Kestävän kaupunkielämän ohjelma

HSY:n ja ohjelman rooli pääkaupunkiseudulla

HSY:n ydintoimintaa on tuottaa kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Kuntayhtymän tavoitteena on parantaa sekä omaa että koko Helsingin seudun materiaali- ja energiatehokkuutta sekä materiaalivirtojen hyödyntämistä (kuva 4). HSY on siten luontevasti seudullisen yhteistyön rakentaja ilmasto- ja kiertotaloustyössä. Ilmastotyötä tehdään verkostoissa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten kaupunkien, kuntayhtymä HSL:n sekä maakunnallisten toimijoiden Uudenmaan liiton ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Kestävän kaupunkielämän ohjelma toteuttaa osaltaan HSY:n strategian 2025 visiota ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun”. Ohjelman rooliin ja vaikuttavuuteen pääkaupunkiseudun ilmasto- ja ympäristöstrategiatyössä liittyy monta eri tekijää.

Pääkaupunkiseutu on 1,2 miljoonan asukkaan kasvava metropoli ja tarjoaa hyvän alustan kiertotalouden kokeiluille ja yritystoiminnalle. Toimijoiden rohkaisemiseksi on tärkeää, että pääkaupunkiseudun kaupungeilla on yhteinen näkemys ja tahtotila. Kaupunkien ilmasto-ohjelmien ja strategioiden toimenpiteitä vertailtaessa tämän ohjelman taustatyönä huomattiin, että ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyviä toimenpiteitä sekä kestävän kaupungin periaatteita on linkitetty yhteen jo nykyisissä, kaupunkien omissa ilmasto-ohjelmissa ja strategioissa. Kestävän kaupunkielämän ohjelmatyön kautta voidaan tunnistaa ja koota yhteen tunnistetut ilmastotyön ja kiertotalouden uudet toimet kaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseutu on asukkaiden ja yritysten näkökulmasta yhteinen toiminnallinen alue. Sen sisällä ilmastopäästöjen vähentämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteita ja kiertotalouden edistämisen toimia voidaan edistää kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti kestävästi kaupunkien hallinnolliset rajat ylittävin toimenpitein. Ohjelmatyön avulla voidaan jakaa parhaita käytäntöjä ja tietoa hyödyntäen kunkin kaupungin vahvuuksia. Rakentamalla yhteisiä kehittämisverkostoja ja hankkeita voidaan motivoida eri toimijoita laajempaan ja vaikuttavampaan ilmasto- ja kiertotaloustyöhön, jossa kiinnitetään huomio entistä vahvemmin pääkaupunkiseudun kulutuksen epäsuoriin päästöihin ja asukkaiden kokonaishiilijalanjälkeen.

Ohjelma ottaa huomioon sekä kaupunkien hiilineutraalius- ja kiertotaloussuunnitelmat, sopeutumissuunnitelmat että Uudenmaan maakunnallisen ilmastotiekartan. Kansallisen ja EU-tason strategiatyöt ovat myös tärkeitä suunnannäyttäjiä ohjelmatyölle. Useat Kestävän kaupunkielämän ohjelman teemoista sisältyvät kaupunkien ohjelmiin ja tiekarttoihin. Ohjelmaan on koottu sellaisia toimenpiteitä, joissa seudullista yhteistyötä on tarpeen lisätä. Ohjelma siis keskittyy ns. lisäisiin toimiin ja täydentää muita kaupunki- ja seututason suunnitelmia. Olennaisimmat suunnitelmat ja ohjelmatyöt on tiivistetty liitteessä 1.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa tarkastellaan kestävyyttä eritoten ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta, mutta ohjelma huomioi myös sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat. Esimerkiksi huolto- ja korjauspalveluita lisäämällä voidaan työllistää ihmisiä ja kestävä ruokajärjestelmä huomioi tuottajien taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin. Lisäämällä terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua sopeutumisen tietoa pitkittyneissä hellejaksoissa, ja räätälöimällä ilmastonmuutokseen varautumisen ohjeistuksia maahanmuuttajille, voidaan suojella yhteiskunnan haavoittuvimpia ihmisiä.

Valitut painopisteet ja toimenpiteet

Kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelussa korostuivat materiaalitehokkuuden edistäminen sekä ne ilmastotyön teemat, joiden edistäminen Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa (YTV 2007) ja sen vuonna 2012 tehdyssä tavoitteiden tarkistuksessa jäivät vähäisemmälle huomiolle. Valmistelun aikana ohjelmaan valikoituivat mukaan seuraavat painopistealueet: kulutus, ruoka, jäte ja vesi, kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja hyvinvointi. Luvussa 9 ja liitteessä 2 on kuvattu ohjelman valmisteluprosessia yksityiskohtaisemmin.

Ohjelmassa ei esitetä toimenpiteitä energiantuotannolle eikä liikennejärjestelmälle. Energiaan liittyvät toimenpiteet on sisällytetty kaupunki- ja laitoskohtaisiin suunnitelmiin, ja liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvät kysymykset on rajattu pois, koska niitä ohjataan pääkaupunkiseutua laajemmalla Helsingin seudun kuntien yhteisellä strategisella maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmalla (MAL-suunnittelu) (HSL n.d.). MAL-työllä pyritään edistämään integroitua maankäytön ja liikkumisen suunnittelua sekä ohjaamaan vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikkumista. Kestävää liikkumista tukeva kaupunkisuunnittelu on kuitenkin ohjelman toimenpiteissä mukana jakamalla osaamista hiilineutraalien alueiden kehittämiseksi ja vastaamalla ilmastoviisaan kaupunkisuunnittelun uusiin tietotarpeisiin.

Kuva 5 tiivistää Kestävän kaupunkielämän ohjelman eri elementit, joita tarkastellaan alla tarkemmin.

Ohjelman päätarkoitukset ovat:

1. Tukea pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumista sekä hillinnän että sopeutumisen osalta.

Kestävän kaupunkielämän ohjelma tukee kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumista ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen osalta siten, että se kiinnittää huomion seudulliseen, kaupunkien rajat ylittävään ilmastotyöhön yllä mainitun kuuden painopistealueen kautta. Kun ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ja niihin liittyviä toimia tarkastellaan yhdessä, voidaan saavuttaa hyötyjä ja synergioita, joita yksitellen tarkasteltuna ei voitaisi saavuttaa.

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n (YTV 2007) tilalle ovat tulleet kaupunkien omat ilmastonmuutoksen hillinnän strategiat ja -ohjelmat ja seudullisen strategian tavoitteita on kiristetty kaupunkitasoilla. Kestävän kaupunkielämän ohjelma tukee näitä kaupunkikohtaisia suunnitelmia ja tavoitteita, ja pyrkii voimistamaan niitä seudullisen yhteistyön kautta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi Kestävän kaupunkielämän ohjelma on seuraava seudullinen sopeutumisen suunnitelma nykyisen sopeutumisen strategian kauden päättyessä. Vuonna 2012 laaditun Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian (HSY 2012b) toimenpiteet ulottuivat vuoteen 2020. Kestävän kaupunkielämän ohjelma esittää uusia seudullisia sopeutumisen toimenpiteitä, jotka tullaan toteuttamaan yhdessä kaupunkien ja muiden seudullisten toimijoiden kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä toimenpiteitä löytyy jokaisen painopisteen alla, kun taas sopeutumisen toimenpiteitä on ruokaan (luku 4), kaupunkisuunnitteluun (6), rakentamiseen (7) ja hyvinvointiin (8) keskittyvissä luvuissa.

2. Tuoda kulutuksesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen näkyvämmin mukaan kaupunkiseudun kestävän kehityksen työhön.

Koska kaupunkien ilmastotavoitteet keskittyvät suorien päästöjen vähentämiseen, Kestävän kaupunkielämän ohjelman yhtenä tarkoituksena on laajentaa hiilineutraaliuteen tähtäävää kehitystä kääntämällä katse pääkaupunkiseudun kulutuksen epäsuoriin päästöihin ja kaupunkilaisten kokonaishiilijalanjälkeen. Ohjelman osana käynnistetään kulutusperäisten päästöjen laskenta ja seuranta. Sen myötä voidaan kulutuksen päästöjen vähentämistä kohdentaa tarkennetummin ja tehostaa pääkaupunkiseudulla tehtävää työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

‍3. Vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden periaatteiden mukaisiin ratkaisuihin.

‍HSY on seurannut pääkaupunkiseudun jätevirtoja, tuottanut tietoa kotitalouksien kierrätysasteesta ja tehnyt selvityksiä muista tavoista mitata kiertotalouden kehittymistä seudullisella tasolla. Kiertotalouden kokonaisvaltaiseen mittaamiseen ja sen seurantaan liittyy kuitenkin paljon haasteita.

Kaupungit ovat tähän asti edistäneet kiertotaloutta osana omia ohjelmiaan (katso liite 1). Vaikka erilaisia kiertotalouteen tähtääviä hankkeita on myös toteutettu kaupunkien ja HSY:n yhteistyönä jo pitkään, on kaupunkiseudulta kuitenkin puuttunut seudun yhteinen kiertotalouteen tähtäävä visio, ohjelma tai tiekartta. Kestävän kaupunkielämän ohjelma on ensimmäinen yhteinen kiertotalousohjelma pääkaupunkiseudulle. Ohjelman toimenpiteet toteuttavat osaltaan EU:n uutta kiertotalouden suunnitelmaa (Euroopan komissio 2020), kansallista kiertotalouden edistämisohjelmaa (Valtioneuvosto 2021) ja Suomen kiertotalouden tiekarttaa 2.0 (Sitra 2019b). Lisäksi ohjelma tukee kaupunkien omia kiertotalouden strategioita (esitelty liitteessä 1).

Kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä löytyy kaikista muista paitsi hyvinvointia käsittelevästä luvusta (luvuista 3-7).

Kestävän kaupunkielämän ohjelma tarjoaa ehdotuksia toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa seudullisessa yhteistyössä julkisten organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kestävän kaupunkielämän ohjelman toteuttamisen aikajänne ulottuu vuoteen 2030.

Ohjelma sisältää 68 toimenpidettä kuuden painopistealueen alla. Niiden kautta tuodaan konkretiaa ohjelmaan. Ohjelmaluonnos ei tällä hetkellä sisällä toimenpiteiden toteuttavia tahoja, vaan toimenpiteille määritellään vastuu- ja yhteistyötahot sekä resursointi ohjelman hyväksymisen jälkeen (katso luku 10 toimenpiteiden rahoittamisesta). Ohjelman laajan ja läpileikkaavan luonteen vuoksi toimeenpano vaatii osallistamista ja yhteistyötä monilta eri toimialoilta, kuten ympäristö-, sosiaali- ja elinkeinopuolelta.

Ohjelman toteutumisen seurannalle luodaan avoin ja päivittyvä verkkosivutoteutus (katso luku 10). HSY:n roolin ja aseman huomioiden suurin osa toimenpiteistä on toimia, joissa HSY on tai voi olla mukana aktiivisena toimijana (toimenpide) ja, jotka ovat hankkeistettavissa. Osa taas on toimenpiteitä, joissa HSY:llä ei ole päätäntävaltaa vaan ehdottaa niitä kaupungeille ja muille seudullisille toimijoille käynnistettäväksi (linjaus). Tämä luokittelu on tehty rakentamista koskevissa toimenpiteissä (luku 7). Ohjelmassa on mukana myös sellaisia toimenpiteitä tai niiden osia, jotka eivät suorasti liity HSY:n toimintakenttään, mutta jotka osoittavat tarpeita tai puutteita seudullisen kestävän kaupunkielämän näkökulmasta, ovat vaikuttavia ja vievät pääkaupunkiseudun kehitystä haluttuun suuntaan.

Osaa ohjelman toimenpiteistä on jo lähdetty toteuttamaan Kestävän kaupunkielämän ohjelman valmistelun aikana sopivan hankeyhteistyön ja -rahoituksen avulla. Tästä esimerkkeinä ovat toimenpide 39 (Laaditaan uudet kiertotalousindikaattorit ja kehitetään jätetilastointia), joka käynnistyi huhtikuussa 2021 Uudenmaan liiton UKKE-rahoituksen mahdollistamana, ja toimenpide 47 Helsingin seudun maanpeiteaineiston (ent. seudullinen maanpeiteaineisto) kehittämisestä, joka on tällä hetkellä toteutuksessa maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksen turvin.

HSY on laatinut seuraavat visiot ja tavoitteet ohjelman painopisteille vuodelle 2030:

1. Kestävämpää kulutusta tietoa lisäämällä ja palveluja parantamalla

Visio: Pääkaupunkiseutulainen on valistunut, motivoitunut ja tietoinen kulutuksen ympäristövaikutuksista ja haluaa omalla toiminnallaan edistää kestävyyttä. HSY ja kaupungit toimivat hankinnoillaan kiertotalouden, kestävyyden ja vastuullisuuden suunnannäyttäjinä seudulla. Kaupungit toteuttavat kaupunkisuunnittelua kestävästi ja edistävät kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen keinoin kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa.

Tavoite: Edistetään kestävään kulutukseen ja kiertotalouteen siirtymistä kaupunkiseudulla tietoa lisäämällä ja palveluja parantamalla.

2. Syödään paremmin, vältetään hävikkiä

Visio: Pääkaupunkiseutulaiset syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua, maukasta ruokaa noudattaen esimerkiksi planetaarista ruokavaliota, mikä edistää sekä omaa terveyttä että maapallon hyvinvointia. Asukkaat arvostavat ruokaa, ja tiedostavat siihen liittyvät terveys- ja turvallisuusnäkökohdat sekä tuotannon vaatimat resurssit ja siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset. Pääkaupunkiseudulla myös tuotetaan monipuolisesti ruokaa, mikä parantaa seudun ruokaturvaa, monipuolistaa maisemaa ja auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Tavoite: Puolitetaan ruoan haitalliset ympäristövaikutukset ilmastoon, vesistöön ja luonnon monimuotoisuuteen ja lisätään myönteisiä vaikutuksia yhdessä kuntien, asukkaiden ja seudun toimijoiden kanssa.

3. Mahdollistetaan kiertotaloutta innovatiivisen jäte- ja vesihuollon keinoin

Visio: Jätteitä syntyy vain vähän, ja se jäte, joka syntyy, lajitellaan tehokkaasti ja hyödynnetään parhailla mahdollisilla tavoilla. Vesihuolto toteutetaan energiatehokkaasti, vettä kulutetaan fiksusti ja ympäristövaikutukset minimoiden.

Tavoite: Kannustetaan tehokkaaseen jätteen lajitteluun, jotta yhdyskunta- ja kotitalousjätteen kierrätysasteet nousevat 60 %:iin, ja 60 % biojätteestä päätyy erilliskeräyksen kautta hyötykäyttöön. Vähennetään kotitalouksien sekajätteessä olevan muovin määrä puoleen vuoden 2018 tasosta. 

HSY aikoo saavuttaa nämä tavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

4. Suunnitellaan hiilineutraali ja terveellinen kaupunki

Visio: Hiilineutraalius, kiertotalous ja kestävän elämän tavoittelu ovat kaupunkisuunnittelun kulmakiviä. Kasvavalla seudulla eletään kestävää, terveellistä ja turvallista arkea. Yhdyskuntarakenne on eheytynyt ja perustuu kestävän liikkumisen yhteyksiin. Kävely ja pyöräily sekä raideliikenteen ja muun joukkoliikenteen käyttö on houkuttelevaa ja sujuvaa. Asuminen on energiatehokasta ja rakennettu ympäristö tarjoaa hyvät olosuhteet käyttäjilleen huomioiden myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen. Palvelut perustuvat kestävään kuluttamiseen ja kiertotalouteen. Palvelurakenne on monipuolinen ja keskittynyt kestävän liikkumisen solmukohtiin. Peruspalvelut ovat helposti saavutettavissa kestävillä liikkumismuodoilla ja viheralue on turvallisen kävelymatkan päässä kaikille.

Tavoite: Hiilineutraalit ja toiminnallisesti sekoittuneet asuin- ja työpaikka-alueet toimivat esimerkkinä kaupunkiseudun kiertotalouden edistämisen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen yhteensovittamisessa.

5. Rakentamisen kiertotaloustoimet ulottuvat maamassoista ja viherrakentamisesta talonrakentamiseen

Visio: Rakennuksia käytetään tilatehokkaasti ja energiataloudellisesti. Hyvä ylläpito pidentää rakennusten elinkaaria ja rakennusosat ja -materiaalit kiertävät tehokkaasti. Maamassat optimoidaan ja kierrätysmateriaalien käyttö rakentamisessa on arkipäivää. Toimivat ja kattavat viherrakenteet turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan.

Tavoite: Lisätään rakennusten käytönaikaista tehokkuutta ja toimivuutta sekä vahvistetaan kiertotaloutta tukevien toimien vaikuttavuutta aluerakentamisessa seudullisten linjausten ja yhteistyön kautta. 

6. Edistetään asukkaiden hyvinvointia muuttuvassa ilmastossa

Visio: Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja he osaavat varautua niihin. Heillä on myös työkaluja lisätä psyykkistä joustavuutta muutosten keskellä. Ilmastonmuutoksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin varaudutaan ja niitä hallitaan kaupunkiseudulla niin, että haavoittuvimmillekin ihmisryhmille taataan hyvä ja oikeudenmukainen elämä.

Tavoite: Edistetään asukkaiden hyvinvointia varautumalla ilmastonmuutoksen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin tekemällä yhteistyötä seudullisten toimijoiden kanssa.

Ohjelman toimenpiteiden toteuttamisen kautta tuotetaan näitä tuloksia:

• Projekteja: Tunnistetaan ja toteutetaan kestävää kaupunkielämää edistäviä hankkeita, joiden keskeisimmät tulokset skaalataan osaksi jatkuvaa toimintaa.
• Yhteistyön rakenteita: Luodaan ja vahvistetaan verkostoja ja muuta yhteistyötä.
• Suuntaviivoja: Määritellään seudulliset suuntaviivat tavoiteltavalle kehitykselle.
• Tiedontuotantoa: Tuotetaan tietoa tiedolla johtamisen ja tietopohjaisen päätöksenteon tueksi seudulla.

Seuraavat ohjelman luvut kertovat yksityiskohtaisemmin, miten ohjelman kolme päätarkoitusta toteutetaan ja nämä tulokset saavutetaan.

Koronaviruksen ja kestävän elvytyksen vaikutukset ohjelmatyöhön

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi työssäkäynnin ja sosiaalisen kanssakäymisen käytäntöihin ja matkustamiseen. Pandemian aiheuttamat muutokset ovat olleet erityisen suuria kaupunkiseuduilla; suurin osa raportoiduista koronavirustartunnoista on todettu urbaaneilla alueilla (UNEP 2020). Toistaiseksi pandemian seuraukset ovat nähtävissä muun muassa talouden heikkenemisenä ja työttömyyden lisääntymisenä, sosiaalisena eristyneisyytenä ja ruokaketjun logistisina häiriöinä. Vaikka koronakriisin pitkäaikaisia vaikutuksia on haastava ennustaa, muutokset kuluttamisen ja liikkumisen tottumuksissa ovat yhteydessä moniin ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksiin. Arvioiden mukaan esimerkiksi päivittäiset globaalit hiilidioksidipäästöt vuoden 2020 huhtikuun aikana olivat vähentyneet 17 % edellisvuoden tasosta ja vuoden 2020 päästöjen ennustetaan olevan 4–7 % pienempiä vuoteen 2019 verrattuna (Le Quéré ym. 2020).

Myös pääkaupunkiseudulla epidemian hallintatoimet vähensivät liikennettä ja energiankulutusta erityisesti kevään 2020 aikana, mutta ilmastopäästöjä pienentävä vaikutus on toistaiseksi arvioitu vähäiseksi (Viholainen ym. 2020). Liikennemäärien pieneneminen kuitenkin paransi ilmanlaatua merkittävästi. Pääkaupunkiseudulla ei ole ollut liikenteen pakokaasujen osalta yli 30-vuotisen mittaushistorian aikana yhtä pitkää puhdasta ilmanlaadun jaksoa kuin poikkeusaikana (HSY 2020e).

Poikkeuksellinen kevät 2020 vaikutti myös pääkaupunkiseudun jätejakeiden määriin. Jäteasemien kävijämäärät lisääntyivät kymmenillä tuhansilla, puutarhajätteen määrä kasvoi kolmanneksen, ja myös noutoruoka- ja verkkokauppaostosten yleistyminen näkyi muun muassa muovi- ja kartonkijätteen lisääntymisenä (HSY 2020f, Tiihonen 2020). Koronaepidemian huippuaikaan uudelleenkäyttökelpoisten tavaroiden vastaanottoa jouduttiin rajoittamaan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa.

Pandemian globaalit ympäristövaikutukset ovat seurausta kriisin hallintaan tarkoitetuista rajoitteista eivätkä rinnastettavissa sellaisenaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävään työhön. Ne kuitenkin osoittavat, että suurilla yhteiskunnallisilla muutoksilla kasvihuonekaasupäästöt voidaan saada kääntymään laskusuuntaan nopeasti. Koronakriisin toipumisvaihe antaakin ainutlaatuisen mahdollisuuden samanaikaisesti elvyttää taloutta ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Voimme samalla rohkaista vähemmän energiaa ja resursseja kuluttaviin elämäntapoihin, terveellisempien elinympäristöjen luomiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen.

EU:ssa Suomi puoltaa pandemian aiheuttamien talousvaikutusten hallintaan ns. vihreää tai kestävää elvytystä, missä taloutta tukevia panostuksia kohdennetaan erityisesti kestävyystavoitteita tukeviin prosesseihin (Ympäristöministeriö 2020). Kaupungit ja kunnat ovat avainasemassa kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa ja siten myös kestävässä elpymisessä. Yhtenä esimerkkinä selkeästä otteesta pandemian jälkeiseen jälleenrakennukseen paikallisella tasolla on kansainvälisen C40-ilmastokaupunkiverkoston perustama Global Mayors COVID-19 Recovery Task Force-työryhmä. Se on julkaissut kaupunginjohtajien ohjelman, joka tähtää terveyttä edistävään, oikeudenmukaiseen ja kestävään toipumiseen pandemiasta (C40 2020).

Pääkaupunkiseudulla Kestävän kaupunkielämän ohjelma voi auttaa tunnistamaan kehityskohteita ja prosesseja, jotka vauhdittavat sekä alueen sisäisiä että valtakunnallisia kiertotalous-, hiilineutraalius- ja sopeutumisen tavoitteita. Ohjelman keskiössä oleva seudullinen yhteistyö on erityisen tärkeä voimavara tavoiteltaessa pitkäaikaisia vaikutuksia kiertotalouden, hiilineutraaliuden ja kestävän kulutuksen edistämisessä – seudullisen näkökulman huomioimalla mahdollisen kestävän elvytyksen vaikutus on mahdollista saada yksittäistä kaupunkia suuremmaksi ja panostukset tukevat kestävälle kaupunkielämälle välttämättömiä muutoksia metropolialueella. Epidemian voidaan nähdä korostavan entisestään ohjelmatyön tärkeyttä, koska sen toimenpiteet liittyvät monilta osin ihmisten ja ekologisen ympäristön väliseen yhteyteen.

On myös huomioitava uudet pandemiat sekä muut tulevaisuuden shokit ja stressit, jotka testaavat kaupunkien selviytymis- ja sopeutumiskykyä. Ne peräänkuuluttavat kaupunkiympäristön resilienssiä (katso tietolaatikko 3). Kuten koronaviruspandemiakin, mikä tahansa suuren mittakaavan haaste yhteiskunnalle voi avata mahdollisuuden murrokseen, joka kiihdyttää joitain kehityskulkuja ja avaa sitä kautta muutoksen tilaisuuden yhteiskunnalle.