Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2024

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Aninka Urho, Anna Kuokkanen, Jenni Raatikainen, Hanna Riihinen, Perttu Saarinen ja Maria Valtari
Päivämäärä:
5.5.2025
Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2024 - Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamot
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 2/2025
Asiasanat: jätevedenpuhdistus, ravinnepäästöt, ympäristölupa
ISBN (nid.): ISBN 978-952-7146-95-8 nid
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-94-1 pdf
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-93-4 verkko
ISSN (painettu): ISSN 1798-6087 (nid)
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095 (verkko)
Kieli: fi
Sivuja: 25
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 1561 2110
www.hsy.fi

Toi­min­nan ke­hit­tä­mi­nen 2024

Tutkimus- ja kehityshankkeet

Jäteveden ravinteiden ja hiilen kierrätys

Jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen uusia talteenottomahdollisuuksia on kehitetty RAHI-hankkeissa. Kehitystyö jatkui vuonna 2024 Ympäristöministeriön osin rahoittamassa RAHI 2-hankkeessa. Hanketta toteuttivat sekä HSY:n vesihuollon että jätehuollon toimialat.

Vuoden 2024 aikana valmistui selvitys fosforin talteenoton valtakunnallisesta potentiaalista ja mahdollisista jatkokäyttökohteista, kun lannoitekäyttö on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi jatkettiin fosforin talteenottoon kehitetyn RAVITA-prosessin optimointia sekä laboratorio- että pilot-mittakaavassa. Jätevesilietteen pyrolysoinnista laadittiin elinkaariarviointi, jossa tarkasteltiin mm. lietebiohiilen elinkaaren aikaista ilmastovaikutusta ja hiilen sidontaa. Lietehiilen eri jatkokäyttömahdollisuuksien osalta tarkasteltiin erityisesti lietehiilen soveltuvuutta jäteveden haitallisten aineiden poistoon.

HSY:n jätevedenpuhdistus osallistui edelleen myös Aalto-yliopiston tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin jäteveden esiintymistä ja hyödyntämistä vivianiittimuodossa. Tutkimuksessa on vertailtu vivianiittimuotoisen fosforiyhdisteen muodostumista sekä HSY:n Viikinmäen että Pariisin Seine Avalin jätevedenpuhdistamoilla.

Puhdistusprosessin typpioksiduulipäästöjen tutkimus ja vähentäminen

Typpioksiduuli (N 2 O) on biologisen typenpoiston sivutuotteena muodostuva vaikutukseltaan merkittävä kasvihuonekaasu. Prosessista vapautuvat typpioksiduuli muodostaa suurimman osan jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjäljestä. HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla on jatkuvatoimiset typpioksiduulin päästömittauslaitteet, joista ensimmäinen on asennettu Viikinmäkeen vuonna 2012 ja toinen Blominmäkeen vuonna 2022, heti puhdistamon käynnistämisestä alkaen.

HSY on tehnyt kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä jätevedenpuhdistuksen kasvihuonekaasupäästöihin liittyen sekä sitoutunut päästöjen vähentämiseen. Vuoden 2024 aikana tutkittiin kemikaalien syötön vaikutusta täydenmittakaavan päästöihin Blominmäen puhdistamolla. Tutkimus oli jatkoa edellisen vuoden metanolinsyötön koeajoille ja tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkastellaan alkalointikemikaalin vaikutusta prosessin päästöihin.

Vuodesta 2024 jätevedenpuhdistamon prosessidatan tutkimuksessa on hyödynnetty tekoälyn ja koneoppimisen menetelmiä. Tehokkaalla data-analyysillä pyritään tunnistamaan ennakolta prosessin potentiaalisia häiriötilanteita. Tämän lisäksi Aalto-yliopiston kanssa jatkettiin hankkeissa, joissa tutkitaan aktiivilietteen mikrobipopulaatiota sekä digitaalisen kaksosen hyödyntämistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.


Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Vuotovesiä pääsee jätevesiviemäreihin rankkasateilla ja lumien sulamisen yhteydessä silloin, kun aluekuivatus ei toimi kunnolla ja hulevedet löytävät reitin huonokuntoisiin jätevesiviemäreihin. Vesistöjen pinnannousu voi aiheuttaa suoraa vuotoa jätevesiviemäriin, jos kaivot jäävät kokonaan veden alle ja vuotavat esimerkiksi saumoista sisäänpäin. Vuotovedet aiheuttavat ongelmia viemäriverkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kun viemäröintijärjestelmän kapasiteetti ylittyy, kasvaa riski sekä jäteveden ylivuodoille ympäristöön että kiinteistöjen kellaritulville. Puhdistamot voivat joutua juoksuttamaan jätevettä osittain puhdistusprosessin ohi. Vuotovedet myös lisäävät energian- ja kemikaalienkulutusta pumppaamoilla ja puhdistamoilla. HSY:n vuotovesien vähentämistoimenpiteitä ohjaa jätevesijärjestelmän vuotohallintastrategia (päivitetty 2022).

Vuoden 2024 aikana HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 13 km.  Pitkäjärven alueella, jossa on tapahtunut rankkasateilla jätevesiylivuotoja järveen, saneerattiin Nuuniityn viemäreitä, aloitettiin Viiskorpi-Nepperi välisen viemärilinjan saneeraus ja aloitettiin rakennussuunnittelu Nepperi-Järvenperä viemärilinjan saneeraukselle, joka aloitetaan vuoden 2025 aikana. Näiden hankkeiden jälkeen vuotavimmat viemäriosuudet Pitkäjärven lähistöllä on saneerattu.

Jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä viemärikuvauksella 74 km. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia teetettiin ulkopuolisilla palveluntarjoajilla Vantaan Petikon ja Myllymäen, Espoon Friisilän ja Niittykummun sekä Helsingin Pukinmäen pääviemäreille. Omana työnä tehtävät laajemmat vuotovesiselvitykset aloitettiin Niittykummusta.

Espoossa ja Vantaalla tarkastettiin vesistöjen läheisyydessä olevat kaivot ja pumppaamot ja korjattiin vialliset takaisinvirtauksen estävät laitteet ja vuotavat kaivot.

Merivettä pääsee viemäriverkkoon Helsingin kantakaupungin alueella, mutta vuotokohtia on vaikea löytää, koska mittauksia ei ole kantakaupungin alueella kovin tiheästi ja vuotokohteeseen on päästävä silloin, kun merivesi on tarpeeksi korkealla. Vuonna 2024 etsittiin Etelä-Sataman pumppaamon valuma-alueelta vuotokohtia pumppaamon virtaamatietojen perusteella ja onnistuttiin Helsingin Sataman yhteistyön avulla paikantamaan määrällisesti merkittäviä vuotovesilähteitä. Kohteet korjataan vuoden 2025 aikana.

Vuoden 2024 aikana kehitettiin vuotovesien vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Uusilta jätevedenpumppaamoilta saadaan luotettavaa aineistoa, mutta pumppaamot eivät yleensä sijaitse niin, että suoraan voitaisiin arvioida pienen alueen saneerauksen vaikuttavuutta vesimääriin. Omana työnä tehtävien vuotokorjausten ja Nuuniityn saneerauksen vaikuttavuutta arvioitiin saatavilla olevan pumppaamodatan perusteella, mutta kaikissa arvioinneissa oli suurta epävarmuutta mittausalueen laajuudesta johtuen. Vuoden aikana selvitettiin tarjolla olevat luotettavat ja kustannustehokkaat menetelmät arvioida viettoviemäriverkon virtaamaa, ja kilpailutus viettoviemäriverkon aluemittausjärjestelmästä teetetään vuonna 2025. Kun mittaustietoa saadaan lisää, voidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioida luotettavammin.

Taulukko 13.1 Vuotovesiä vähentävät toimet Viikinmäen viemäröintialueella


Viikinmäen viemäröintialue
Viemärisaneeraus (m)
Erillinen kaivojen korjaus (kpl)
Saneeratut pumppaamot (kpl)
Vuotovesi %
Verkostopituus (sis. tunnelit) km
Viemäröinnin riskienhallinta ja viimeisin päivitysajankohta
Muut toimenpiteet/lisätietoa
Helsinki
300 m menetelmäsaneeraus, 2400 m kaivamalla saneeraus
0
11
43
1166
SSP päivitetty vuonna 2021
Viemärin TV-kuvaus 50 km. Keskitytty riskikohteiden kuvaukseen. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia. Jätevesiviemärin vuototutkimuksia tehty Pukinmäen alueella ja tarkemmat tutkimukset vuotaviksi havaituista paikoista aloitettu. Vesistöjen läheisyydessä vuotavat jätevesikaivot ja ylivuotorakenteet korjattu.
Itä-Vantaa
900 m kaivamalla saneeraus
0
1
26
529
SSP päivitetty vuonna 2021
Viemärin TV-kuvaus 10 km. Keskitytty riskikohteiden kuvaukseen. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia.
Sipoo
350 m
10
1
18
455
SSP 2022, varautumissuunnitelma päivitetty 2023, valmiussuunnitelma 2023
Verkoston saneerausohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Koko viettoviemäriverkko kuvataan 5 vuoden syklillä läpi. Vuonna 2024 kuvattu noin 40 km viemäriä.
Pornainen
0m
0
0
16,8
65
SSP tekemättä. Varautumissuunitelma on.
Uutta viemäriverkostoa rakennettu 770 m. Uutta hulevesiviemäriverkostoa rakennettu 465 m. Yksi uusi pumppaamo rakennettu, ei vielä otettu käyttöön.
Mäntsälä
0m
0
0
41
33,9
SSP:n päivittäminen aloitettu vuonna 2024 ja valmistuminen vuoden 2025 aikana. Varautumissuunitelma on.
Ennakoivaa kunnossapitoa toteutetaan alueella. Vuoden 2025 aikana asennetaan virtausmittarit Mäntsälän ja Järvenpään rajalle. Pyydyskorven uuden asuinalueen rakentaminen alkanut 2025.
Kerava
280 m kaivamalla saneeraus
0
2
35
139
SSP on kesken. Varautumissuunitelma on.
Verkoston saneerausohjelma päivitetty 2020, aluesaneerauksia investointiohjelmassa tälle vuodelle
Tuusula
1670 m sujuttamalla, 230 m kaivamalla
6
2
43
395
SSP päivitetty 2024. Varautumissuunnitelma päivitetty 2024. Valmiussuunnitelma työn alla.
Viemärikuvaus n. 20km
KUVES


0
5,0
40,2
Varautumissuunnitelma päivitetty 2022 ja SSP tehty 2022. SSP uuden version tarkastus kesken.

Järvenpää
1777 m
0
0
43
203
Valmiussuunnitelma ja häiriötilanneohjeistus ovat ajantasalla. SSP vuodesta 2017, SSP uuden version päivitystyö kesken.
Uutta jätevesiviemärilinjaa saneerauksen lisäksi rakennettu 1156 m. Uutta hulevesilinjaa rakennettu 3090 m, josta saneerattua 62 m. Viemärikuvaus 1,3 km jätevesiviemärin osalta, 0,9 km hulevesiviemärin osalta, yhteensä 2,2 km. 20 kpl pumppaamoa on varustettu varavoimakoneilla, lisäksi kaksi siirrettävää varavoimakonetta.

​​

Taulukko 13.2 Vuotovesiä vähentävät toimet Blominmäen viemäröintialueella


Blominmäen viemäröintialue
Viemärisaneeraus (m)
Erillinen kaivojen korjaus (kpl)
Saneeratut pumppaamot (kpl)
Vuotovesi %
Verkostopituus (sis. tunnelit) km
Viemäröinnin riskienhallinta ja viimeisin päivitysajankohta
Muut toimenpiteet/lisätietoa
Espoo ja Kauniainen
200 m menetelmäsaneeraus, 7000 m kaivamalla saneeraus
0
11
41
1014
SSP päivitetty vuonna 2021
Viemärin TV-kuvaus 9 km. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia. Jätevesiviemärin vuotovesitutkimuksia tehty Niittykummun ja Friisilän alueilla ja tarkemmat tutkimukset vuotaviksi havaituista paikoista aloitettu. Vesistöjen läheisyydessä vuotavat jätevesikaivot ja ylivuotorakenteet korjattu.
Länsi-Vantaa
70 m menetelmäsaneeraus, 250 m kaivamalla saneeraus
3
0
26
260
SSP päivitetty vuonna 2021
Viemärin TV-kuvaus 5 km. TV-kuvauksen lisäksi alueilla on tehty zoom-kuvauksia. Jätevesiviemärin vuototutkimuksia tehty Petikon ja Myllymäen alueilla ja tarkemmat tutkimukset vuotaviksi havaituista paikoista aloitettu. Vesistöjen läheisyydessä vuotavat jätevesikaivot ja ylivuotorakenteet korjattu.
Kirkkonummi
3500 m, josta noin 500 m sukitettiin pääviemäriä ja 3 km korjattiin pantarkorjauksilla
50
3
24
247,87
Tiedotus- ja varautumissuunnitelma olemassa SSP päivitetään 2025
Viemärikuvaus yli 70 km, pääosin zoom-kuvauksina. Verkostojen kriittisyysluokitusprojekti konsultin kanssa tekeillä. Viemärikaivojen hulevesitulvariskikartoistus teetetty konsultilla. Pumppaamoiden kriittisyysluokitusprojekti menossa opinnäytetyönä. Hulevesiverkostoa laajennetaan kunnan urakoiden yhteydessä.
Siuntio
Uusittu n. 750m viemäriä ja 16 kaivoa + 40 tarkastusputkea kaivamalla Sudenkaaren alueella 2. vaiheen toteutuksen yhteydessä eriytetty aluella kiinteistöjen hule ja jätevesiviemärit, rakennettu / uusittu hulevesiverkostoa n. 700 m ja uusittu kiinteistöjen hulevesi ja viemäriliitos -kaivot sekä 2. urakka-alueen betoniset tonttiviemärit uusittu muovisiksi. varmistettu ettei alueen kiinteistöillä ole hulevesikytkentöjä jätevesiviemäriin.
6
1
24
91
Riskien arviointi- ja hallintajärjestelmä käytössä ja saneeraus-suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti
Saneerausohjelma olemassa, varautumissuunnitelma päivititetty kesäkuu 2024, Päivitetty suunnitelma sähkökatkohin varautumisesta. Sudenkaaren alueen ( Vesi,viemäri ja hulevesi ) toteutus aloitettu v. 2023 alue n.1,6 km2 kesto n. 3 vuotta, toteutus 4; ssä vaiheessa 1.vaihe valmistunut 2023 loppuvuodesta, vaihe 2 valmistuu alkuvuodesta v. 2025. Viemärikuvausta 120m. Sudenkaaren hulevesikosteikon työt valmistuivat v.2024 aikana Suunnitteilla urheilukentän alueen hulevesi viivytyskosteikko läntisen keskusta-alueen hulevesille, toteutus alkanee v. 2025. syksyllä 2024 aloitettu Timalantien viemäriverkoston parannustyöt, jatkuvat v. 2025.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungissa on noin 210 km sekaviemäriä. Sekaviemäröidyllä alueella sade- ja sulamisvedet ohjautuvat samaan putkeen jäteveden kanssa ja ne johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä.

HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi verkostojen saneeraus- ja muutoshankkeiden yhteydessä. Eriyttämistä myös edellytetään Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Työ on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Herttoniemessä jatkui laajan investointihankekokonaisuuden toteuttaminen, jossa eriytetään noin 28 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja mereen.

Ylivuotoja voidaan vähentää myös tunneleilla ja joissain kohteissa se on perusteltua, jos eriyttäminen ei ole lähitulevaisuudessa realistista ja jos tunnelilla parannetaan viemäriverkoston toimintavarmuutta. Esplanadin tunnelin rakennussuunnittelua tehtiin vuonna 2024 ja rakentamistyöt on tarkoitus aloittaa 2025 aikana. Tunnelilla vähennetään merkittävästi Kauppatorin ja Eteläsataman ylivuotoja, jotka aiheuttavat HSY:n toiminta-alueella suurimman viemäriverkostosta aiheutuvan kuormituksen mereen.