita, joissa testataan viherkertoimen käyttöä jo rakennetuilla tonteilla (esim. kantakaupungin korttelipihoilla). Pilotin pohjalta kehitetään ohjeistusta ja suosituksia viherkerrointyökalun käytöstä peruskorjauskohteissa.

64. Edistetään urbaanien puutarhojen, viherkattojen ja -seinien rakentamista
Viherkatot ja -seinät edistävät hulevesien hallintaa ja luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä. Selvitetään esteitä viherkattojen ja -seinien rakentamiselle ja suunnitellaan niiden perusteella toimia, joilla urbaanien hyötypuutarhojen, viherkattojen ja -seinien rakentamista voidaan edistää. Esimerkkeinä näistä toimista on luoda luonnon monimuotoisuutta lisäävien viherkattojen ja -seinien kestävän rakentamisen opas, ja pilottien seuraaminen.