Kestävän kaupunkielämän ohjelma

Kestävän kaupunkielämän ohjelma on pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmasto- ja resurssiviisaussuunnitelmia täydentävä laaja seudullinen ohjelma. Sen taustalla on HSY:n strategian 2025 visio ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun”.

Ohjelman tarkoituksena on tukea pääkaupunkiseudun kaupunkien ilmastotavoitteiden toteutumista sekä hillinnän että sopeutumisen osalta, tuoda kulutuksesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen näkyvämmin mukaan kaupunkiseudun kestävän kehityksen työhön sekä vauhdittaa siirtymistä kiertotalouden periaatteiden mukaisiin ratkaisuihin. Ohjelman laatimisessa on otettu huomioon kaupunkien hiilineutraalius-, kiertotalous- ja sopeutumissuunnitelmat. Ohjelmatyötä on tehty yhtäaikaisesti Uudenmaan ilmastotiekartan toimenpidelinjausten laatimisen kanssa. Kansallisen ja EU-tason strategiatyöt ovat myös tärkeitä suunnannäyttäjiä ohjelmatyölle.

Tarve seudullisille kiertotalouden edistämisen toimenpiteille havaittiin Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumisen tarkastelun yhteydessä. Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa esitetään myös uusia toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, kun vuosille 2012–2020 laadittujen Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toimenpidelinjausten seuranta päättyy.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa esitetään 68 toimenpidettä kuuden painopistealueen alla. Nämä painopisteet ovat: kulutus, ruoka, jäte ja vesi, kaupunkisuunnittelu, rakentaminen sekä hyvinvointi. Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää seudullista yhteistyötä julkisten organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kestävän kaupunkielämän ohjelman toteuttamisen aikajänne ulottuu vuoteen 2030.  Ohjelmassa ei ole mukana energiantuotantoon eikä liikenteeseen liittyviä toimenpiteitä, sillä näitä koskevia ilmastotavoitteita toteutetaan muuta kautta (kaupunkien ja energialaitosten omat ohjelmat, MAL-suunnittelu).

Ohjelma tuo kaupunkiseudun kestävyystarkasteluun uuden ulottuvuuden: kulutusperäisten päästöjen arvioinnin ja niihin vaikuttamisen. Nämä asukkaiden aiheuttamat välilliset päästöt – jotka tulevat esimerkiksi rakennustuotteiden ja kulutushyödykkeiden valmistuksesta, ruoantuotannosta ja matkailusta – muodostavat noin puolet suomalaisten kokonaishiilijalanjäljestä, mutta tietoa niistä on tuotettu toistaiseksi vähän. Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa ehdotetaan näiden kuluttamisen välillisten päästöjen arvioinnin käynnistämistä pääkaupunkiseudulla. Ohjelmassa ehdotetaan myös toimenpiteitä, joilla kulutuksesta johtuvia päästöjä voidaan alentaa erityisesti kiertotalouden keinoja edistämällä.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa esitetään muun muassa ilmastokestävään kaupunkisuunnitteluun sekä kiertotalouden ja muuttuvat sääolosuhteet huomioivaan rakentamiseen liittyviä toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden muotoilussa on hyödynnetty muun muassa laajojen EU-rahoitteisten hankkeiden (SMART-MR ja CIRCuIT) tuloksia.

HSY tulee toimimaan toimenpiteitä käynnistävänä ja seuraavana tahona, mutta monet toimenpiteet voidaan käynnistää myös ilman HSY:n osallistumista. Toimenpiteiden hankkeistamisessa voidaan hyödyntää sekä kansallisia että Euroopan unionin rahoituskanavia. Monet ohjelman toimenpiteet sopivat esimerkiksi koronapandemian takia myönnettäviin kestävän elvytyksen hankkeiden rahoitushakuihin. Ohjelman on tarkoitus olla elävä ja uudistuva dokumentti, joka tarjoaa mahdollisuuden seudullisen kestävyyden alustan ja verkoston luomiselle. Aikomuksena on, että ohjelma kehittyy ja uudistuu vuosien varrella toimintaympäristön muutosten mukaan, ja että ohjelmalla jalkautetaan ja skaalataan tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia osaksi jatkuvia käytäntöjä.

Ohjelmaa valmisteltiin vuosina 2019–2021 laaja-alaisessa ja osallistavassa prosessissa yhdessä jäsenkaupunkien asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa.