Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
PL 100, 00066 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
PL 100, 00066 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
PL 100, 00066 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Teimme jälleen vuonna 2016 tinkimätöntä työtä ja päätöksiä paremman ympäristön puolesta. Strategiakaudelle 2015–2020 asettamiemme tavoitteiden mukaisesti edistimme parempaa ympäristön tilaa sekä materiaali- ja energiatehokkuutta ja materiaalivirtojen hyödyntämistä.
Yksi strategisista tavoitteistamme on toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä ja aktiivisena yhteistyökumppanina. Innovatiiviset ratkaisut ja aktiivinen kumppanuus olivat HSY:läisten työlistalla tänäkin vuonna.
Viime vuosi oli meillä HSY:ssä isojen hankkeiden vuosi.
HSY:n kaatopaikkatoiminnot ovat jääneet historiaan, kun orgaanisen jätteen sijoittaminen kaatopaikoille päättyi vuoden 2016 alussa. Ämmässuon Ekoteollisuuskeskuksesta Ekomosta onkin kehittynyt monipuolisten teollisten symbioosien alue: Ekomo tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia hyödyntää ja jalostaa erilaisia jätemateriaaleja, hyödyntää alueella syntyvää uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan ja jakaa osaamistaan ja muita resurssejaan.
Ekomossa syntyy uusia tuotteita ja palveluita, kiertotalouden innovaatioita.
Vuoden lopussa Ämmässuolle valmistui uusi biokaasuvoimala, joka käyttää mädätyslaitoksen tuottamaa biokaasua. Voimala tehostaa biojätteen käsittelyn energiatehokkuutta. Voimalan tuottamaa ylimääräistä lämpöenergiaa hyödynnetään alueen lähilämpöverkossa ja biojätteen käsittelytoiminnassa.
Vedenjakelun mittavin hanke, Länsi-Espoon runkovesijohto valmistui kesällä. Runkovesijohto yhdistää Helsingin vesijohtoverkon Espoon läntiseen verkostoon ja parantaa näin vedenlaatua, vedenjakelun toimintavarmuutta ja veden riittävyyttä Espoossa ja Kirkkonummella. Vedentuotanto historiallisessa, lähes 50 vuotta palvelleessa Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksessa Espoon Gumbölessä lopetettiin, kun uusi runkovesijohto otettiin käyttöön marraskuussa 2016. Tuotamme jatkossa korkealaatuista vesijohtovettä koko pääkaupunkiseudulle Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilta.
Suurin yksittäinen investointihankkeemme on Espoon Blominmäkeen vuonna 2020 valmistuva jätevedenpuhdistamo. Maan alle kallioon louhittavan puhdistamon louhintatyöt ja puhdistamon toteutussuunnittelu ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Blominmäen jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset tulevat olemaan Suomen ja koko Itämeren alueen parhaat, ja myös energiatehokkuuden osalta tavoittelemme ykköstilaa Euroopassa.
Henkilöstö on tärkein voimavaramme, ja yksi strategisista päämääristämme onkin pitää henkilöstömme hyvinvoivana ja osaavana ja onnistua houkuttelevana työnantajana.
Henkilöstömme mahdollistaa muutokset ja uudet ratkaisut, joita viime vuotemmekin oli täynnä.
Toimistovaltainen henkilöstömme saa uudet toimitilat, kun keväällä 2016 aloitetut rakennustyöt Ilmalassa saadaan valmiiksi loppuvuonna 2017. Moderni monitoimitila muuttaa toimintatapoja, tehostaa tilankäyttöä ja mahdollistaa avoimemman toimintakulttuurin sekä nykyaikaisten joustavien työntekomahdollisuuksien hyödyntämisen. Tilojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti saavutettavuus ja ekologisuus.
Me HSY:läiset olemme mukana miljoonan pääkaupunkiseudun asukkaan arjessa. Kannamme vastuumme ympäristöstämme ja käymme kohti kestävämpää tulevaisuutta. Vuoden 2016 askelista tällä matkalla voit lukea käsilläsi olevasta vuosikertomuksesta.
Raimo Inkinen
toimitusjohtaja
Keskitymme vuosien 2015–2020 strategiaan kirjaamissamme tavoitteissa erityisesti parantamaan oman toimintamme ympäristövaikutuksia ja suorituskykyämme. Olemme määritelleet tavoitteisiimme ympäristön tilan parantumisen, minkä lisäksi otamme merkittävän roolin alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa ja materiaalivirtojen hyödyntämisessä.
Olemme usealla eri osa-alueella asettaneet toiminnallemme tiukempia tavoitteita kuin ympäristölupasäädöksissä edellytetään. Kehitämme ja parannamme toimintaamme jatkuvasti mittaamalla ja seuraamalla tavoitteiden saavuttamista.
Meillä HSY:ssä ympäristövastuu on läsnä jokapäiväisessä työssämme:
HSY:n laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2016, ja ne täyttävät kansainväliset vaatimukset (ISO 9001:2015 ja ISO 14001:2015).
HSY:n ympäristövastuuraportointia kehitettiin. Ympäristövastuuraportoinnissa on käsitelty HSY:n olennaisimpia ympäristövaikutuksia, ja raportti on koottu Global Reporting Initiative GRI G4 -ohjeiston mukaisesti. Tunnusluvut, raportit ja julkaisut löytyvät HSY:n verkkosivuilta.
Kannoimme vastuumme ympäristöstä myös sitoutumalla erilaisiin yhteiskunnallisiin kestävän kehityksen aloitteisiin ja sopimuksiin:
HSY liittyi heti perustamisensa jälkeen kuntien energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on 9 prosentin, eli noin 17 gigawattitunnin energiansäästö vuoden 2010 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Jatkokaudella 2017–2025 pyritään 7,5 prosentin energiansäästöön vuoteen 2015 verrattuna.
Tavoitteet voidaan saavuttaa merkittävillä investoinneilla ja jakamalla tavoitteita ja lukuisia toimenpiteitä kaikille organisaation osa-alueille. Tätä varten HSY:ssä laadittiin vuonna 2016 resurssitehokkuuden toimintasuunnitelma, johon koottiin materiaali- ja energiatehokkuutta sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat toimenpiteet.
Materiaalitehokas toiminta säästää luonnonvaroja, auttaa hallitsemaan ja hyödyntämään sivuvirtoja, vähentää jätemääriä ja lisää materiaalin kierrätystä sen elinkaaren eri vaiheissa.
Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toiselle raaka-ainetta: esimerkiksi jätevedenpuhdistuksessa syntyvästä lietteestä tuotetaan multaa ja biokaasua. Lietteelle etsitään myös uusia hyödyntämistapoja.
HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia. Pääasiallinen energialähde on biokaasu, mutta myös aurinkoenergia ja vesivoima tuottavat meille päästötöntä sähköä. Lämmön talteenotolla on iso merkitys jätevedenpuhdistamoilla. Viime vuosina yhteenlaskettu energiankulutuksemme on hieman kasvanut, mutta samaan aikaan olemme lisänneet uusiutuvan energian tuotantoamme.
HSY kulutti vuonna 2016 energiaa 206 600 megawattituntia. Suurin sähköntarve on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus kasvoi 4 prosenttia, johtuen erityisesti lämmön hyödyntämisen lisääntymisestä Ämmässuolla.
HSY uusiutuvan energian tuotanto oli vuonna 2016 kaikkiaan 212 900 megawattituntia, kun mukaan lasketaan 26 600 MWh:n edestä Gasumille liikennepolttoainekäyttöön toimitettua biokaasua. Energiantuotanto kasvoi 5 prosenttia, ja oli selvästi suurempi kuin oma yhteenlaskettu energiankulutuksemme.
Voidaan sanoa, että laskennallisesti HSY oli 103-prosenttisesti energiaomavarainen vuonna 2016.
Oman uusiutuvan sähkön ja lämmön tuotannon lisäksi HSY:llä on merkittävä rooli pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 2016 Espoon Suomenojan ja Helsingin Katri Valan lämpöpumppulaitokset hyödynsivät puhdistetun jäteveden hukkalämpöä yhteensä 440 gigawattitunnin edestä. Vantaan jätevoimalaan toimitetun sekajätteen energiasisältö oli 900 GWh. Yhteensä näistä energialähteistä saadaan noin 15 prosenttia pääkaupunkiseudun kaukolämmöstä.
HSY:n kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 hiilidioksidiksi laskettuna 182 300 tonnia. Tämä on hieman alle neljä prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Päästöt laskivat edellisvuodesta selvästi kaatopaikan metaanipäästöjen pienennyttyä.
Suhtaudumme Itämeren suojeluun vakavasti. Meillä HSY:ssä se tarkoittaa vesistökuormituksen vähentämistä: parannamme muun muassa jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa.
Merkittävin investointimme vesistökuormituksen vähentämiseen on vuonna 2020 valmistuvan Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Puhdistamon käyttöönoton myötä jäteveden puhdistustehokkuutemme paranee merkittävästi.
Vuonna 2016 päivitimme Itämerihaasteen toimenpideohjelman seuraavalle kahdelle vuodelle. Ohjelmakauden uusia hankekokonaisuuksia ovat:
1. investointien hallinta,
2. hule- ja ylivuotovesien hallinta,
3. hajakuormituksen vähentäminen,
4. tutkimus,
5. tietoisuuden lisääminen ja
6. kansainvälinen yhteistyö.
HSY:n tuottama vesi oli jälleen hyvälaatuista ja täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet.
Vuonna 2016 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksilla sekä Kuninkaanlähteen pohjavedenottamolla yhteensä 94,4 miljoonaa kuutiometriä. Tavoitteeksi asetettu, 1,5 prosenttia edellisvuotta pienempi asukaskohtainen verkostoon pumpattu vesimäärä ei toteutunut, vaan vedenkulutus alueellamme kasvoi.
Vuonna 2016 verkostoon pumpattiin 224 litraa vettä asukasta kohti vuorokaudessa – tavoite oli 217 litraa.
Lisääntynyttä vedenpumppausta eivät selitä yksinomaan uuden Länsi-Espoon runkovesijohdon käyttöönottoon liittyvät mittavat huuhtelut, vaan vedenkäyttö on lisääntynyt kokonaisuudessaan HSY:n toiminta-alueella.
Uusia vesihuoltoverkostoon kuuluvia vesijohtoja rakennettiin vuoden 2016 aikana 30 kilometriä. Vastaavasti vanhaa verkostoa saneerattiin 8,8 kilometrin matkalla.
Investointeja toteutettiin suunnitellusti monissa aluekohteissa, ja katuhankkeiden yhteydessä tehtiin runsaasti saneerauksia.
Vedenjakelun mittavin hanke,
Länsi-Espoon runkovesijohto ja siihen sisältyvät kaksi paineenkorotusasemaa valmistuivat kesällä. Lukuisien käyttöönoton vaiheiden jälkeen uusi linja otettiin käyttöön marraskuun lopussa.
Vedentuotanto historiallisessa, liki 50 vuotta palvelleessa Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksessa Espoon Gumbölessä lopetettiin, kun Länsi-Espoon 14,5 kilometrin mittainen runkovesijohto otettiin käyttöön marraskuussa 2016.
Runkovesijohto yhdistää Helsingin vesijohtoverkon Espoon läntiseen verkostoon ja parantaa näin vedenlaatua, vedenjakelun toimintavarmuutta ja veden riittävyyttä Espoossa ja Kirkkonummella. Runkovesijohdon myötä kaikkialla Espoossa ja osassa Kirkkonummea nautitaan nyt Päijänteen vedestä puhdistettua vettä.
Lähes viisikymmentä vuotta palvellut Dämmanin vedenpuhdistuslaitos jäi runkovesijohdon myötä tarpeettomaksi ja se suljettiin vuoden 2016 lopussa.
Vesihuollon investointiohjelma vuosille 2010–2020 tähtää vedenpuhdistuksen kapasiteetin nostamiseen ja toimintavarmuuteen Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksilla. Molempien veden päätuotantolaitosten tuotantokapasiteettia tullaan nostamaan merkittävästi nykyisistä n. 8 000 m3/h (Vanhakaupunki) ja 7 000 m3/h (Pitkäkoski). Molemmilla laitoksilla tavoitellaan 9 000 m3/h kapasiteettia.
Ohjelma eteni vuoden aikana suunnitelmien mukaisesti, ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella toteutettiin muun muassa tulojärjestelyjen, hiekkasuodatuksen ja aktiivihiililaitoksen saneeraukset. Välipumppaamon saneeraus aloitettiin, ja työ valmistuu kesällä 2017.
Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen korkeapainepumppaamon saneeraus valmistui, ja kapasiteetinnoston sekä perusparannuksen esisuunnittelu käynnistettiin. Hanke toteutetaan vuosina 2018–2022.
Hiekkaharjuun rakennettava uusi vesitorni
korvaa vanhan Tikkurilan vesitornin. Uuden vesitornin myötä lisäämme toimintavarmuutta ja varmistamme veden riittävyyden, kun asukasmäärät Itä-Vantaalla kasvavat.
Hankkeen vaatima asemakaavan muutos sai lainvoiman loppuvuodesta 2016, ja aloitimme vesitornin toteutuksen suunnittelun. Mikäli hanke etenee aikataulun mukaisesti, Hiekkaharjun uusi vesitorni voidaan ottaa käyttöön kesällä 2018.
Vesitorni rakennetaan Malmimäen puistoon lähelle nykyistä vesitornia. Uuden tornin valmistuttua Tikkurilan vanha vesitorni puretaan: purkusuunnittelu on jo aloitettu.
Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupamääräysten mukaisen toimintatason sekä ympäristölupamääräyksiä tiukemmat HSY:n omat tavoitteet.
Vuonna 2016 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 136,10 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 1,4 prosenttia vähemmän vuoteen 2015 verrattuna. Hule- ja vuotovesien määrä jakautui suhteellisen tasaisesti koko vuodelle, eikä puhdistustulos niistä merkittävästi kärsinyt.
Käsiteltäväksi tulevien jätevesien määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä.
Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen vuonna 2016 fosforin osalta oli 32 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 1028 tonnia (tavoite 1200 tonnia).
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2016 OCP-indeksillä mitattuna erittäin hyvä. Viikinmäessä ei ollut laitosohituksia.
Helmikuussa 2016 Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyi erittäin rankkojen talvisateiden seurauksena yksi laitosohitus. Sekä biologisen jätevedenkäsittelyn kapasiteetti että puhdistamon yhteydessä olevan lammikon varastokapasiteetti ylittyivät. Lammikon kautta joutui mereen n. 6 000 kuutiometriä käsittelemätöntä jätevettä, minkä lisäksi kemiallisesti ja mekaanisesti käsiteltyä vettä jouduttiin johtamaan mereen purkualueelle n. 60 000 kuutiometriä.
Espoon Blominmäkeen rakennettava jätevedenpuhdistamo on HSY:n suurin yksittäinen investointihanke. Hanke on merkittävä satsaus jäteveden vesistöpäästöjen vähentämiseen.
Vuonna 2020 valmistuva Blominmäen jätevedenpuhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää riitä käsittelemään kaikkia alueen jätevesiä asukasmäärän kasvaessa.
Mittavat louhinnat ja puhdistamon toteutussuunnittelu ovat edenneet vuonna 2016 suunnitellusti. Blominmäen puhdistamon 900 000 louhintakuutiometristä oli vuoden lopussa louhittuna noin 80 prosenttia. Kalliorakennusurakka eteni suunnitellussa aikataulussa. Myös Länsimetron kalliorakennusurakoiden yhteydessä tehtävät viemäritunneliosuudet Finnoossa louhittiin valmiiksi vuoden 2016 aikana.
Olemme HSY:ssä sitoutuneet materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen. Näytämme esimerkkiä myös uusiutuvan energian käytössä.
Kun liete Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla mädätetään, syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua. Biokaasun tuotantotaso säilyi vakaana vuonna 2016. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste kasvoi ja se oli 70,4 prosenttia.
Sähkön tuotantoa on saatu kasvatettua energiatehokkuutta parantavien investointien avulla, joista merkittävin oli uusien kaasumoottoreiden hankinta.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon aurinkovoimala otettiin käyttöön keväällä 2016. Voimala on Suomen viidenneksi suurin aurinkoenergiaa tuottava voimalaitos. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella otettiin käyttöön oma aurinkovoimala syksyllä 2016. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle rakennettavan aurinkovoimalaitoksen valmistelut käynnistyivät.
Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin liikennepolttoaineeksi Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Myydyn kaasun määrä kasvoi vuonna 2016.
Jätevedenkäsittelystä sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostettiin mullaksi ja maanparannusaineeksi Metsäpirtissä ja Ämmässuolla. Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti, mutta multatuotteiden markkinatilanne osoittautui haastavaksi. Maanparannustuotteiden myynti sen sijaan kasvoi.
Kokonaisuudessaan multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä n. 116 000 kuutiometriä, kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.
Kehityshankkeissa tehtiin arvokasta työtä myös vuonna 2016
Sortti-asemilla ja alueellisissa keräyspisteissä (vaarallisen jätteen kontti- ja apteekkikeräys sekä kiertävä keräys ja kierrätyspisteet) kerättiin jätteitä lähes 70 000 tonnia
Toimitimme Vantaan jätevoimalaan noin 220 000 tonnia jätettä
Vastaanotimme Ämmässuolle jätevoimalassa syntynyttä kuonaa noin 67 400 tonnia ja kattilatuhkaa noin 4 100 tonnia sekä noin 408 000 tonnia jätettä ja maa-aineksia
Asetimme vuodelle 2016 tavoitteeksi, että kotitalouskohtaisen sekajätteen määrä vähenee 0,5 prosentilla: tavoitteeseen päästiin ja sekajätteen määrä oli 154 kg / asukas. Kotitalouksien sekajätteen energiahyötykäyttöaste nousi 32 prosenttiin.
Vuoden aikana tehtiin yhteensä noin kahdeksan miljoonaa jäteasiatyhjennystä, joka oli noin 300 000 tyhjennystä edellistä vuotta enemmän. Kasvu selittyy muun muassa aloitetulla kiinteistökohtaisella kartongin keräyksellä Espoossa ja Länsi-Helsingissä sekä lietteiden kiinteistökohtainen keräys ja kuljetus asuinkiinteistöiltä Helsingissä ja Vantaalla.
Jätteitä kuljetettiin yhteensä noin 260 000 tonnia, joista 193 000 tonnia oli sekajätettä, 38 000 tonnia biojätettä ja muuta jätettä 30 000 tonnia.
Toimitimme noin 220 000 tonnia jätettä Vantaan jätevoimalaan energiahyödynnettäväksi. Otimme Ämmässuolla vastaan jätevoimalassa syntynyttä kuonaa noin 67 400 tonnia ja kattilatuhkaa noin 4 100 tonnia. Tuhka käsiteltiin stabiloimalla, ja se loppusijoitettiin Ämmässuolle rakennettuun vaarallisen jätteen soluun.
Espoon Blominmäkeen rakennettavan uuden jätevedenpuhdistamon louhinnasta syntyviä kiviaineksia vastaanotettiin Ämmässäsuolla liki miljoona tonnia.
Vastaanotimme Ämmässuolle myös noin 408 000 tonnia jätettä ja maa-aineksia, josta loppusijoitettavaa jätettä oli noin 6 800 tonnia jätevoimalan tuhka mukaan luettuna.
Aloitimme sako- ja umpikaivolietteen kuljetukset Helsingissä ja Vantaalla keväällä 2016. Tyhjennystä ja kuljetusta tarvitsevat sellaiset kiinteistöt, jotka eivät kuulu viemäriverkostoon.
Kuljetukset on aloitettu pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vaiheittain siten, että huhtikuuhun 2017 mennessä vastaamme lietekuljetuksista koko toimialueellamme. Näin luomme yhtenäisen, tehokkaan ja ympäristöystävällisen keräysjärjestelmän.
Ämmässuolla käynnistettiin toukokuussa uuden betonirakenteisen tasausaltaan rakennustyöt. Rakensimme myös noin kahden hehtaarin laajuisen kuonankäsittelykentän, jonka avulla tehostamme kuonankäsittelyä ja järjestämme jätepaalien varastointialueen uudelleen.
Kompostointilaitoksella toteutettiin tuuliseulonnan saneerausurakka, jolla tehostettiin muovien, pakkausjätteiden ja muiden vierasaineiden erottelua laitoskäsitellystä kompostista.
Biohajoavaa jätettä ei ole saanut sijoittaa kaatopaikalle vuoden 2016 alusta. Tuotamme biojätteestä biokaasua ja kompostia biojätteen käsittelylaitoksessa Ämmässuolla. Vuonna 2016 otimme vastaan 52 800 tonnia biojätettä, mikä oli noin 4 % enemmän kuin vuonna 2015.
Biojätteen käsittely tehostui, kun otimme Ämmässuolla käyttöön uuden biokaasulaitoksen. Laitoksen käyttöönotto eteni suunnitellusti ja muodostuvan biokaasun hyödyntäminen aloitettiin Ämmässuon kaasuvoimalalla.
Vuoden 2016 joulukuussa valmistui tuotantokäyttöön erillinen biokaasun hyödyntämiseen tarkoitettu leasing-voimala. Sähkön syöttötariffin mukaiseen uusiutuvalla energialla tuotettuun sähkön ja lämmöntuotantoon siirryttiin vuoden 2017 alusta.
Vanha kompostointilaitos ja osa kompostointikentistä sai uutta käyttöä, kun siellä aloitettiin HSY:n jätevedenkäsittelyn sivutuotteena syntyvän lietteen kompostointi.
Ämmässuon aluetta kehitettiin edelleen, tavoitteena monipuolisten teollisten symbioosien muodostuminen eri toimijoiden välille. Ekomon alueelle asettui vuoden 2016 aikana useita yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu materiaalien hyödyntämiseen.
Ekomossa syntyy uusia tuotteita ja palveluita, kun kumppanuudet ja yritysyhteistyö synnyttävät kiertotalouden innovaatioita. Ekomo tarjoaa yrityksille ja muille toimijoille monipuolisia mahdollisuuksia materiaalien hyödyntämisessä ja jalostamisessa.
Ekoteollisuuskeskus ottaa vastaan esimerkiksi rakennus- ja purkujätteitä, pilaantuneita maita, biojätteitä ja sekajätteen polttamisesta syntyvää kuonaa ja tuhkaa.
Ekomossa yritykset voivat hyödyntää toisen jätettä ja alueella syntyvää uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan.
Esimerkiksi NCC Roads Oy perusti Ekomoon asfalttitehtaan, jossa käytetään raaka-aineena kierrätysasfalttia: tuotanto käynnistyy keväällä 2017. HSY ja NCC Roads selvittävät yhdessä myös kuonan ja louheen hyötykäytön mahdollisuuksia.
Myös Delete Finland Oy hyödyntää Ekomon mahdollisuuksia ja valmistaa uusiokiviainesta rakennusten purkamisessa ja betoniteollisuudessa syntyneestä betoni- ja tiilijätteestä.
Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen materiaalivirtojen ja energia- ja vesitaseiden seurantaan otettiin käyttöön materiaalivirtojen hallintatyökalu.
HSY:n tähtäimessä on materiaalivirtojen entistä tarkempi hyödyntäminen sekä energiatehokkuuden ja ympäristön tilan parantaminen. Materiaalivirtojen hallintatyökalu mahdollistaa jätteiden ja energian hyödyntämisen entistä paremmin.
Työkalu tuottaa tarkkoja tietoja esimerkiksi erilaisten jätteiden hyödyntämisasteista. Näin monimutkaista jätteiden ja materiaalivirtojen käsittelyn kokonaisuutta voidaan hallita ja hyödyntää jätteitä ja energiaa entistä tarkemmin.
Kevään 2017 aikana työkaluun ja raportteihin saadaan myös energia- ja vesitaseet. Tällöin raporteista selviää esimerkiksi, miten paljon energiaa kuluu tietyn jätejakeen käsittelyyn tai paljonko Ämmässuo vastaavasti itse tuottaa energiaa.
Lasi-, paperi-, pahvi- ja kartonkipakkausten sekä pienmetallin määrä sekajätteessä pienenee ja lajitellut materiaalit saadaan hyötykäyttöön, kun asukkaat toimittavat lajiteltavat jätteet Sortti-asemille, alueellisiin keräyspisteisiin, vaarallisen jätteen kontti- ja apteekkikeräykseen sekä kiertävään keräykseen.
Asukkaat ovat löytäneet Sortti-asemien palvelut ja asiakaskäynnit lisääntyivät Sortti-asemilla edelleen.
Kivikon, Konalan, Munkinmäen, Ruskeasannan ja Ämmässuon Sortti-asemilla kävi vuonna 2016 yhteensä 402 782 asiakasta, mikä on 10 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sortti-asemilla ja alueellisissa keräyspisteissä (vaarallisen jätteen kontti- ja apteekkikeräys sekä kiertävä keräys) kerättiin jätteitä lähes 70 000 tonnia.
Kirkkonummen Jorvaksen uuden Sortti-aseman maanrakennustyöt käynnistyivät. Vuoden 2018 alussa avautuva Sortti-asema korvaa nykyisen Munkinmäen Sortti-aseman.
Laatujäte-hankkeessa tuotettiin arvokas valtakunnallinen opas sekajätteen koostumustutkimuksissa hyödynnettäväksi. Kun tutkimusmenetelmä on yhtenäinen, säästetään tutkimuksissa sekä aikaa että rahaa. Tutkimuksissa tuotetut tiedot ovat myös yhdistettävissä valtakunnalliseksi tiedoksi, joka on kaikkien tutkijoiden vapaasti käytettävissä.
HSY on toteuttanut korkealaatuisia jätteiden koostumustutkimuksia 1980-luvulta lähtien. Laatujäte-hankkeessa olemme kehittäneet tutkimusmenetelmiämme ja päivittäneet ne vastaamaan tämän päivän tietotarpeisiin.
Hankkeessa tuotettu opas yhtenäistää tutkimusten käytäntöjä Suomessa ja lisää näin tulosten vertailukelpoisuutta ja vähentää päällekkäistä työtä.
Valtakunnallinen tieto muodostetaan Jätelaitosyhdistyksen hankkeessa toteuttaman koostumustietopankin avulla. Näin muodostuu kuva Suomen keskimääräisestä sekajätteestä.
Vuoden 2016 lopussa päättynyt Laatujäte oli HSY:n, Jätelaitosyhdistyksen ja Aalto yliopiston yhteishanke, ja sitä rahoitti ympäristöministeriö.
Heinäkuussa 2014 annettu pakkausjäteasetus muutti pakkausten jätehuoltoon liittyviä vastuita siten, että vastuu kierrätyspisteistä siirtyi tuottajille vuoden 2016 alusta alkaen. Jätelaissa määritellyn tuottajavastuun mukaisesti tuotteiden valmistajat ja maahantuojat hoitavat omalla kustannuksellaan tuotteiden jätehuollon, kun ne poistuvat käytöstä.
HSY:llä ja Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:llä on kolmivuotinen yhteistyösopimus keräyksen ja asiakaspalvelun järjestämisestä kierrätyspisteillä HSY:n toimialueella pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
Kierrätyspisteet löytyvät JLY:n eli Jätelaitosyhdistyksen ylläpitämältä verkkosivulta www.kierratys.info.
Tarjoamme avointa dataa maksuttomaan ja vapaaseen käyttöön. Tiedon avaamisella haluamme edistää tiedon hyödyntämistä ja sen käyttöä. Avoimia aineistoja löytyy HSY:n avoimen datan hakusivulta, karttapalvelusta ja rajapinnoista.
HSY:n avoimen datan karttapalvelussa avattiin vuonna 2016 uusia aineistoja muun muassa asemanseutujen pyöräily- ja jalankulkuvyöhykkeistä.
Ylläpidimme Seudullisessa perusrekisterissä (SePe) pääkaupunkiseudun ajantasaisia ja yhtenäisiä rekisteri- ja paikkatietoja, jotka palvelevat suunnittelua, kehittämistä ja tutkimusta. Keskeiset paikkatiedot julkaistiin myös SeutuCD:llä, johon koottiin jälleen tärkeimmät pääkaupunkiseudun suunnittelua palvelevat rekisteri-, kartta- ja suunnitteluaineistot.
Marraskuussa julkaisimme Helsingin seudun yrityskatsauksen, jonka teemana olivat kasvuyritykset. Julkaisimme myös pääkaupunkiseudun sukkulointitiedot, tonttivarantokatsauksen ja koordinoimme seudullisen maanpeiteaineiston hankinnan. Ilmanlaadun vaikutuksista tehtiin kaupunkisuunnittelua tukevia selvityksiä ja arvioitiin ilmanlaadun kehittymistä pääkaupunkiseudulla.
Kokosimme maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012–2015 loppuraportin yhdessä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Ilmastonäkökohtia painottavaa asuntoraporttia valmisteltiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun asuntotoimikunnan kanssa.
Laadimme Helsingille kasvihuonekaasupäästölaskelmia Helsingin ilmastotavoite 2030:ta varten ja osallistuimme myös työpajojen ohjaukseen.
Teimme laajaa yhteistyötä tutkimushankkeissa pääkaupunkiseudun ilmanlaadun arvioimiseksi. Esittelimme ilmanlaadun merkitystä ja tutkimusten tuloksia useissa sidosryhmille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa ja tutkimusseminaareissa.
Suomen suurimman ilmastoalan seminaarin, Helsingin seudun ilmastoseminaarin teemoja olivat vuonna 2016 ilmastonmuutos ja kestävä kuluttaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen, väestön haavoittuvuus ja varautuminen.
Paikkatietoseminaari, jonka teemana oli vuonna 2016 Paikkatiedolla johtaminen, kokosi paikkatiedon mahdollisuuksista kiinnostuneet koolle maaliskuussa.
Seuraamme ilmanlaatua pääkaupunkiseudulla jatkuvasti seitsemässä mittauspisteessä ja vaihtuvissa, erityyppisissä kohteissa. Yhdentoista pääkaupunkiseudun mittauspisteen lisäksi huolehdimme ilmanlaadun seurannasta kahdella mittauspisteellä muualla Uudellamaalla sekä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. HSY:n mittausasemilla seurattiin monipuolisesti kaupunki-ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa.
Mäkelänkadun supermittausasemalla teimme erityismittauksia. Mäkelänkadun mittausaseman myötä pääkaupunkiseudulle rakentuu kansainvälisellä mittapuulla huippuluokan ilmanlaadun mittausverkko.
Mäkelänkadun mittausasemalla myös yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat testata ja demonstroida omia laitteitaan.
Tunneittain päivittyvää ilmanlaatutilannetta voi seurata www.ilmanlaatu.fi -sivuilla. Lisäksi ilmanlaadusta tiedotetaan arkipäivisin eri medioissa, ja Twitterissä @hsy_ilmanlaatu pitää seuraajat ajan tasalla. Myös HSY:n verkkosivuilla voi seurata ilmansaasteiden pitoisuuksia tunneittain.
HSY osallistui tutkimuksiin, joissa selvitettiin ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä sekä ilmansaasteille altistumista ja niiden terveysvaikutuksia. Tutkimusten painopistealueita olivat puunpolton ja liikenteen päästöt sekä katupöly.
INKA-ilma/EAKR- ja CITYZER -hankkeissa tiivistettiin verkostoyhteistyötä alan tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomen korkealaatuiselle tutkimusosaamiselle on kysyntää kehitettäessä ilmanlaadun seurantaa ja ilmanlaadusta viestimistä.
CITYZER-hankkeessa kehitetään uusia digitaalisia palveluita ja tuotteita tukemaan sääilmiöihin ja ilmanlaatuun liittyvää kaupunkitason päätöksentekoa.
Kansainvälistä yhteistyötä ja eurooppalaisten kaupunkiseutujen yhteyttä EU-komissioon tiivistetään Urban Agenda, Air Quality -hankkeessa, johon HSY osallistuu yhdessä Helsingin kanssa. Hankkeessa kootaan parhaita käytäntöjä ilmanlaadun parantamiseksi.
Urbaani puuvaja -hankkeessa kehitettiin vuonna 2016 puuvajan tuotekonseptia pienille kaupunkitonteille ja kerrottiin asukkaille parhaista tavoista säilyttää polttopuut kuivina.
Miten pääkaupunkiseudulla on hillitty ilmastonmuutosta ja edistetty ilmastonmuutokseen sopeutumista? HSY tuotti tiedot kaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä sekä muut kuntien suunnittelutarpeita palvelevat ilmastopäästöjä koskevat tiedot. Laskimme myös Uudenmaan alueen kasvihuonekaasupäästöt erillisen sopimuksen mukaisesti.
Seudun ilmastotyön tuloksia kuvaavia indikaattoreita kehitettiin ja päivitettiin yhteistyössä jäsenkaupunkien ja HSL:n kanssa. Tuotimme tiedot pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä, palvelu- ja teollisuusalojen jätekertymistä. Laadimme HSY:n energia- ja materiaalitaseet sekä laskimme kuntayhtymän kasvihuonekaasupäästöt.
Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutumista seurattiin yhteistyössä kaupunkien kanssa. Osana sopeutumisstrategian painopisteiden uudelleenarviointia teetimme pääkaupunkiseudun ilmastoskenaariot, jotka perustuvat IPCC:n tuoreimpiin aineistoihin.
ELIAS-hankkeessa vertailtiin asemanseutujen kehittämistä kansainvälisesti. Asemanseututeema jatkui osana laajaa SMART-MR -hanketta.
Kansainvälisessä SMART-MR -hankkeessa (Sustainable Measures for Achieving Resilient Transportation in Metropolitan Regions) kehitetään uusia keinoja kestävän, vähähiilisen liikkumisen mahdollistamiseksi metropolialueilla. Hanke alkoi 2016 ja jatkuu vuoteen 2021.
Sähköisten asiointipalvelujen käyttö lisääntyi: 25 prosenttia vesimittarin lukemailmoituksista ja 45 prosenttia jätepalvelutilauksista tehtiin sähköisesti vuonna 2016. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan sähköisiä asiointipalveluitamme on helppo käyttää.
Konseptoimme palveluitamme ja muutamme toimintaamme entistä asiakaslähtöisemmäksi. Kehitämme palvelujamme palvelumuotoilun keinoin yhdessä asiakkaidemme kanssa.
AsiakasNyt -hankkeen ensimmäisessä konseptoinnissa selkeytimme omakotimuuttajan palvelupolkua tämän liittyessä HSY:n asiakkaaksi. Palveluiden tueksi tuotimme verkkosivuillemme lisää omakotimuuttajille kohdennettua tietoa. Aloitimme myös yhteistyön pääkaupunkiseudulla toimivien kiinteistövälittäjien kanssa.
Vuoden toisessa konseptoinnissa kysyimme pääkaupunkiseudun asukkailta, olisiko heillä tarvetta keskusta-alueen Sortti-asemalle. Kolmannessa konseptoinnissa selvitimme yhdessä jätehuollon kuljetuspalveluiden kanssa, miten tarjoamamme jäteasiamiespalvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Kaikkien käynnistettyjen konseptointien kehitystyötä jatketaan edelleen.
HSY:n jäte- ja vesihuollon asiakkaina on paljon suurasiakkaita eli yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on HSY:n kanssa lukuisia erilaisia palvelusopimuksia. Vuonna 2015 palveluita kehittämään valittiin kaksi asiakasta, joiden kanssa lähdettiin selvittämään yhteistyön toimivuutta ja parhaita toimintatapoja.
Kokemukset yhteistyön kehittämisestä olivat hyviä. Mukaan otettiin myös uusia asiakkaita, ja pysyvästä toimintamallista tehdään päätökset vuoden 2017 aikana.
Asiakaspalvelun kehittämishankkeessa (ASKO) olemme määritelleet tapaamme kohdata asiakas. Asiakaskohtaamisen kehittäminen ja koulutukset jatkuvat edelleen. Vuoden 2016 aikana ASKO-koulutukseen osallistuivat kaikki HSY:n esimiehet.
Tapamme kohdata asiakas:
Alkuvuodesta 2016 toteutimme tutkimuksen, jossa tarkasteltiin sopimushallinnan ja liittymispalveluiden puheluiden ja viestien laatua sekä kokonaisuutena että puheluiden osalta myös henkilötasolla. Olemme onnistuneet kohtaamaan asiakkaan aiempaa ystävällisemmin ja selkeämmin sekä puhelimessa että sähköpostitse. Asiat ratkaistaan ja ratkaisuja myös perustellaan asiakkaalle.
Sortti-asemilla toteutimme mystery-asioinnit. Tulosten mukaan palvelu Sortti-asemilla on hyvää.
Vuoden 2016 asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin paneelikyselynä toukokuussa. Kysyimme vuosittaisessa tutkimuksessa, mitä mieltä kuluttajat ovat vesi- ja jätehuollon palveluistamme sekä tarjoamastamme seutu- ja ympäristötiedosta. Tutkimukseen vastasi 1 128 henkilöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista.
Tutkimuksen vastauksista saimme iloksemme lukea asiakastyytyväisyyden noususta. Vastaajista 75 prosenttia antoi HSY:n toiminnalle melko tai erittäin hyvän kokonaisarvosanan. Vuonna 2015 vastaava luku oli vuonna 67 prosenttia. Vastaajista 73 prosenttia arvioi HSY:n olevan vähintään melko hyvin tunnettu ja melko näkyvä (2015: 61 %).
Kehitämme asiakaspalvelua edelleen muun muassa ottamalla käyttöön uusia sähköisiä asiointikanavia. Otimme alkuvuodesta 2016 säännölliseen käyttöön myös tekstiviesteillä tehtävät palautekyselyt. Tekstiviestikyselyjen kautta saatu palaute on ollut erittäin hyvää!
Viestinnän vuodessa näkyi jätehuollon puolella kiinteistöillä käynnistynyt muovipakkausten keräyskokeilu. Myös ekoteollisuuskeskus Ekomo ja lietekeräyksen siirtyminen HSY:lle olivat tärkeitä jätehuollon teemojamme vuonna 2016.
Muovipakkausten keräyskokeilu kiinteistöillä aloitettiin keväällä. Tuotimme kokeilun tueksi tarroja, julisteita ja ohjeita. Kuvallinen lajitteluohje jaettiin 120 000 huoneiston postiluukkuihin. Saimme aiheelle hyvin näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Lisäksi jalkauduimme maaliskuussa kolmeen pääkaupunkiseudun kauppakeskukseen Kiitos kun lajittelet! -teemalla. Kampanjoimme samalla biojätteen lajittelun puolesta jakamalla biojätepusseja.
Jätteen vähentäminen oli jälleen esillä lahjasesonkeina. Pääkampanjamme oli jouluna, jolloin teimme Anna jotain muuta -lahjavinkkisivustoamme tunnetuksi. Jäteopas-palveluamme markkinoimme mobiilisovelluksen ja videon avulla.
Todistimme videon ja sosiaalisen median voimaa, kun uuden biokaasulaitoksemme tiimoilta toteutettu videokampanja sai ihmiset liikkeelle. Tällä kertaa pontimena oli Kiitos kun lajittelet! -kampanjan video Biojätteestä multaa ja biokaasua, jolla toimittaja Arman Alizad kertoi ottaneensa aasin kotiinsa huolehtimaan biojätteistä. Armanin kanssa videolla esiintyy kirkkonummelainen aasi, some-julkkis Sumu Sireeni.
Biojätteiden lajittelu lisääntyi selvästi: vastaanotimme kampanjan jälkeen yli kuusi prosenttia enemmän biojätteitä kuin samaan aikaan edellisenä vuonna.
Finnkinon elokuvateattereiden kävijät äänestivät videomme Suomen parhaaksi mainoselokuvaksi.
Espoon Blominmäkeen rakennettavan jätevedenpuhdistamon viestintä piti sisällään muun muassa tiedotteita, uutiskirjeitä, asukastilaisuuksia ja sidosryhmätilaisuuden. Blominmäestä tehtiin myös video, joka kertoo puhdistamon rakentumisesta ja merkityksestä Itämerelle.
Sirkustaiteilijat valtasivat Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Recover Laboratory –performanssillaan. Seitsemässätoista loppuunmyydyssä näytöksessä vieraili yhteensä lähes 500 katsojaa.
Otimme käyttöön tekstiviestijärjestelmän, joilla tiedotetaan ennakoiduista vedenjakelukatkoksista. Otimme myös käyttöön häiriötiedotepohjat kieliversioineen äkillisistä vedenjakeluhäiriöistä tiedottamiseen.
Länsi-Espoon runkovesijohto otettiin käyttöön loppuvuodesta 2016. Huolehdimme käyttöönoton aikaisesta viestinnästä toimittajille ja alueen asukkaille. Hiekkaharjun vesitornin rakennushanke sai nettisivut.
Vesilaitosyhdistys VVY:n, HSY:n ja parinkymmenen muun suomalaisen vesilaitoksen yhteinen Pytty-kampanja herätteli asukkaita pohtimaan kotitalouksien kemikaalien päätymistä vesistöihin. Aikaisemmin suunniteltu ja toteutettu Siisti viemäri -kampanja pyöri elokuvamainontana Finnkinossa, Netti-TV-mainoksissa ja sosiaalisessa mediassa.
Päiväkotilapset, koululaiset ja opiskelijat ovat tärkeitä kohderyhmiämme. Tarjosimme vuonna 2016 noin 29 000 päiväkotilapselle ja koululaiselle maksutonta neuvontaa mm. jätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, kestävästä kuluttamisesta ja vesiteemoista. Valitsimme lukuvuodelle 2016-2017 kymmenen kummikoulua ja teimme useita vesiaiheisia oppituntikokonaisuuksia ala- ja yläkouluille.
FEE Suomi (Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry) myönsi HSY:lle tunnustuksen monipuolisesta valistus- ja neuvontatyöstä.
Helsinki-Vantaan Yrityskylässä on HSY:n toimipiste. Yrityskylässä vierailee lukuvuosittain 7 500 helsinkiläistä ja vantaalaista kuudesluokkalaista opettajineen. Jalkauduimme korkeakouluopiskelijoiden luo ilmastorakastajan ominaisuuksia valottavan Climate matchin kanssa.
Vuotuinen isännöitsijäseminaari kokosi yli sadan henkilön tyytyväisen yleisön. Pk-yrityksille suunnattuun kevennettyyn ympäristöjärjestelmään, Ekokompassiin, liittyi uusia asiakkaita.
Teimme tunnetuksi HSY:n ekotukitoimintaa ja koulutimme HSY:n ekotukihenkilöitä pääkaupunkiseudulla.
Järjestimme kahdeksannen Helsingin seudun ilmastoseminaarin, johon osallistui noin 220 sidosryhmän edustajaa.
Siirry kasviksiin – ateria kerrallaan, kehotettiin Kasvislankeemus-kampanjassa. Kampanja oli esillä muun muassa Ravintolapäivänä sekä maistatuksissa ja Ilmastosanomat-lehdessä. Osallistuimme ruokahävikin vähentämiseen kannustaville Hävikkifestareille.
Leikkimielisessä menopelikisassa kuljettiin eri välinein Kauniaisista Tapiolaan. Tapiolassa pyörät laitettiin pyörimään pyörätapahtumassa. Pyöräilyviikolla jaettiin pyöräilijöille kiitokseksi aamiaisia Kauniaisissa, Liikkujan viikolla Espoossa ja Vantaalla.
Jatkoimme aktiivista läsnäoloa sosiaalisessa mediassa yhteensä kahdessatoista eri kanavassa ja saimme noin 4 000 uutta some-seuraajaa. Panostimme erityisesti Twitteriin.
Toteutimme kuluttajakäyttäytymiskyselyn, johon vastasi 1 012 alueen asukasta. Mainetutkimuksella kartoitimme laajasti HSY:n yhteisökuvaa ja työstimme sen pohjalta toimenpideohjelman.
Vuonna 2016 otimme käyttöön sähköisten raporttien ja julkaisujen julkaisujärjestelmän. HSY:n raportit ja julkaisut tehdään jatkossa verkkojulkaisuina, jotka lukija voi tarvittaessa tulostaa itselleen. 2016 polkaistiin käyntiin myös intranetin uudistusprojekti, joka valmistuu vuonna 2017. Se mahdollistaa muun muassa monien uusien digitaalisten työkalujen käyttöönoton.
Kampanjat, sivustot ja sovellukset
Löydät meidät somesta
Vuoden aikana onnistuimme lisäämään henkilöstön työhyvinvointia toivotusti: sairauspoissaolojen määrä väheni 13:een päivään palvelussuhdevuotta kohti. Työhyvinvointia ovat parantaneet myös henkilöstökyselyn tuloksiin perustuvat riskien arvioinnit.
Työntekijöidemme osaamisesta pidetään huolta koulutussuunnitelmalla, jonka pohjana ovat olleet jokaisen kanssa käydyt kehityskeskustelut.
Henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen ja esimiestyön laatuun on parantunut vuoden 2016 aikana. Otimme käyttöön strategiaamme perustuvan palkitsemisjärjestelmän. Johtamisen periaatteet on kirjattu työhyvinvointiohjelmaan ja otettu aktiiviseen käyttöön. Olemme panostaneet esimiesten osaamiseen: useat esimiehet osallistuivat HSY:n esimiesten osaamispolun koulutuksiin, ja koulutuksiin oltiin hyvin tyytyväisiä.
HSY:n henkilöstö 2016 vuoden lopussa
HSY:n taloudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2016 aikana lukuun ottamatta Ekokem Oyj:n osakkeiden myyntiä energiayhtiö Fortum Oyj:lle. Myyntivoitto paransi tilikauden tulosta 60,1 miljoonalla eurolla ja vähensi ulkopuolisen lainarahoituksen tarvetta. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 85,8 miljoonaa ylijäämäinen.
HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2016 olivat 363,7 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 177,8 miljoonaa euroa. Toimintakate oli 187,8 miljoonaa euroa.
HSY:n vuosikate oli 121,3 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Investoinnit olivat vuonna 2016 yhteensä 166,0 miljoonaa euroa, josta 73,1 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella.
Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 30,0 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 15,4 miljoonalla eurolla.
Lataa PDF-tiedosto