Kestävän kaupunkielämän ohjelma

Visio: Jätteitä syntyy vain vähän, ja se jäte, joka syntyy, lajitellaan tehokkaasti ja hyödynnetään parhailla mahdollisilla tavoilla. Vesihuolto toteutetaan energiatehokkaasti, vettä kulutetaan fiksusti ja ympäristövaikutukset minimoiden.

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää jätteen määrän minimoimista tuotannon kaikissa vaiheissa. Jätemäärää vähennetään parhaiten systeemitasolla tuotannossa ja tuotesuunnittelun kautta, ja henkilötasolla kulutusvalinnoilla (joista enemmän luvussa 3). Täydellisessä kiertotaloudessa systeemistä poistuisi jätteenä vain marginaalisia määriä materiaa, joka sekin voitaisiin kierrättää uudeksi raaka-aineeksi. EU:n jätedirektiivissä on asetettu yhdyskuntajätteelle 60 % kierrätystavoite vuoteen 2030 mennessä (Euroopan unioni 2018). HSY tavoittelee pääkaupunkiseudulla 60 % kierrätysastetta jo vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntajätteeksi määritellään ihmisten kulutuksesta syntyneet jätteet kodeissa sekä julkisissa ja yksityisissä palveluissa (katso tietolaatikko 7). Yhdyskuntajäte muodostaa kuitenkin vain pienen osan kaikesta jätteestä, jota syntyy myös rakentamisessa, alkutuotannossa, teollisuudessa ja kaupan alalla.

EU:n uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa (Euroopan komissio 2020) analysoidaan tuotteiden ja materiaalien elinkaarta, jotta voidaan varmistaa resurssien kestävä käyttö ja puuttua resurssi-intensiivisten alojen (kuten tekstiili-, rakennus-, elektroniikka- ja muoviala) toimintaan. Monella toimialalla tehdäänkin paljon töitä kiertotalouden ja materiaalikierrätyksen edistämiseksi. Yrityksillä on tärkeä rooli innovatiivisten liiketoimintamallien, prosessien, tuotteiden ja palveluiden kokeiluissa ja kehittämisessä. Kaupungeilla on puolestaan keskeinen rooli mahdollistamassa innovatiivista kiertotalouden liiketoimintaa. Jotta tavoitteet onnistuttaisiin saavuttamaan, tarvitaan seudullista yhteistyötä, yhteistä tavoitetta, koordinointia ja tietoa, sekä uudenlaisia tuotteita ja palveluita, jotka auttavat vähentämään jätemääriä.

Tässä luvussa tähdätään kiertotalouden tehostamiseen pääsääntöisesti innovatiivisen jäte- ja vesihuollon keinoin. Jätemääriä vähennetään kulutusvalinnoilla, ja siten jätemäärän vähentämistavoitteiden saavuttamiseen myötävaikutetaan myös kulutuksen (luku 3), ruoan (4) ja rakentamisen (7) toimenpiteiden kautta. Sopeutumisen toimenpiteitä ei tästä luvusta löydy (hulevesiin liittyviä toimenpiteitä on kappaleessa 6.3).

Muista ohjelman painopisteistä poiketen, tämän painopisteen tavoitteet tähtäävät jo vuoteen 2025 HSY:n strategian mukaisesti.

Kestävässä kaupunkielämässä vuonna 2025:

• Kannustetaan tehokkaaseen jätteen lajitteluun, jotta yhdyskuntajätteen ja kotitalousjätteen kierrätysasteet nousevat 60 %:iin, ja 60 % biojätteestä päätyy erilliskeräyksen kautta hyötykäyttöön.

• Vähennetään kotitalouksien sekajätteessä olevan muovin määrä puoleen vuoden 2018 tasosta.

Kannustetaan tehokkaaseen yhdyskuntajätteen lajitteluun

Lajittelun tehostuminen on edellytys toimivalle kiertotaloudelle. Pääkaupunkiseudulla syntyy hieman alle 600 kiloa yhdyskuntajätettä asukasta kohti. Noin puolet (52 %) siitä menee materiaalikierrätykseen, loput energiahyötykäyttöön. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteestä 47 % on kotitalousjätettä. Kotitalouksien jätteestä yli 50 % on sekajätettä, josta suurin osa olisi kierrätyskelpoista materiaalia lajiteltuna (kierrätysaste 46 % vuonna 2019). Ainoastaan 14 % on tällä hetkellä jatkokäyttöön kelpaamatonta. Suurin hyötykäytön potentiaali on biojätteessä, joka muodostaa reilun kolmanneksen sekajätteestä (HSY 2020g).

Tietolaatikko 7. Yhdyskunta- ja kotitalousjäte

Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisesta syntyvää jätettä (kotitalousjätettä) sekä ominaisuuksiltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavissa olevia kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jätteitä (esimerkiksi kouluista, sairaaloista, toimistoista, kaupoista, ravintoloista ja muista yrityksistä peräisin oleva jäte). Tällaista jätettä ovat sekajäte, biojäte, paperi, kartonki, lasi, metallit, muovipakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu ja käytetyt paristot. Yhdyskuntajätettä eivät ole teollisesta tuotannosta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista eikä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte.

Kotitalousjätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää jätettä. Kotitalouksien jätteeksi ei lueta kodin tai sen piirin ulkopuolella syntyneitä, vaikkakin kotitalouden tuottamia jätteitä (kuten autojen öljynvaihdossa huoltamolle jääneet jäteöljyt). Kotitalousjätteisiin ei myöskään lasketa kotitaloudesta peräisin olevaa jätettä, joka ei ole yhdyskuntajätettä (kuten romuautot ja rakennus- ja purkujäte). (HSY 2020g.)

24. Kehitetään jätehuollon kustannuksia ja keräysratkaisuja kierrätystä kannustamaan
Kehitetään jätemaksuja edelleen siten, että ne ohjaavat paremmin tarkempaan syntypaikkalajitteluun.
Kehitetään kimppakeräysratkaisuja ja selvitetään jätelaskujen eriyttämistä kiinteistökohtaisesti.
Kehitetään ja päivitetään keräysvälineet ja -tavat siten, että lajittelu on entistäkin helpompaa.

Hyvä paha muovi – muovin paikka vähähiilisessä kiertotaloudessa

Muoveilla on hyviä ja tärkeitä ominaisuuksia. Siksi niitä käytetään paljon ja niillä on keskeinen merkitys taloudessamme. Muoveista aiheutuu kuitenkin myös ongelmia, joihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua. Ohjelman tavoitteena on, että muovin määrä kotitalouksien sekajätteessä vähenee puoleen vuoden 2018 määrästä vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2018 muovin määrä sekajätteessä oli 23 kg per asukas (HSY 2019).

Smart & Clean -säätiön Kaikki muovi kiertää -projektissa on arvioitu, että pääkaupunkiseudun kierrätyskelpoisesta muovista kiertää vain 6 % ja kierrätysaste olisi mahdollista nostaa 60–70 %:iin. Muovijätevirroissa on siis suurta potentiaalia kierrätykseen. Muovin valmistamisesta ja polttamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Jos muovi kiertäisi uudelleen materiaaliksi, polttamisesta aiheutuvilta päästöiltä vältyttäisiin. Neitseellisen muovin käytön vähentäminen ja muovin polttamisen lopettaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla arviolta 336 000:lla tonnilla. Luku vastaa noin 80 000 pääkaupunkilaisen vuosittaisia päästöjä. (Smart & Clean n.d.)

Jatkossa on panostettava parempiin lajittelumahdollisuuksiin ja tiedontuotantoon. Sen lisäksi, että muovijäte lajitellaan, kierrätysmuovituotteille pitää luoda markkinoita, sekä tietysti ehkäistä turhan muovijätteen syntyä. Kierrätys tulee tapahtua hygieniariskit huomioiden. Resurssien tuhlaus ja muovijätteen päätyminen luontoon on saatava kuriin. Nämä tavoitteet ovat linjassa Suomen muovitiekartan kanssa (Ympäristöministeriö 2018). Muovi ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti ympäristölle huono materiaali, vaan myös resurssitehokas materiaali oikeissa paikoissa käytettynä. Muovilla on myös monta hyvää käyttökohdetta, muun muassa muovin keveys vähentää logistiikka-alan kasvihuonekaasupäästöjä ja muovin hygieeniset ominaisuudet ovat elintarvikealalla ja terveydenhuollossa tärkeitä. Pakkaukset parantavat säilyvyyttä ja niillä on tärkeä tehtävä suojata itse tuotetta esimerkiksi kuljetuksen ja varastoinnin ajan. Siten muovin käyttö pakkauksissa voi jopa vähentää materiaalihävikkiä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Turhaa ja esimerkiksi tuotteen kokoon nähden ylisuurta pakkaamista on toki syytä välttää.

25. Kehitetään muovin keräystä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä
Kehitetään seudulla myös muiden muovijätteiden kuin muovipakkausten keräystä ja kierrätystä. Kehitetään esim. kahviloiden take-away-astioiden uudelleenkäytön panttijärjestelmää hygieenisyys, kannattavuus ja asiakasystävällisyys huomioiden ja kannustetaan yhdessä kaupunkien kanssa mm. kahviloita panttijärjestelmän käyttöönottoon.

26. Lisätään ymmärrystä muovin hyödyistä ja haitoista
Neuvonnan avulla lisätään tietoa muovin lajitteluketjusta ja muovin ympäristövaikutuksista. Lisätään ymmärrystä muovin hyödyistä ja haitoista. Muovi ei ole pelkästään haitallista, koska sillä on merkittävä rooli ruoan säilyvyyden parantamisessa ja kevyenä materiaalina se vähentää kuljetuksista syntyviä päästöjä. Haitallista on muovin päätyminen luontoon ja sen valmistukseen tarvittavien fossiilisten raaka-aineiden käyttö. Oikein lajiteltuna muovi on resurssitehokas materiaali.

27. Suositaan julkisissa hankinnoissa kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita neitseellisen muovin sijaan
Tunnistetaan julkisissa hankinnoissa tuoteryhmiä, joiden voidaan edellyttää olevan valmistettu kokonaan kierrätysmuovista tai sisältävän riittävissä määrin kierrätysmuovia. Tämä edesauttaa luomaan markkinoita kierrätysmuoveille ja niistä valmistetuille tuotteille.

Ravinne- ja hiilen kiertoa mahdollistamassa - biomassat ja lietteet

Vuonna 2018 kotitalouksien sekajätteestä noin 40 % oli biojätettä (mukana keittiöjäte, muu biojäte ja puutarhajäte). Kun puhutaan kotitalousbiojätteen kierrätysasteesta - verrattuna 60 % tavoitteeseen, joka tulee valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta (Laaksonen ym. 2018) - se oli 32 % vuonna 2018 (puutarhajätettä ei lasketa mukaan) (HSY 2019). Lajittelemattoman, sekajätteen mukana poltetun biojätteen ravinteet ja orgaaninen aines eivät päädy kiertoon ja kosteana aineena se huonontaa jätteen energiapolton hyötysuhdetta. Biojätteen lajittelun ja erilliskeräyksen tehostaminen onkin merkittävin tavoite kotitalousjätteen kierrätysasteen parantamiseksi. Erityisen suuri vaikutus olisi lajitteluasteen nostamisella ja lisäksi erillislajitteluvelvoitteen laajentamisella voidaan tavoittaa suurempi joukko asukkaita. Asukkaiden erikseen lajittelema biojäte hyödynnetään biokaasun tuotannossa ja sen sisältämä orgaaninen aines ja ravinteet kierrätetään.

Ravinnekierron mahdollistamiseen tarvitaan myös tehokkaita ja turvallisia keinoja kierrättää jätevedenpuhdistamon lietteet. Puhdistamoliete sisältää paljon arvokkaita ravinteita, ja olisi tärkeää huolehtia siitä, että kierrätysprosessit takaisivat näiden ravinteiden turvallisen kierron ilman haitta-aineita.

28. Otetaan käyttöön uusia keinoja asukkaiden biojätteen lajittelun edistämiseen
Tarjotaan asukkaille käyttöön innovaatioita ja ratkaisuja, jotka tekevät biojätteen lajittelusta helpompaa ja miellyttävämpää (mm. BIORENT ja 6Aika CircularHoodFood -hankkeiden kokemukset).
Laajennetaan biojätteen erillislajitteluvelvoitetta koskemaan kaikkia asukkaita ja tuetaan siirtymää uusilla keräyspalveluilla. Tuetaan omatoimista kompostointia parhaan mahdollisen hyödyn varmistamiseksi. Kehitetään myös biojätteen keräystä pientaloista. Selvitetään mahdollisuuksia perustaa uusia palvelumuotoja, esim. kausiluonteisia alueellisia viherjätteen vastaanottopaikkoja sekä kortteli- ja kimppakeräyspisteitä.

29. Lisätään biomassojen kierrätystä pääkaupunkiseudulla
Määritetään erilaisille biomassoille (esim. keittiöbiojäte, lietteet, metsäbiomassa) suositus hyödyntämistapojen etusijajärjestyksestä. Suositus ottaa huomioon alan säädökset ja toiminnan luvitukset, jalostusarvon, ravinnekierron ja hiilidioksidin sitoutumisen. Pyritään selvittämään haitta-aineiden kulkeutumisreittejä ja vähentämään negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Laaditaan biomassojen koordinointijärjestelmä (vrt. SeutuMassa), jonka avulla voidaan yhdistää tietoa biomassojen laadusta sekä maantieteellisistä synty- ja hyödyntämispisteistä. Järjestelmä mahdollistaa avoimen datan avulla biomassojen ohjaamisen kulloinkin parhaan hyödyn tuottavaan prosessiin mm. säädösten ja luvitusten asettamissa rajoissa. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan esim. Luonnonvarakeskuksen Biomassa-atlas verkkopalvelua ja CircVol-hankkeen karttakoontia järjestelmän kehittämisessä.

30. Hyödynnetään kierrätyslannoitteet ja -biomassat paikallisesti, turvallisesti ja joustavasti
Julkiset toimijat hyödyntävät infrarakentamisessa ensisijaisesti omia tai jo markkinoilla olevia paikallisia kierrätyspohjaisia ja paikallisista raaka-aineista valmistettuja laatusertifioituja multa- ja maanparannustuotteita sekä kierrätyslannoitteita. Kehitetään jäteveden ravinteiden tehokkaampaa hyödyntämistä RAVITA- ja Lietehiili -hankkeissa.

31. Selvitetään biohiilille hyödyllisimmät käyttötarkoitukset
Biohiilillä, jotka ovat biomassoista hapettomasti kuumentamalla tuotettuja hiiliä, on useita hyviä ominaisuuksia, jotka edistävät ravinteiden kiertoa ja edesauttavat ilmastomuutoksen hillinnässä, kuten hiilinieluna toimiminen ja ravinteiden sitominen. Lisäksi tutkitaan menetelmän soveltuvuus haitallisten aineiden poistoon. Selvitetään yhteistyössä biohiilille hyödyllisimmät käyttötarkoitukset pääkaupunkiseudulla ja pilotoidaan niitä. Toimenpide tukee Helsingin kaupungin tavoitetta pilotoida uusia teknologioita viherjätteiden kestävässä hyödyntämisessä ja tavoitetta osallistua biohiilen käyttöä tutkiviin ja edistäviin hankkeisiin. HSY pilotoi myös puhdistamolietteen käsittelyä vastaavalla tekniikalla ja tutkii saatavan lopputuotteen, lietehiilen, ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia.

Energiatehokasta ja kiertotalouden mukaista vesihuoltoa

Myös veden kierto on osa kiertotaloutta. HSY käyttää juomavetenä puhdistettua järvivettä ja jätevedet ohjataan puhdistettuina mereen. Ilmastonmuutoksen seurauksena järvet lämpenevät, millä tulee olemaan vaikutus juomaveden puhdistusprosesseihin. HSY:n tehtävänä on toimittaa puhdasta ja laadukasta vettä seudun asukkaille, sekä puhdistaa jätevedet tehokkaasti, jotta ravinteet ja haitta-aineet eivät päädy mereen. Prosessien kehittämisessä ei tule tinkiä merensuojelusta. HSY on mukana Itämerihaasteessa (n.d.), joka kutsuu organisaatioita sitoutumaan Itämeren suojeluun ja tekemään oman Itämeri-toimenpideohjelman.

Suurten vesimassojen käsittely vaatii paljon energiaa sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. Juomaveden ja jäteveden käsittelyyn sekä pumppaamiseen käytettävä sähköenergia vastaa noin yhtä prosenttia koko pääkaupunkiseudun sähkönkulutuksesta.

Jätevedet sisältävät energiaa paitsi lietteen mädätyksestä saatavana biokaasuna, myös lämpönä. On arvioitu, että noin 20 % asuinrakennusten lämmitykseen kuluvasta energiasta poistuu rakennuksesta jätevesiverkostoon lämmitetyn käyttöveden myötä (Lindstedt & Junnonen 2009). Puhdistettuun jäteveteen sitoutunutta lämpöä otetaan talteen suurissa lämpöpumppulaitoksissa, Helenin Katri Valan laitoksella Helsingissä ja Fortumin Suomenojan laitoksella Espoossa.

32. Selvitetään jäteveden puhdistuksen innovaatioita ja turvataan jätevedessä olevien ravinteiden kierto
Jatketaan jätevedenpuhdistuksen innovaatioiden selvittämistä. Selvitetään jäteveden mikromuovien laatua ja määrää.
Korvataan jätevedenpuhdistuksessa primäärisiä kemikaaleja sekundäärisillä kemikaaleilla.
Selvitetään haitallisten aineiden poistoteknologiat, ja vähennetään typpioksiduulipäästöjä ja poistetaan mikropollutantteja ja -partikkeleja, muun muassa mikromuoveja, kierrosta.

33. Vähennetään energiankulutusta ja lisätään uusiutuvaa energiantuotantoa
Vähennetään energiankulutusta ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa jäte- ja vesihuollossa.
Maksimoidaan jätevesipohjainen energiantuotanto puhdistamoilla ravinnepäästöt minimoiden.

34. Vahvistetaan jäteveden lämmön talteenoton seudullisten vaihtoehtojen toimintaedellytyksiä
Jatketaan pohjoismaista yhteistyötä ja selvitetään jäteveden sisältämän hukkalämmön kokonaisuuden hahmottamisen työkaluja.
Tunnistetaan eri puolilla kaupunkiseutua tehtävän paikallisen jätevesilämmön talteenoton vaikutukset jätevesiverkostolle, puhdistusprosesseille ja nykyisille keskitetyille lämmöntalteenottoratkaisuille ja tuotetaan tietoa osaoptimoinnin välttämiseksi.
Kehitetään kriteerejä jäteveden lämmön talteenotolle yhdessä energiatoimijoiden kanssa, jotta voidaan varmistaa jätevesijärjestelmän toiminnan verkoston ominaisuudet ja reunaehdot huomioiden. Vahvistetaan lämmön talteenottoa jätevedenpuhdistuksen jälkeen.

35. Kehitetään ja otetaan käyttöön uusia innovaatiota puhtaan veden kulutuksen minimoimiseksi
Selvitetään pääkaupunkiseudulla kehityshankkeessa seuraavia teemoja: vähävesijärjestelmät, harmaan veden uudelleen hyödyntäminen ja kuivakäymälöiden jätteet. Pilotoidaan yhteistyössä kaupunkien kanssa esimerkiksi saarien ja luonto-/ulkoilukohteiden kuivakäymäläjätteiden käsittelyä ja kompostoidun massan hyödyntämistä kaupunkien viherrakentamisessa.

Kiertotalous- ja teollisuuskeskukset kestävien ratkaisujen kiihdyttämöinä

Kiertotalous- ja teollisuuskeskittymillä on potentiaalia kehittää uusia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja hyödyntäen keskittymän luomaa synergiaa. Oleellista on, että toiminnalla on selkeä fasilitaattori, jolloin yritykset pystyvät luomaan yhteistyöhenkisen kulttuurin ja keskittymän luomia puitteita pystytään helposti hyödyntämään.

Pääkaupunkiseudulla toimii HSY:n fasilitoima, seudun yrityksiä palveleva ekoteollisuuskeskus Ekomo. Ekomon tavoitteena on olla sekä kansallisesti että kansainvälisesti kiinnostava ekoteollisuuskeskus, jossa toimii sekä kaupallisia että pilottivaiheen yrityksiä. Alueella on myös hyvät mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ekomo tarjoaa alustan yrityksille ja luo edellytykset teollisten symbioosien kehittymiselle. Ekomossa yritys voi hyödyntää toisten toimijoiden tuottamaa jätettä sekä alueella syntyvää uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan. Pääkaupunkiseudulla toimii myös muita kiertotalouskeskuksia ja -yritysekosysteemejä.

36. Tunnistetaan ja vahvistetaan kiertotalouden yritysekosysteemejä pääkaupunkiseudulla
Tunnistetaan olemassa olevat seudulliset mahdollisuudet erilaisille kiertotalouden ekosysteemeille yhdessä seudun eri toimijoiden ja yritysten kanssa. Tarjotaan yrityksille mahdollisuuksia keskinäiseen kiertotalousyhteistyöhön, jotta sivuvirrat löytävät sujuvasti käyttäjänsä. Toimenpide tukee myös kaupunkien tavoitteita luoda edellytyksiä teollisille ja urbaaneille symbiooseille, joissa toimijat tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, palveluja ja energiaa.
Tuetaan julkisilla hankinnoilla kierrätysmateriaalien ja -tuotteiden markkinoita.
Jatketaan Ekomon toiminnan kehittämistä, ja mm. 6Aika Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen kokemuksia ja tuloksia hyödynnetään myös muissa seudun kiertotalousekosysteemeissä. Ekomon toiminnan kehittämisessä mahdollistetaan entistä paremmin erilaisten kokeilujen ja pilottien toteuttaminen alueella. Piloteista tiedotetaan ja kerrotaan laajasti verkostoille, asiantuntijoille ja asukkaille.

37. Investoidaan jätteen laitosmaiseen esikäsittelyyn
Rakennetaan jätteen esikäsittelylaitos, jotta kierrätykseen kelpaavia materiaaleja, kuten muovia, metallia ja muita jakeita saadaan erotettua ennen energiahyödyntämistä. Erilliskerätyn poistotekstiilin kierrätyskelpoisuutta voidaan myös parantaa esikäsittelemällä materiaali ennen jatkohyödyntämiseen ohjaamista.

38. Otetaan käyttöön jätteenpolton tuhkien ja kuonien uudet ja turvalliset käyttötavat
Jätteenpolton tuhkille ja kuonille soveltuvista uusista ja turvallisista käyttömahdollisuuksista on käynnissä tutkimustyö. Varmistetaan, että turvalliset käyttömahdollisuudet otetaan mahdollisimman hyvin laajempaan käyttöön. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellun tuhkan käsittelyä pyritään kehittämään niin, että tuhkien sisältämät arvoaineet saadaan talteenotettua ja mineraaliaines loppusijoittamisen sijaan hyötykäyttöön.

Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa – seudulliset kiertotalousindikaattorit

Yleisin mittari kiertotaloudesta on jätteiden kierrätysaste, ja tavoitteiksi yleensä asetetaan kierrätysasteen nousu. Koska kiertotalous on muutakin kuin jätteiden lajittelua, tulisi kiertotalouden edistymisen seurantaa pääkaupunkiseudulla kehittää suuntaan, joka huomioi kiertotalouden kokonaiskuvan. EU:n uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa (Euroopan komissio 2020) on tavoitteena vuodelle 2021 luoda uudet yhteneväiset kiertotalousindikaattorit, jotka voisivat ottaa huomioon kytkökset kiertotalouden ja ilmastotyön välissä. Esimerkiksi uudelleenkäyttö ja materiaalien käyttö voivat toimia indikaattorina kiertotalouden edistymisestä tuotteiden ja palveluiden suunnitteluvaiheessa.

Valtakunnallisen yhdyskuntajätetiedon lisäksi tarvitaan mitä suurimmassa määrin myös seudullista tietoa. Seudullinen jätemäärä- ja kierrätysastetieto ovat olennaisia kierrätyksen tehostamisen suunnittelussa. Myös asukkaat ovat kiinnostuneita tuottamistaan jätemääristä ja seutunsa kierrätysasteesta. Tieto antaa vahvistuksen sille, että oman arjen teoilla on merkitystä.

39. Laaditaan uudet kiertotalousindikaattorit ja kehitetään jätetilastointia
Kehitetään indikaattoreita seudullisen kiertotalouden kehityksen seurantaan. Osana indikaattoreita tarkastellaan muun muassa uudelleenkäytön tilastointia ja materiaalien kulutusta.
Kehitetään hallinto-, elinkeino- ja palvelutoiminnan jätetilastointia ja muita kiertotalouden indikaattoreita yhteistyössä eri toimialojen kanssa.
Selvitetään mahdollisuutta kaupunkikohtaiseen jätetietoon osana jätemääräseurannan kehitystyötä.

40. Parannetaan kaupunkilaisten tietopohjaa tuottamiensa jätteiden määrästä
Selvitetään yksilöityyn jätetietoon parhaiten soveltuvat järjestelmät, kuten esimerkiksi punnitsevat jäteautot ja tunnisteella toimivat putkikeräysjärjestelmät ja jätepuristimet. Kerätään tietoa syntyvistä jätemääristä ja tarjotaan asukkaille pääsy heitä koskeviin jätetietoihin mahdollisuuksien mukaan. Tietoa käytetään kohdentamaan neuvontatoimintaa.
Selvitään kotitalouskohtaisesti kohdistettujen jätemaksujen edellytyksiä.