Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2024

Ympäristölupamääräysten raportointi, sisältöjen vastaavuudet:

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Viemäröintialue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 1.1). Alueella asuu lähes 1,4 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta, joiden jätevesiä käsiteltiin vuonna 2024 Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla. Viikinmäen puhdistamolle johdettiin Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Blominmäen puhdistamoille johdettiin jätevedet Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen, Siuntion ja Inkoon alueelta.

Kuva 1.1 Jä­te­ve­den­puh­dis­tuk­sen vie­mä­röin­tia­lue

Jätevedenpuhdistuksen ensisijaisena tavoitteena on poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä puhdistamoille annettujen ympäristölupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla. Riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Vuonna 2024 puhdistusprosessiin ei tehty merkittäviä muutoksia.

Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa ja kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla.

Lietteenkäsittelyn rejektivesistä noin 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä ennen niiden johtamista takaisin puhdistusprosessiin. Tämä pienentää rejektivesien aiheuttamaa typpikuormitusta prosessiin, mikä puolestaan vähentää ilmastuksen tarvetta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä Katajaluodon edustalla.

Kuva 1.2 Vii­kin­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­tus­pro­ses­si

Blominmäki

Blominmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 2022 ja se korvasi Suomenojan jätevedenpuhdistamon kokonaisuudessaan tammikuussa 2023. Blominmäen puhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen. Puhdistamolla on kaksi ravinteita poistavaa jälkikäsittely-yksikköä. Vuonna 2024 puhdistamon prosessiin ei tehty merkittäviä muutoksia.

Fosforia poistetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella, minkä lisäksi fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostetaan puhdistusprosessiin sisältyvällä jälkisuodatuksella. Rinnakkaissaostuksessa saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka annostellaan jäteveteen hiekanerotuksessa sekä aktiivilieteprosessissa ennen jälkiselkeytystä sijaitsevissa annostelupisteissä. Jälkisuodatusvaiheessa saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia, ja flokinmuodostusta tehostetaan polyelektrolyyttiliuoksen avulla.

Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa käsittelyvaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Biologinen typen poisto toteutetaan kaksivaiheisesti: typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia typenpoiston tehostamiseksi.  Lietteen kuivauksen rejektivedet käsitellään rejektiveden biologisessa erilliskäsittelyssa puhdistamon sisäisen typpikuormituksen pienentämiseksi. Blominmäen puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena on UV-käsittely, jonka avulla jätevesi voidaan hygienisoida tarvittaessa.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.3) on esitetty puhdistamon jäteveden ja sivutuotteena syntyvän lietteen käsittelyprosessit. Blominmäessä puhdistettu jätevesi johdetaan 8,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Finnoon vauhdituspumppaamolle ja sieltä edelleen 7,5 kilometriä pitkää, myös aiemmin käytössä ollutta meripurkutunnelia pitkin Gåsgrund-saaren kaakkoispuolelle.

Kuva 1.3 Blo­min­mäen jä­te­ve­den­puh­dis­tus­pro­ses­si

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asukasmäärän ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuo oman kuormituslisänsä, joka vaihtelee vuosittain sateisuuden mukaan. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

Kuva 2.1. Jä­te­ve­den tu­lo­vir­taa­mat 2015-2024

HSY:n jätevedenpuhdistamoille johdettiin vuonna 2024 yhteensä 147,2 milj. m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 106,9 milj. m³ ja Blominmäkeen 40,3 milj. m³. Vuoden 2023 jätevesimäärä oli yhteensä 144,7 milj. m³.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2024 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Puhdistamoiden jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia ja huonontaa lietteen käsiteltävyyttä puhdistamolla.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2024 oli useita lumen sulamisjaksoja, mikä näkyy kuvaajissa virtaamapiikkeinä ja lämpötilan laskuna. Kevään sulamisvesijaksojen aikana prosessin virtaamakestävyys on tyypillisesti alempi kuin loppusyksyn rankkasateiden aikana. Lisäksi usein toistuvat sulamisvesijaksot ovat haitaksi typenpoistoprosessille ja lisäävät riskiä typpioksiduulipäästön kasvulle. 

Kuva 2.2 Jä­te­ve­den vir­taa­mat ja läm­pö­ti­lan­vaih­te­lut 2024 Vii­kin­mäes­sä

Kuva 2.3 Jä­te­ve­den vir­taa­mat ja läm­pö­ti­lan­vaih­te­lut 2024 Blo­min­mäes­sä

​

Vuoden 2024 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 292 564 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 656 072 m³ (10.10.2024). Blominmäessä vastaavat virtaamat olivat 110 206 m³ ja 250 195 m³ (11.10.2024). Kaisaniemessä mitattiin 9.10.2024 43,1 mm sade.

Puhdistamoiden viikko- ja kuukausivirtaamataulukot on esitetty luvussa 16.

Vuoden 2024 sadesumma oli Kaisaniemessä 682 mm.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2024 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen (BOD), kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Ainekuorman peruskasvu johtuu viemäriverkostoon liittyneiden asukkaiden määrän kasvusta toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös liittyjämäärän kasvua suurempi kuormituksen kasvu erityisesti typen osalta. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.

Raportointikauden 3. neljänneksellä oli toistuvia ongelmia Blominmäen jätevedenpuhdistamon tulevan jäteveden automaattisessa kokoomanäytteenotossa, ja osa tulevan jäteveden näytteistä oli selvästi epäedustavia. Tulevan jäteveden näytteistä hylättiin jaksotuloksen laskennassa ne, joiden pitoisuudet olivat merkittävästi kuivan kauden näytteiden pitoisuuksia korkeampia. Näiden epäedustaviksi todettujen näytteiden tulosten sisällyttäminen laskentaan olisi vääristänyt sekä puhdistamon laskennallista tulokuormaa että puhdistusreduktioita. Laskennasta pois jätetyt tulevan jäteveden näytekohtaiset kuormat ja pitoisuudet on kuitenkin esitetty valvontaviranomaisille toimitetun 3. vuosineljänneksen raportin laskentataulukossa.

Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD _7ATU on 70 g happea (O ₂). Asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta asetuksen 888/2006 mukaisesti. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden vuoden 2024 asukasvastinelukujen (Taulukko 2.2) laskentatapa on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi – hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD _7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa sen muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon asukasvastineluvun osalta laskennassa on käytetty aineistoa alkaen 25.1.2023, jonka jälkeen puhdistamolla on käsitelty kaikki viemäröintialueen jätevedet. Blominmäen puhdistamolle laskettu asukasvastineluku oli poikkeavan korkea vuonna 2023 ja jonkin verran alhaisempi, mutta edelleen korkea vuonna 2024. BOD-kuormien 90 %:n fraktiili poikkesi samaa viemäröintialuetta palvelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamon kuormitustasosta merkittävästi enemmän kuin keskimääräinen tulokuorma. Tämä johtuu todennäköisesti raportointijakson ajoittaisista ongelmista Blominmäen tulevan jäteveden näytteenotossa siitä huolimatta, että laskennasta jätettiin pois vuoden 2024 3. jakson selvästi epäedustavat tulevan jäteveden näytetulokset.

Kuva 2.4 Tu­lo­kuor­mi­tus: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​a) 2015–2024

Kuva 2.5 Tu­lo­kuor­mi­tus: Fos­fo­ri (t/​a) 2015–2024

Kuva 2.6 Tu­lo­kuor­mi­tus: Typ­pi (t/​a) 2015–2024

Nestemäisten jätteiden vastaanotto

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen viemäröintialueella sako- ja umpikaivolietettä vastaanotettiin kahdessa pisteessä: jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla Viikinmäessä sekä Vantaan Kulomäen loka-asemalla. Kaikki sako- ja umpikaivokuormat ovat mukana puhdistamon raportoidussa tulokuormituksessa.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin lisäksi vastaan ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, teollisuudesta peräisin olevaa permeaattitiivistettä sekä glykolivettä. Nämä jakeet johdetaan suoraan tulevan jäteveden näytteenoton jälkeisiin prosessivaiheisiin, joten ne eivät sisälly laitoksen raportoituun tulokuormaan. Rasvakaivojätteet ja permeaattitiiviste käsitellään mädätyksessä ja glykolivesi aktiivilieteprosessissa. Puhdistamon loka-asemalle tuotiin vuonna 2024 myös 800 m³ kompostointilaitoksen rejektivettä.

Blominmäen viemäröintialueella toimii kolme loka-asemaa: Veikkolan loka-asema Kirkkonummella sekä Koskelon ja Blominmäen loka-asemat Espoossa. Nämä kaikki sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa, joten niissä vastaanotetut jakeet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Sako- ja umpikaivolietteiden lisäksi Blominmäen puhdistamolle tuotiin vuonna 2024 käsiteltäväksi noin 1 700 m³ nitraattipitoista jätevettä, joka johdettiin käsiteltäväksi aktiivilieteprosessiin.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Koska pääosa HSY:n puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen niiden vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni. Yksittäisten sako- tai umpikaivolietekuormien vaikutuksia prosessissa ei voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta. Nestemäisten jätteiden vastaanotosta voi myös olla hyötyä puhdistusprosessin kannalta, jos ne sisältävää runsaasti biologisessa typenpoistoprosessissa hyödynnettävää hiiltä. Suoraan mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Jätejakeiden hyödyllisyyttä heikentää kuitenkin jätejakeiden laadun ja määrän tyypillisesti voimakas vaihtelu sekä se, ettei niiden vastaanottoa voida ajoittaa vain puhdistusprosessin tarpeiden perusteella. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita.

Fortum Power and Heat johti Blominmäen puhdistamon purkutunneliin Suomenojan voimalaitokseltaan vesiä vuonna 2024 yhteensä 11 613 712 m³.

2.3Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitoksilla sekä jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkostossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2024 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Blominmäen viemäröintialueilla yhteensä 60 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlaskettu osuus on Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden tulevasta jätevesivirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2024 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD _7ATU) osuus oli noin 9 % Viikinmäen puhdistamolla tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 2,8 % ja kokonaistypen osalta 1,7 %. Blominmäen jätevedenpuhdistamon merkittävin yksittäinen teollisuusjätevesikuormittaja oli HSY:n Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskuksen jätevesien osuus oli 1,4 % (545 269 m³) puhdistamolle tulevan jäteveden virtaamasta ja 3,2 % typpikuormituksesta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa oleva Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 28.12.2015 (ESAVI 240/2015/2). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2024 ympäristöluvan mukaista. Viikinmäen energiantuotantolaitos rekisteröintiin 16.2.2023 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista) mukaisesti. Rekisteröinti korvasi ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 11.12.2017 (VHO 17/0508/3). Puhdistamon purkujärjestelyitä koskeva lupa astui voimaan 10.8.2021 (VHO 21/0121/3). Puhdistamon toiminta oli vuonna 2024 ympäristöluvan mukaista. Blominmäen energiantuotantolaitos rekisteröintiin 6.3.2024 Espoon kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään asetuksen 1065/2017 mukaisesti. Rekisteröinti korvasi ympäristöluvan energiantuotantoa koskevat määräykset.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan 28.12.2015 (ESAVI 239/2015/2, 28.12.2015) voimassaolo päättyi 31.12.2024. Jäteveden käsittely päättyi puhdistamolla tammikuussa 2023, ja ympäristöluvan mukainen lopputarkastus toteutettiin syksyllä 2023. HSY toimitti lopputarkastuksen tarkastuskertomuksessa vaaditut täydennykset puhdistamon lopettamissuunnitelmaan. Puhdistamon purkutyöt käynnistyivät vuonna 2024.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu perustui vuonna 2016 ELY-keskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan, joka on päivitetty marraskuussa 2021. Blominmäen käyttö- ja päästötarkkailu perustui lokakuussa 2022 päivitettyyn ja viranomaiselle toimitettuun tarkkailuohjelmaan. Jäteveden haitallisten ja vaarallisten aineiden tavanomaista laajempaa tarkkailua jatkettiin Blominmäen jätevedenpuhdistamolla alkuvuonna 2024, ja tulosten perusteella laadittiin esitys haitallisten ja vaarallisten aineiden tarkkailusta jatkossa.   

Molemmilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratoriotutkimuksia varten pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Puhdistamoiden päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 18 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 19. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita hyödynnetään myös mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailuntavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Raportointivuoden tarkkailu toteutettiin 31.5.2023 päivitetyn Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Merialueen yhteistarkkailuun osallistuivat tarkkailuvelvollisina HSY:n lisäksi DNY Finland Oy Helsinki Shipyard, Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Fortum Power and Heat Oy, Helen Oy ja Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus. Tarkkailu toteutetaan ja raportoidaan Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristöpalveluiden toimesta. Vuoden 2024 tarkkailutulokset esitetään neljännesvuosiraporteissa sekä vuosiyhteenvedossa. Tarkkailusta laaditaan laaja yhteenvetoraportti viiden vuoden välein. Tarkkailuraportit julkaistaan Helsingin kaupungin Asumisen, kaupunkiympäristön ja liikenteen julkaisujen internet-sivuilla.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamoiden vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2024 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2024 tulokset raportoidaan keväällä 2026 valmistuvassa raportissa, joka kattaa vuosien 2024–2025 tarkkailun. Vuonna 2024 julkaistiin laaja yhteenvetoraportti vuosien 2018–2023 kalataloudellisesta yhteistarkkailusta.  

Puhdistamoiden ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen ja siian vaelluspoikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenen vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon 7 500 kpl eli yhteensä 24 500 kpl. Meritaimenia istutettiin huhtikuussa 2024 Helsingin edustalle 13 000 kpl ja Espoon edustalle 7 500 kpl. Istutetut taimenet olivat Ingarskilanjoen kantaa. Lisäksi Helsingin edustalle istutettiin 4 000 kpl Nevajoen kantaa olevien merilohen poikasia. Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamojen kalatalousvelvoitteen toteuttamissuunnitelmaan saadun päätöksen (VARELY/2205/2023, 12.7.2024) mukaisesti istutuksissa käytetään jatkossa vain meritaimenen vaelluspoikasia.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Blominmäen puhdistamon velvoite on 72 500 kpl eli yhteensä 237 500 kpl. Vuoden 2024 aikana Kymijoen kantaa olevia vaellussiian poikasia istutettiin Helsingin edustalle yhteensä 294 645 kpl ja Espoon edustalle 113 333 kpl eli yhteensä 407 978 kpl. Siianpoikasia istutettiin vuonna 2024 vuosittaista istutusvelvoitetta enemmän korvaamaan aiempien vuosilta saatavuusongelmien vuoksi jäänyttä istutusvelkaa.

Vara- ja hätäpurkuyhteyksien käyttö

Jätevedenpuhdistamoiden vara- tai hätäpurkuyhteyksiä joudutaan käyttämään jäteveden johtamiseen, jos purkutunnelit eivät ole käytettävissä tai niiden kapasiteetti ylittyy.

Viikinmäen puhdistamon poistotunnelissa on hätäpurkuyhteys Viikissä kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Hätäpurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että Viikki-Kyläsaari-tunneliosuutta ei voida käyttää.

Vanhan Kyläsaaren puhdistamon tontilla on varapurkuyhteys kanavaa ja ojaa pitkin Vanhankaupunginlahteen. Varapurkuyhteys on suljettu normaalitilanteessa. Varapurkuyhteys toimii puhdistettujen jätevesien purkuyhteytenä siinä tilanteessa, että poistotunnelia ei voida käyttää tai puhdistamoon kohdistuu erittäin korkea hydraulinen kuormitus ja meren pinta on samaan aikaan korkealla. Varapurkuyhteyden käyttö ei ole vuosittaista.

Blominmäessä Espoonjoen hätäpurkupistettä käytetään, mikäli kalliopurkutunneli Blominmäen puhdistamon ja Finnoon sataman välillä ei olisi käytettävissä. Hätäpurkupistettä käytetään erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa esimerkiksi sortuman tai osittaisen sortuman aiheuttaman huoltotilanteen takia.

Finnoon sataman varapurkupistettä käytetään, mikäli meripurkutunneli ei ole käytettävissä, tai sen kapasiteetti ei riitä. Varapurkupiste sijaitsee Ryssjeholmsfjärdenin pohjoisosassa, Rajaojan suulla Finnoon venesataman länsilaidalla.

Vuonna 2024 kummankaan jätevedenpuhdistamon vara- tai hätäpurkuyhteyksiä ei käytetty lainkaan.

Blominmäen purkutunnelin kapasiteetin tarkastelu

Blominmäen toteutuneiden jätevesimäärien kasvua seurataan ja Blominmäen kuormitusennustetta päivitetään n. kahden vuoden välein HSY:n vesihuollon investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä. Blominmäen mitoituskeskivirtaama, eli vuoden 2040 ennustettu virtaama määritettiin vuonna 2012 ja se on 153 000 m³/d. Virtaamien kasvu on ollut maltillisempaa jaksolla 2012–2024 kuin sitä edeltävien kymmenen vuoden aikana, ja päivitetty Blominmäen viemäröintialueen virtaamaennuste vuodelle 2040 on 137 000 m³/d.

HSY suunnittelee eräiden Viikinmäen viemäröintialueen läntisten osien kuormituksen kääntämistä 2030-luvulla Blominmäkeen ja Blominmäen laajennusta 2040-luvulla. Käännön toteutuessa vuodelle 2040 ennustettu keskivirtaama olisi 162 000 m³/d. Maksimivirtaamien voidaan olettaa pääsääntöisesti kasvavan keskivirtaaman suhteessa, mutta tulotunnelin tasaustilavuuden hyödyntämisellä, josta ei ole vielä merkittävää käytännön kokemusta, voidaan pienentää erityisesti lyhyempien sateiden vaikutusta ja maksimituntivirtaamia. Tasaustilavuus on nykytilanteessa 200 000 m³ ja viemäröintialueen käännön toteuttava tunneliosuus tulee kaksinkertaistamaan sen. Useita vuorokausia kestävä voimakas lumen sulaminen voi ylittää tunnelin tasauskapasiteetin. 

Virtaamat viimeisen kymmenen vuoden ajalta on esitetty aiemmin kuvassa (Kuva 2.1).

Meripurkutunnelin virtausvastuksia analysoitiin tarkastelemalla jätevedenpuhdistamon sekä Fortumin voimalan huippuvirtaamatilanteita vuodelta 2024 aikana. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin 11.10. jolloin sekä jätevedenpuhdistamon että Fortumin virtaama oli poikkeuksellisen korkea. Meripurun putkiston aiheuttamat vastukset virtaamaan laskettiin, ja tulokset esitetään oheisessa kuvassa (Kuva 4.1.) Putkivastukset lasketaan Finnoon purkukammion pinnanmittauksen ja meren pinnan erotuksena. Laskentatapa on yksinkertaistettu mallinnus todellisuudesta ja kertoo suuntaa antavasti meripurun vastapaineen muutoksista vuoden aikana.

Kolmen virtaushuipun analyysin perusteella meripurun vastapaineessa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2024 aikana. Virtaaman maksimilukemia ei ole vuoden aikana saavutettu, joten korkeinta vastustasoa ei datan perusteella voi analysoida, eikä meripurun kapasiteetin ylärajaa täten ole tiedossa. Huippuvirtaamilla virtausvastukset ovat olleet tasolla yksi metri veden painetta virtaamalla 3200 l/s. Normaalivirtaamilla vastapaine pysyttelee n. 0,2 metrin tasolla.

Kuva 4.1 Blo­min­mäen me­ri­pu­run vir­taus­vas­tuk­set huip­pu­vir­taa­ma­ti­lan­tees­sa

Analyysissa on käytetty automaatiojärjestelmän puhdistetun jäteveden pinnan mittauksia, sekä meren pinnan mittauksia. Näiden perusteella meritunnelin kapasiteetti on riittävä nykyisillä huippuvirtaamilla.

Vuoden 2024 tarkastelun perusteella ei ole ollut viitteitä purkutunnelin kapasiteetin loppumisesta, joten varapurkuyhteyden käytölle ei näytä olevan kasvavaa tarvetta. Vuonna 2024 varapurkuyhteyttä ei käytetty lainkaan.

Purkutunneleiden kunnon seuranta

Purkutunneleiden kuntoa seurataan säännöllisesti ROV-kuvauksin. Vuonna 2024 ei tehty tunneleiden kuvauksia. Viikinojan suojapenkereen kunnon tarkistus tehdään vuonna 2025.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella molemmilla jätevedenpuhdistamoilla täytettiin vuonna 2024 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla biologista käsittelyä jouduttiin ohittamaan II laskentajaksolla, mutta vaikutus jakson tulokseen jäi vähäiseksi ja jakson puhdistustulos täytti lupamääräykset. Blominmäen jätevedenpuhdistamon aktiivilieteprosessin ohituksen virtausmittaus taltioi 37 m ³ sisäisen ohituksen II-jaksolla. Ohitus ei vaikuttanut puhdistustulokseen

Kummankin jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.1 - Taulukko 5.2) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1 - Kuva 5.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvoina sekä lupamääräysten rajat. Vuoden 2024 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 17.

​Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1-Kuva 5.5) esitetään puhdistustulokset viiden vuoden aikasarjana. Pylväät kuvaavat puhdistetun jäteveden pitoisuuksien vuosikeskiarvoa, viivakaaviolla kuvataan poistotehoa. Myös luparajat on esitetty kuvissa.

Kuva 5.1 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

​

Kuva 5.2 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­fos­fo­ri­pi­toi­suus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

Kuva 5.3 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ke­mial­li­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

Kuva 5.4 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den kiin­toai­ne­pi­toi­suus Vii­kin­mäes­sä, Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä

Kuva 5.5 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­ty­ppi­pi­toi­suus Vii­kin­mäes­sä, Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Strateginen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2024 yhteensä 578 t (v. 2023 707 t) ja fosforipäästö yhteensä 26,5 tonnia (v. 2023 26 t). HSY:n strategiset tavoitteet vuonna 2024 olivat typelle 750 tonnia ja fosforille 26 tonnia. Strategiatavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Taulukko 5.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2024

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.6–Kuva 5.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 5.6 Pääs­töt ve­sis­töön: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​​​​​a) vuo­si­na 2015–2024

Kuva 5.7 Pääs­töt ve­sis­töön: Fos­fo­ri (t/​​​​​a) vuo­si­na 2015–2024

Kuva 5.8 Pääs­töt ve­sis­töön: Typ­pi (t/​​​​​a) vuo­si­na 2015–2024

Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.
​https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/314777​
HSY on liittynyt yhdyskuntajäteveden Green Deal -sopimukseen tekemällä sitoumuksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Green Deal -sitoumuksessa on myös tavoitteita vuotovesien hallintaan, viemäriverkoston saneeraukseen, tiedontuotantoon ja asukasviestintään ja kaupunkien kanssa tehtävään hulevesiyhteistyöhön liittyen. Sitoumuksen määrävuosi on 2027.
​https://sitoumus2050.fi/green-deal#//details/738347​

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien puhdistamoiden lupaindeksi oli vuonna 2024 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD _7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastinetta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD _7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 5.4 esittää vuosien 2015–2024 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 5.9) ja taulukossa (Taulukko 5.4) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Kuva 5.9 Pää­kau­pun­ki­seu­dun OCP-pääs­töt me­reen 2015–2024

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet, sekaviemäröinti, putkikapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.10 ja Kuva 5.11) sekä luvun 16 taulukoissa (Taulukko 16.6 ja Taulukko 16.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2024 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulan Rajalinnan pumppaamolla, Pornaisten Rantalantien pumppaamolla, Vantaalla Kotatien ja Myllymäen pumppaamoilla, Espoossa Engelin puistotien ja Örkkiniityntien pumppaamoilla. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai lumen sulamisvedet.

Kuva 5.10 Kart­ta Vii­kin­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­lu­kkoon Tau­luk­ko 16.6.

Kuva 5.11 Kart­ta Blo­min­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­luk­koon Tau­luk­ko 16.7.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät rankkasadetilanteisiin. Tällöin myös viemärivesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2024 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan n. 46 500 m³, josta asumisjätevettä oli n. 3 000 m³ (n. 6,5 %). Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Kuva 5.12) on esitetty sekaviemäriverkon ylivuotomäärät purkupisteittäin. Raportin loppuosan taulukossa (Taulukko 16.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Kuva 5.12 Kart­ta Hel­sin­gin se­ka­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­mää­ris­tä v. 2024

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 28 kohteessa. Noin 30 000 m ³ eli 65 % koko vuoden ylivuotomäärästä tapahtui kahden vuorokauden aikana 26.2. ja 17.3. lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus ylivuotaneesta sekaviemärivedestä oli noin 40 %.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen laskennat siirtyivät toukokuussa 2024 reaaliaikaiseen laskentaan, jonka on toteuttanut Fluidit Oy. Aiemmin laskennat tehtiin neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden laskentajaksoina. Reaaliaikaiseen laskennan lyhyempi laskentajakso (1 h) mahdollistaa luotettavammat laskentatulokset, koska aika-askelta on voitu lyhentää. Ylivuotoja voidaan nyt myös seurata reaaliajassa ja ilmoittaa niistä tarvittaessa sidosryhmäläisille.

Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamolla

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä.

Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Haitallisten aineiden tarkkailu

Jätevesistä seurattavat haitalliset ja vaaralliset aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista), ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus).

Haitallisia aineita tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti 12 kertaa, joista 10 kertaa näyte otetaan vain käsitellystä jätevedestä ja 2 kertaa sekä tulevasta että käsitellystä jätevedestä.

Haitallisia aineita tarkkailtiin molemmilla puhdistamoilla 12 kertaa vuonna 2024. Blominmäen puhdistamon haitallisten aineiden selvitys valmistui vuonna 2024 ja ehdotus päivitetyksi tarkkailuohjelmaksi lähetettiin ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.

Tulosten laskenta

Vuosipitoisuuksien tulokset lasketaan painottamalla vuoden aikana otettujen yksittäisten näytteiden pitoisuudet näytteenottovuorokausien virtaaman arvoilla. Laskennassa käytetään määritysrajan alittavien pitoisuuksien arvoina määritysrajan puolikasta. Mikäli laskettu vuosikeskiarvo on määritysrajaa pienempi, ilmoitetaan vuosikeskiarvon olevan alle määritysrajan.

Vuosikuorma lasketaan kertomalla vuosipitoisuuden vuosikeskiarvo vuoden kokonaisvirtaamalla. Jos pitoisuuden vuosikeskiarvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan, vuosikuormaksi merkitään 0 kg/a.

Taulukossa luvussa 20 esitetään tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona sekä aineiden vuosikuormat. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 21.

Tulosten vertailu ympäristönlaatunormeihin

HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetaan haitallisille aineille raja-arvot, ns. ympäristölaatunormit (EQS-arvot). Ne ovat pitoisuuksia, jotka eivät saa ylittyä vesistössä: AA-EQS-arvo tarkoittaa vuosikeskiarvoa vesistössä ja MAC-EQS-arvo suurinta sallittua pitoisuutta vesistössä.

Suurin osa jätevedestä analysoiduista HAVA-pitoisuuksista alittaa EQS-arvon, jolloin aineen pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta. Joidenkin aineiden pitoisuudet voivat olla puhdistamolta lähtiessään EQS-arvoja suuremmat, mutta vesistöön johdettaessa pitoisuus laimenee sen verran, että EQS-arvot eivät ylity.

Vuonna 2024 Viikinmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Vuonna 2024 Blominmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon ja 4-t-oktyylifenolin vuosikeskiarvo oli EQS-arvon tasalla.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.5 ja Taulukko 5.6) on esitetty haitallisia aineita, joita on havaittu käsitellyssä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2019–2024. Taulukoissa esitetään havaittujen pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vaihteluväli sekä analyysien määrä vuoden aikana.

Taulukoissa esitettyjen aineiden käyttötarkoituksia kuvataan alla.

Oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään elektroniikan suojalakoissa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Taulukossa esitettyjen ftalaattien (DEHP ja DBP) käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) käytetään muoveissa pehmittimenä, kosmetiikassa, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään maaleissa, lakoissa ja painoväreissä sekä muovituotteissa liima- side- ja väriaineena.

Terbutryyniä käytettiin ennen torjunta-aineena maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia eri teollisuuden aloilla. Elohopean osalta suurimmat päästöt kohdistuvat ilmaan ja laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset, mutta sitä käytetään myös paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä käytetään korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto, mutta sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Tulosten vertailu E-PRTR kynynsarvoihin

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Vuonna 2024 analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvun 20 taulukossa.

Osa E-PRTR-asetuksen mukaisista aineista analysoidaan ja raportoidaan osana käyttö- ja päästötarkkailua. Tällaisia aineita ovat kokonaistyppi ja -fosfori, TOC, joka lasketaan COD_Cr :n pitoisuudesta jakamalla kolmella, sekä kloridi. Päästötarkkailun tulokset lasketaan neljännesvuosikuormien keskiarvoista, jolloin mukana on myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus.

Vuonna 2024 kynnysarvon ylitti Viikinmäessä 8 aineen vuosikuorma ja Blominmäessä 9 aineen vuosikuorma.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen.

Ohessa (Taulukko 5.7) esitetään vuonna 2024 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

​

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa.

Jätevedenpuhdistamoiden voimalaitokset on rekisteröity ns. PIPO-asetuksen (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)) mukaisesti. Sähkön- ja lämmöntuotanto on kaupunkien ympäristövalvonnan piirissä.

Viikinmäen voimatuotannon savukaasupäästöt on mitattu edellisen kerran vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Näiden perusteella on laskettu päästökertoimet, joita käytetään vuotuisten päästöjen laskennassa.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2024 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa ohessa (Taulukko 6.1.) Blominmäen päästöistä ei ole vielä raportointihetkellä mittaustietoja ja päästöt on määritetty käyttäen Viikinmäen kaasumoottorien ja kaasukattiloiden keskimääräisiä päästökertoimia.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa ja mädätetyn lietteen käsittelyssä. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu kappaleessa 13.1.2.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2024 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 6.1).

Typpioksiduulityppi muodosti 1,1 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä ja 0,86 % Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla poistetusta typestä. Aikasarja jäteveden- ja lietteenkäsittelyssä muodostuvista typpioksiduuli- ja metaanipäästöistä on esitetty oheisissa kuvaajissa (Kuva 6.1 ja Kuva 6.2).

Kuva 6.1 Jätevesiprosessin metaanipäästöjen kehitys

Kuva 6.2 Jätevesiprosessin typpioksiduulipäästöjen kehitys

​​E-PRTR kynnysarvojen ylittyminen

Typpioksiduulin kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla sekä kokonaisuutena että pelkän jätevedenkäsittelyn osalta. Blominmäen prosessin ja energiantuotannon yhteenlaskettu metaanipäästö ylitti raportoinnin kynnysarvon. Muilta osin kaasumaiset päästöt eivät ylittäneet kynnysarvoja. Jätevedenpuhdistuksen vuosiraportissa on aiempina vuosina esitetty taulukkomuodossa myös muita jätevesiprosessin kaasumaisia päästöjä, jotka on määritetty laskennallisesti vuoden kokonaisvirtaaman ja aiemmin tehtyjen mittausten perusteella. Laskennalliset päästöt alittavat selvästi E-PRTR raportoinnin kynnysarvot, siten että suurin osuus (NMVOC) on ollut muutamia prosentteja kynnysarvosta ja niiden vaihtelu vuosittain noudattaa kokonaisvirtaamien vaihtelua.

Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, kaivojen kansien kautta, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Hajuhaittoihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja hajun syytä lähdetään tutkimaan. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään kaikki hajuvalitukset läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuvia hajuhaittoja aiheuttaviin kohteisiin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla. Varsinaista hajujen hallintaa kohdalla voidaan tehdä asentamalla hajusuodattimia tai parantamalla viemärin tuuletusta. Aina hajun lähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus ongelman ratkaisu voi vaatia investointia, mikä vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.

Hajuvalitukset

Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 23 kpl vuonna 2024 (ks, Taulukko 6.2) mikä on alle puolet edellisestä vuodesta.

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Finland Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa. Tarkastelu tehtiin Viikinmäessä 14.8.2024 ja Blominmäessä 15.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmanäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 30 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi kahdessa havaintopisteessä puhdistamon koillispuolella. Haju oli hetkellistä. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin tuulen nopeus oli 2,5 m/s. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 21,8 °C.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 22 havaintopaikassa. Jätevedenpuhdistamolta peräisin olevaa hajua ei havaittu. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 2,1 m/s. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 20,3 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla vuonna 2022. Mittaukset tehdään Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla seuraavan kerran vuonna 2025.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla tuholaisten torjuntaan käytetyt kemikaalit

Jätevesiviemäreissä ei tehty tuholaistorjuntaa lainkaan 2024. Torjuntaa tehdään älyansoilla ainoastaan tarvittaessa. Jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamoilla ei ole viime vuosia tehty rottien torjuntaa.

Molemmilla jätevedenpuhdistamoilla käytetiin ferrosulfaattia fosforin saostukseen ja polymeeriä lietteenkäsittelyssä ja sammutettua kalkkia aktiivilieteprosessin alkaliteetin nostoon sekä metanolia denitrifikaation lisähiilenlähteenä. Blominmäen puhdistamolla käytettiin lisäksi polyalumiinikloridia ja polymeeria fosforin saostukseen ja flokkaukseen ennen kiekkosuodatusta.

Kemikaalien annostelua säädetään puhdistustuloksen, kustannusten ja hiilijalanjäljen optimoimiseksi. Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Blominmäen puhdistamolla annostelu tapahtui pääosin automaattisesti prosessimittausten perusteella. Metanolin annostelu tapahtuu Viikinmäessä denitrifikaatiosuodatukseen, Blominmäessä metanoli annostellaan pääosin denitrifikaatiosuodatukseen, mutta sitä voidaan syöttää myös aktiivilieteprosessiin. Laitosten aktiivilieteprosessin lisäalkalointia ja metanolin syöttöä aktiivilieteprosessiin käsiteellään luvussa

Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 7.1–Kuva 7.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät puhdistamoilla ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana Viikinmäen, Suomenojan ja Blominmäen puhdistamoiden osalta. Kemikaalien kulutus kuukausittain sekä kulutukset virtaamaa kohden on esitetty luvussa 22.

Taulukoissa ja kuvaajissa esitettyjen kemikaalinkulutusten lisäksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käytettiin lisäalkalointiin 20 tn 50 % lipeää sekä kaksi vuorokautta kestäneessä ohitusvesien käsittelyssä 280 kg polymeeriä ja 30 tn polyalumiinikloridia.

Kuva 7.1 Ferrosulfaatin vuosikulutus, tonneja

Kuva 7.2 Fer­ro­sul­faa­tin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus

Kuva 7.3 Me­ta­no­lin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja

Kuva 7.4 Me­ta­no­lin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus

Kuva 7.5 Po­ly­mee­rin vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja

Kuva 7.6 Po­ly­mee­rin suh­teel­li­nen ku­lu­tus liet­teen­kä­sit­te­lys­sä

Kuva 7.7 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja

Kuva 7.8 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien suh­teel­li­nen ku­lu­tus ja kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä

Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ferrosulfaatin, metanolin ja polymeerien kulutus olivat lähellä aiempien vuosien tasoa, mutta kalkin kulutus korkeampaa. Viikinmäen puhdistamolla nostettiin aktiivilieteprosessin alkaliteetin tavoitetasoa korkeiden sulamisvesivirtaamien ja nitriitin osuuden kohoamisen yhteydessä, sekä maalis-huhtikuussa että joulukuussa, mikä kasvatti kalkin kulutusta (kts. luku 11.1). Kohonnut nitriitin osuus pienensi jonkin verran metanolin tarvetta denitrifikaatiosuodatuksessa.

Blominmäessä ferrosulfaatin annostelu oli edellisvuotta korkeampaa samoin kuin kalkin ja lietteenkäsittelyn polymeerin. Lietteenkäsittelyn polymeerin kulutukseen vaikuttavat sekä lietteen laatu että esitiivistyksen käyttö. Blominmäessä syötettiin metanolia denitrifikaatiosuodtuksen lisäksi aktiivilieteprosessiin sekä kevään sulamisvesivirtaamien ja kohonneen nitriitin osuuden yhteydessä (kts. luku 11.1) että kahden viikon jaksoissa kesän aikana osana typpioksiduulipäästöjen vähentämistutkimusta (kts. luku 13.1.2). Metanolin syöttö aktiivilieteprosessiin lisää kokonaiskulutusta, sillä käyttötarve poistettua typpeä kohden on suurempi kuin denitrifikaatiosuodatuksessa. Myös edellisvuonna syötettiin metanolia sekä suodatukseen että osan aikaa aktiivilieteprosessiin ja kokonaiskulutus oli samalla tasolla.

Suomenojan puhdistamoon verrattuna Blominmäessä oli selvästi pienempi saostuskemikaalien kulutus, jonkin verran pienempi metanolin kulutus ja suurempi alkalointikemikaalin kulutus. Jälkikäsittelyvaiheet varmistavat kiintoaineen erotuksen vähentäen saostuskemikaalien annostelutarvetta. Metanolin tarve on pienempi huolimatta Blominmäen merkittävästi korkeammasta typenpoistoasteesta, sillä lisähiilenlähteen kulutus poistettua typpikiloa kohden on suodatuksessa pienempi kuin aktiivilieteprosessissa. Alkalointikemikaalin tarve aktiivilieteprosessissa on puolestaan suurempaa, kun alkaliteettia palauttava denitrifikaatio painottuu jälkisuodatukseen.

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla.

Sähköenergiaa tuotetaan molemmilla laitoksilla myös kaasumoottoreiden pakokaasulämpöä hyödyntävillä ORC-turbiineilla, aurinkovoimaloissa ja Blominmäessä lähtevän veden turbiinilla. Molemmilla laitoksilla saadaan lämpöenergiaa myös lämmöntalteenotosta. Polttoaineiden käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.1).  

Taulukko 8.1. Kaasun, sähkön ja lämmön tuotanto sekä polttoöljyn kulutus 2024

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittava ilmastus, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Maanalaisten laitosten kohdalla energiaa kuluu myös ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Jätevedenpuhdistuksen energian kulutuksen vähentäminen samoin kuin oman uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen, jota puhdistamoiden tuottama energia edustaa, ovat HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 23.

Seuraavissa kuvissa (Kuva 8.1 - Kuva 8.6) on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna tuotantoon, käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD _7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Viikinmäen sähköenergian kulutus ja ominaiskulutusarvot olivat lähellä edellisvuosien tasoa. Lämmöntuotto kaasukattiloilla pienensi sähköntuotantoon käytettävissä olevan biokaasun määrää. Blominmäessä sähköenergian ominaiskulutus on kaikilla mittareilla selvästi korkeampaa kuin Viikinmäessä. Blominmäessä on korkeampi tulopumppauksen nostokorkeus ja enemmän yksikköprosesseja kuin Viikinmäessä, mutta laitoksen energiankulutuksessa on edelleen optimoitavaa. Blominmäen sähköenergian 70 % omavaraisuusasteen tavoitetta ei saavutettu vielä vuonna 2024, mutta oman energian tuotanto ja omavaraisuusaste olivat selvästi edellisvuoden tasoa korkeammat.

Kuva 8.1 Säh­kö­ener­gian ku­lu­tus, tuo­tan­to ja oma­va­rai­suusas­te Vii­kin­mäes­sä

Kuva 8.2 Säh­kö­ener­gian ku­lu­tus, tuo­tan­to ja oma­va­rai­suusas­te Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä

Kuva 8.3 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ko­ko­nais­ku­lu­tus ja oma­va­rai­suusas­te

Kuva 8.4 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus vir­taa­maa koh­den

Kuva 8.5 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus pois­tet­tua BOD7 ATU -ki­loa koh­den

Kuva 8.6 Jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moi­den säh­kö­ener­gian ku­lu­tus pois­tet­tua OCP-ki­loa koh­den

Oheisissa kuvissa (Kuva 8.7–Kuva 8.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) jaetaan jätevedenpuhdistamoiden mukaan viemäröintialueittain. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuva 8.7 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus vie­mä­röin­tia­lue­koh­tai­ses­ti

Kuva 8.8 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus kau­pun­ki­koh­tai­ses­ti

Kuva 8.9 Pump­paa­moi­den säh­kö­ener­gian­ku­lu­tus pump­paa­mo­tyy­peit­täin

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2024 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 63 350 tonnia ja Blominmäessä 21 250 tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus oli molemmilla laitoksilla 30%. Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 24.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 58 721 tonnia eli 93 % tuotannosta. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden laskennallinen osuus oli yhteensä 4 629 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle.

Valtaosa Blominmäen kuivatusta lietteestä ja kaikki Suomenojan kuivattu liete kuljetettiin Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen, yhteensä 18 369 tonnia. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 2 881 tonnia, eli 14 % vuoden kokonaislietemäärästä. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 9.1ja Kuva 9.2) esitetään sekä lietteen kokonaismäärä että kuiva-ainesmäärä tonneina.

Metsäpirtissä liete jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Myös Ämmässuolla lietteestä valmistettiin multatuotteita.

Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 24.

Kuva 9.1 Kuivatun lietteen määrä pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoilla

Kuva 9.2 Kui­va­tun liet­teen mää­rä kui­va-ai­nee­na pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), Blominmäessä on käytössä yksivaiheinen hienovälppäys levynauhavälpillä, joiden reikäkoko on 6 mm.

Välpe toimitetaan Vantaan jätevoimalaan. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Oheisissa kuvaajissa esitetään hiekan (Kuva 10.1) ja välppäjätteen (Kuva 10.2) määrät viiden viime vuoden aikana.

Kuva 10.1 Hie­kan mää­rä pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la

Kuva 10.2 Välp­pä­jät­teen mää­rä pää­kau­pun­ki­seu­dun jä­te­ve­den­puh­dis­ta­moil­la

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kuusakoski Oy ja Lassila & Tikanoja kuljettavat pääosan tavanomaisesta puhdistamoilla syntyvästä jätteestä omiin käsittelylaitoksiinsa. Näitä jätejakeita ovat esim. metallijäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle, näistä merkittävimmät erät ovat voiteluöljyistä peräisin. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2024 jätemääristä on esitetty luvussa 25.

Typenpoiston häiriöiden hallinta

Molemmilla puhdistamoilla tehtävä jatkuvatoiminen typpioksiduulimittaus on osoittanut, että voimakkaiden sulamisvesivirtaamien ajoittain aiheuttamat häiriöt typenpoistolle voivat johtaa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään kasvuun. Häiriötilanteessa tavanomaista suurempi osuus nitrifioidusta ammoniumtypestä jää nitriittitypeksi, mikä kasvattaa typpioksiduulipäästöä. Mikäli nitriitin osuus pääsee kasvamaan liiaksi, riskinä on häiriön pitkittyminen ja myös käsitellyn veden laadun osittainen heikkeneminen. Ongelma on korostunut niinä talvina, jolloin merkittäviä sulamisvesivirtaamia tulee useaan kertaan ja alkaen jo joulu- tai tammikuussa.

Häiriötilanteen hallitsemiseksi on laadittu toimintaohjeet, jotka perustuvat nitriitin määrän ja sen haitallisuuden vähentämiseen. Seurattava suure on nitriitin ja nitraatin suhde aktiivilieteprosessin jälkeen, ja keskeiset toimenpiteet ovat alkalointikemikaalin annostelun nostaminen, anoksitilavuuden tilapäinen lisääminen ja Blominmäen puhdistamon osalta lisähiilenlähteen annostelu aktiivilieteprosessiin. Toimintaohje perustuu typpioksiduulipäästötutkimuksessa tehtyyn data-analyysin (luku 13.1.2).

Blominmän nitriitin ja nitraatin suhteet ja poistoilman typpioksiduulipitoisuus kohosivat vuoden 2023 lopussa ja 2024 alussa. Laitoksella annosteltiin metanolia aktiivilieteprosessiin tammi-helmikuussa 2024 eikä pienennetty kalkin annostelua eli annettiin myös alkaliteetin nousta. Häiriö jäi lyhytaikaiseksi ja typpioksiduulipäästö normalisoitui nopeasti. Nitraatin ja nitriitin suhde nousi osalla Viikinmäen aktiivilietelinjoista tammi-helmikuussa 2024 ja alkaliteetin nosto lisäämällä kalkin annostelua helmi-huhtikuussa yhdessä anoksitilavuuden tilapäisen lisäämisen kanssa palautti jonkin verran kohonneen typpioksiduulipäästön normaalitasolle.

Riskien hallinnan kehittäminen

SSP

Jätevesihuollosta aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien hallintaa tehdään HSY:ssä Sanitation Safety Plan (SSP) -työkalulla. Työkaluun luodaan suunnitelma, joka sisältää ympäristö- ja terveysriskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallintakeinojen sekä toimenpiteiden määrittämisen. Työssä otetaan huomioon toiminnot jätevesiviemäriverkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Työkalu on yleisesti käytössä jätevesihuollon alalla koko Suomessa.

SSP-työkalun päivitetyn version kommentointi ja testaaminen jatkui vuonna 2024 ja päivitetty työkalu saatiin käyttöön toukokuussa 2024 aikana. Blominmäen puhdistamon SSP-suunnitelma riskinarvioineen toteutettiin ensimmäisen kertaa vuoden 2024 alkupuolella ja vuoden loppupuolella päivitettiin Viikinmäen puhdistamon SSP-suunnitelma. Vuonna 2024 päivitettiin myös jätevesipumppaamojen osuus suunnitelmasta. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamojen SSP-suunnitelmat on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013 ja niitä on päivitetty säännöllisesti sen jälkeen.

Viemäröinnin SSP-suunnitelma on edellisen kerran päivitetty vuonna 2021, ja se päivitetään vuonna 2025. Tavoitteena on tarkastella viemäröinnin nykytilaa ja päivittää mahdollisia riskejä, jotta viemäriylivuotoja saadaan entisestään vähennettyä. Viemäröinnin SSP-suunnitelmaa pyritään muokkaamaan myös selkeämmäksi ja helpommin hahmotettavaksi.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella kaikilla puhdistamoilla on riskienhallinnan järjestelmä, jota päivitetään säännöllisesti. Tarkemmat tiedot muiden kuntien SSP:n tilanteesta on esitetty kappaleen 13.2. taulukoissa.

Prosessiturvallisuusjärjestelmä

Molemmilla jätevedenpuhdistamoilla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) myöntämä lupa käsitellä vaarallisia kemikaaleja. Vuoden 2023 lopussa TUKES julkaisi mallin prosessiturvallisuusjohtamisjärjestelmästä, jonka pohjalta vuoden 2024 alussa HSY aloitti prosessiturvallisuusjärjestelmänsä kehittämisen. Ensimmäisenä vaiheena oli toiminnan itsearviointi käyttäen TUKES:n laatimaa itsearviointityökalua, minkä lisäksi vuoden aikana kehitettiin prosessiturvallisuushavaintojen ja poikkeamien käsittelyä sekä muutoksen hallintaa. Prosessiturvallisuus on laaja kokonaisuus ja prosessiturvallisuusjärjestelmän kehittäminen ja jalkauttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Työtä suoritetaan HSY-tasoisesti yhteistyössä vedenpuhdistuksen ja jätehuollon TUKES-luvitettujen laitosten kanssa.

Varautuminen

HSY:n vesihuollon varautumissuunnitelman 2. osan kouluttaminen aloitettiin vuonna 2024 verkkokoulutuksella kohdennetuille henkilöstöryhmille. Varautumisen harjoitus- ja koulutusstrategian suunnittelua jatketiin mm. tunnistamalla eri henkilöstöryhmille oleellisia taitoja eri varautumista vaatimista tilanteissa. Varautumisen harjoitus- ja koulutusstrategian tavoitteena on mahdollistaa koulutuksen ja harjoittelun kohdentaminen henkilöstölle ja niiden vaiheistaminen henkilötasolta laajempiin harjoituksiin. Harjoitusten toteuttamisen, tulosten purun ja harjoituksista saatujen oppien jakamisen kautta saadaan arvokasta tietoa toiminnan ja tulevien harjoitusten kehittämiseen.

Vuonna 2024 edistettiin myös häiriötilanteiden luokittelua, jonka tarkoituksena on selkeyttää häiriötilanteissa toimimista varmistamalla, että häiriön vakavuus tunnistetaan ja tarkoituksenmukaiset toimintatavat ja keinovalikoima otetaan käyttöön. Luokitus on neliportainen ja luokka määräytyy häiriötilanteen laajuuteen ja vakavuuteen perustuen.

Jäteveden käsittely päättyi Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tammikuussa 2023. Ympäristöluvan mukainen lopputarkastus pidettiin kaksiosaisena syys- ja marraskuussa 2023. Lopputarkastuksen tarkastuskertomuksessa edellytetyt lisätiedot toimitettiin viranomaiselle elokuussa 2024.

Suomenojan puhdistamoalueen purkutyöt aloitettiin kesällä 2024 ja suunnitelman mukaan työt valmistuvat vuoden 2025 loppuun mennessä. Jätevedenpuhdistamon käyttökelpoisia laitteita on toimitettu Ukrainaan paikallisten vesihuoltolaitosten käyttöön vuonna 2023 sekä jälleen lokakuussa 2024.

12.1 Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutyömaata

12.2 Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutyömaata

Tutkimus- ja kehityshankkeet

Jäteveden ravinteiden ja hiilen kierrätys

Jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen uusia talteenottomahdollisuuksia on kehitetty RAHI-hankkeissa. Kehitystyö jatkui vuonna 2024 Ympäristöministeriön osin rahoittamassa RAHI 2-hankkeessa. Hanketta toteuttivat sekä HSY:n vesihuollon että jätehuollon toimialat.

Vuoden 2024 aikana valmistui selvitys fosforin talteenoton valtakunnallisesta potentiaalista ja mahdollisista jatkokäyttökohteista, kun lannoitekäyttö on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi jatkettiin fosforin talteenottoon kehitetyn RAVITA-prosessin optimointia sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa. Jätevesilietteen pyrolysoinnista laadittiin elinkaariarviointi, jossa tarkasteltiin mm. lietebiohiilen elinkaaren aikaista ilmastovaikutusta ja hiilen sidontaa. Lietehiilen eri jatkokäyttömahdollisuuksien osalta tarkasteltiin erityisesti lietehiilen soveltuvuutta jäteveden haitallisten aineiden poistoon.

HSY:n jätevedenpuhdistus osallistui edelleen myös Aalto-yliopiston tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin jäteveden esiintymistä ja hyödyntämistä vivianiittimuodossa. Tutkimuksessa on vertailtu vivianiittimuotoisen fosforiyhdisteen muodostumista sekä HSY:n Viikinmäen että Pariisin Seine Avalin jätevedenpuhdistamoilla.

Puhdistusprosessin typpioksiduulipäästöjen tutkimus ja vähentäminen

Typpioksiduuli (N ₂ O) on biologisen typenpoiston sivutuotteena muodostuva vaikutukseltaan merkittävä kasvihuonekaasu. Prosessista vapautuvat typpioksiduuli muodostaa suurimman osan jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjäljestä. HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla on jatkuvatoimiset typpioksiduulin päästömittauslaitteet, joista ensimmäinen on asennettu Viikinmäkeen vuonna 2012 ja toinen Blominmäkeen vuonna 2022, heti puhdistamon käynnistämisestä alkaen.

HSY on tehnyt kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöihin liittyen sekä sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Vuoden 2024 aikana tutkittiin kemikaalien syötön vaikutusta täydenmittakaavan päästöihin Blominmäen puhdistamolla. Tutkimus oli jatkoa edellisen vuoden metanolinsyötön koeajoille ja tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkastellaan alkalointikemikaalin vaikutusta prosessin päästöihin.

Vuodesta 2024 jätevedenpuhdistamon prosessidatan tutkimuksessa on hyödynnetty tekoälyn ja koneoppimisen menetelmiä. Tehokkaalla data-analyysillä pyritään tunnistamaan ennakolta prosessin potentiaalisia häiriötilanteita. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston kanssa jatkettiin hankkeissa, joissa tutkitaan aktiivilietteen mikrobipopulaatiota sekä digitaalisen kaksosen hyödyntämistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Vuotovesiä pääsee jätevesiviemäreihin rankkasateilla ja lumien sulamisen yhteydessä silloin, kun aluekuivatus ei toimi kunnolla ja hulevedet löytävät reitin huonokuntoisiin jätevesiviemäreihin. Vesistöjen pinnannousu voi aiheuttaa suoraa vuotoa jätevesiviemäriin, jos kaivot jäävät kokonaan veden alle ja vuotavat esimerkiksi saumoista sisäänpäin. Vuotovedet aiheuttavat ongelmia viemäriverkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kun viemäröintijärjestelmän kapasiteetti ylittyy, kasvaa riski sekä jäteveden ylivuodoille ympäristöön että kiinteistöjen kellaritulville. Puhdistamot voivat joutua juoksuttamaan jätevettä osittain puhdistusprosessin ohi. Vuotovedet myös lisäävät energian- ja kemikaalienkulutusta pumppaamoilla ja puhdistamoilla. HSY:n vuotovesien vähentämistoimenpiteitä ohjaa jätevesijärjestelmän vuotohallintastrategia (päivitetty 2022).

Vuoden 2024 aikana HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 13 km.  Pitkäjärven alueella, jossa on tapahtunut rankkasateilla jätevesiylivuotoja järveen, saneerattiin Nuuniityn viemäreitä, aloitettiin Viiskorpi-Nepperi välisen viemärilinjan saneeraus ja aloitettiin rakennussuunnittelu Nepperi-Järvenperä viemärilinjan saneeraukselle, joka aloitetaan vuoden 2025 aikana. Näiden hankkeiden jälkeen vuotavimmat viemäriosuudet Pitkäjärven lähistöllä on saneerattu.

Jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä viemärikuvauksella 74 km. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia teetettiin ulkopuolisilla palveluntarjoajilla Vantaan Petikon ja Myllymäen, Espoon Friisilän ja Niittykummun sekä Helsingin Pukinmäen pääviemäreille. Omana työnä tehtävät laajemmat vuotovesiselvitykset aloitettiin Niittykummusta.

Espoossa ja Vantaalla tarkastettiin vesistöjen läheisyydessä olevat kaivot ja pumppaamot ja korjattiin vialliset takaisinvirtauksen estävät laitteet ja vuotavat kaivot.

Merivettä pääsee viemäriverkkoon Helsingin kantakaupungin alueella, mutta vuotokohtia on vaikea löytää, koska mittauksia ei ole kantakaupungin alueella kovin tiheästi ja vuotokohteeseen on päästävä silloin, kun merivesi on tarpeeksi korkealla. Vuonna 2024 etsittiin Etelä-Sataman pumppaamon valuma-alueelta vuotokohtia pumppaamon virtaamatietojen perusteella ja onnistuttiin Helsingin Sataman yhteistyön avulla paikantamaan määrällisesti merkittäviä vuotovesilähteitä. Kohteet korjataan vuoden 2025 aikana.

Vuoden 2024 aikana kehitettiin vuotovesien vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Uusilta jätevedenpumppaamoilta saadaan luotettavaa aineistoa, mutta pumppaamot eivät yleensä sijaitse niin, että suoraan voitaisiin arvioida pienen alueen saneerauksen vaikuttavuutta vesimääriin. Omana työnä tehtävien vuotokorjausten ja Nuuniityn saneerauksen vaikuttavuutta arvioitiin saatavilla olevan pumppaamodatan perusteella, mutta kaikissa arvioinneissa oli suurta epävarmuutta mittausalueen laajuudesta johtuen. Vuoden aikana selvitettiin tarjolla olevat luotettavat ja kustannustehokkaat menetelmät arvioida viettoviemäriverkon virtaamaa, ja kilpailutus viettoviemäriverkon aluemittausjärjestelmästä teetetään vuonna 2025. Kun mittaustietoa saadaan lisää, voidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida luotettavammin.

​​

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungissa on noin 210 km sekaviemäriä. Sekaviemäröidyllä alueella sade- ja sulamisvedet ohjautuvat samaan putkeen jäteveden kanssa ja ne johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä.

HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi verkostojen saneeraus- ja muutoshankkeiden yhteydessä. Eriyttämistä myös edellytetään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Työ on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Herttoniemessä jatkui laajan investointihankekokonaisuuden toteuttaminen, jossa eriytetään noin 28 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja mereen.

Ylivuotoja voidaan vähentää myös tunneleilla ja joissain kohteissa se on perusteltua, jos eriyttäminen ei ole lähitulevaisuudessa realistista ja jos tunnelilla parannetaan viemäriverkoston toimintavarmuutta. Esplanadin tunnelin rakennussuunnittelua tehtiin vuonna 2024 ja rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa 2025 aikana. Tunnelilla vähennetään merkittävästi Kauppatorin ja Eteläsataman ylivuotoja, jotka aiheuttavat HSY:n toiminta-alueella suurimman viemäriverkostosta aiheutuvan kuormituksen mereen.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla jätevedenpuhdistamoilla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita. Uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo kiinnosti sekä asiantuntijaryhmiä että lähiympäristön asukkaita. Koululaisvierailuja järjestettiin Viikinmäen lisäksi myös Blominmäessä, mutta Viikinmäki on jatkossakin ensisijainen vierailukohde.

Vuonna 2024 koululaisia ja muita yleisesittelyvierailulle osallistuvia oli noin 2300, ja asiantuntijavieraita noin 800.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee suomalaisten kaupunkien jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia hengitystie- ja poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamoilta kerätään näytteitä virusseurantoihin säännöllisesti. Lisätietoa tutkimustuloksista löytyy THL:n www-sivustolta https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta.

Lisäksi puhdistamoille tulevan jäteveden näytteitä toimitetaan MiWaGen-hankkeeseen (https://projects.tuni.fi/miwagen-en/suomeksi/), jossa tarkastellaan metagenomisia tietoja jätevedestä viemäröintialueen väestön terveyteen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Mikrobilääkeresistenssitutkimuksen osalta molemmat HSY:n puhdistamot olivat mukana THL:n hankkeessa, jossa pilotoidaan mikrobilääkeresistenssin seurantaa jätevedestä. Blominmäen jätevedenpuhdistamolta toimitettiin kuukausittain tulevan ja lähtevän jäteveden näytteet myös hankkeeseen, jossa mikrobilääkeresistenssiä seurattiin usealta eurooppalaiselta yhdyskuntajätevedenpuhdistamolta. Hanketta koordinoi Resistomap Oy.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamot ovat edelleen mukana THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen. Lisätietoa THL:n suorittamasta huumausaineiden jätevesiseurannasta löytyy osoitteesta https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut jätevedenpuhdistusta koskevat ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2024 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)
• Viikinmäen energiantuotantolaitos on rekisteröity 16.2.2023 Helsingin kaupungin ympäristötietojärjestelmään tunnistenumerolla HEL 2024-000462 T 11 01 00 05

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2024 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)

Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2024 seuraaviin päätöksiin:

• Ympäristölupa Nro 238/2015/2 (Dnro ESAVI/339/04.08/2013)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt, päätös nro 78/2020 (Dnro ESAVI/865/2018)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt VHO 21/0121/3 (Dnro 00460/20/5110)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon energiantuotantolaitos on rekisteröity Espoon kaupungin ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 6.3.2024 (Dnro 876/11.01.00/2024)

Käyttötarkkailun tulokset on koottuna oheisiin taulukoihin:

Ylivuotoja koskevat tiedot esitetään seuraavissa taulukoissa