Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2024

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Aninka Urho, Anna Kuokkanen, Jenni Raatikainen, Hanna Riihinen, Perttu Saarinen ja Maria Valtari
Päivämäärä:
8.5.2025
Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2024 - Viikinmäen ja Blominmäen jätevedenpuhdistamot
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 2/2025
Asiasanat: jätevedenpuhdistus, ravinnepäästöt, ympäristölupa
ISBN (nid.): ISBN 978-952-7146-95-8 nid
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-94-1 pdf
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-93-4 verkko
ISSN (painettu): ISSN 1798-6087 (nid)
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095 (verkko)
Kieli: fi
Sivuja: 25
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 1561 2110
www.hsy.fi

Pääs­töt ve­sis­töön

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella molemmilla jätevedenpuhdistamoilla täytettiin vuonna 2024 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla biologista käsittelyä jouduttiin ohittamaan II laskentajaksolla, mutta vaikutus jakson tulokseen jäi vähäiseksi ja jakson puhdistustulos täytti lupamääräykset. Blominmäen jätevedenpuhdistamon aktiivilieteprosessin ohituksen virtausmittaus taltioi 37 m 3 sisäisen ohituksen II-jaksolla. Ohitus ei vaikuttanut puhdistustulokseen

Kummankin jätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.1 - Taulukko 5.2) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1 - Kuva 5.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvoina sekä lupamääräysten rajat. Vuoden 2024 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 17.


Taulukko 5.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2024
Viikinmäki
BOD 7ATU
Kok.P
Kok.N
COD Cr

mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,30*
≥95*
-
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2024
6,2
97
0,19
97
4,2
92
39
92
I/2024
6,9
97
0,19
97
4,8
90
38
92
II/2024
7
97
0,21
97
4,3
92
41
92
III/2024
4,8
98
0,19
98
3,6
94
41
93
IV/2024
6,2
97
0,19
96
4,1
91
37
92
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona
Taulukko 5.2 Blominmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2024
Blominmäki
BOD 7ATU
Kok.P
Kok.N
COD Cr

mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,25*
≥96*
-
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2024
3,8
98
0,14
98
3,1
95
29
94
I/2024
4,0
98
0,14
98
2,6
95
30
92
II/2024
3,2
99
0,14
98
2,8
95
33
93
III/2024
3,8
100
0,14
99
3,9
96
27
98
IV/2024
4,0
97
0,13
97
3,0
93
27
91
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona

​Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1-Kuva 5.5) esitetään puhdistustulokset viiden vuoden aikasarjana. Pylväät kuvaavat puhdistetun jäteveden pitoisuuksien vuosikeskiarvoa, viivakaaviolla kuvataan poistotehoa. Myös luparajat on esitetty kuvissa.


Kuva 5.1 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

​

Kuva 5.2 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­fos­fo­ri­pi­toi­suus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki


Kuva 5.3 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ke­mial­li­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki


Kuva 5.4 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den kiin­toai­ne­pi­toi­suus Vii­kin­mäes­sä, Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä


Kuva 5.5 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­ty­ppi­pi­toi­suus Vii­kin­mäes­sä, Suo­me­no­jal­la ja Blo­min­mäes­sä

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Strateginen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2024 yhteensä 578 t (v. 2023 707 t) ja fosforipäästö yhteensä 26,5 tonnia (v. 2023 26 t). HSY:n strategiset tavoitteet vuonna 2024 olivat typelle 750 tonnia ja fosforille 26 tonnia. Strategiatavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Taulukko 5.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2024

2024
Viikinmäki
Blominmäki
YHT
HSY tavoite
Typpi (Kok. N) t/a
456
122
578
< 750
Fosfori (Kok. P) t/a
20,9
5,6
26,5
<26

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.6–Kuva 5.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.


Kuva 5.6 Pääs­töt ve­sis­töön: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​​​​​a) vuo­si­na 2015–2024


Kuva 5.7 Pääs­töt ve­sis­töön: Fos­fo­ri (t/​​​​​a) vuo­si­na 2015–2024


Kuva 5.8 Pääs­töt ve­sis­töön: Typ­pi (t/​​​​​a) vuo­si­na 2015–2024


Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.
​https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/314777​
HSY on liittynyt yhdyskuntajäteveden Green Deal -sopimukseen tekemällä sitoumuksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Green Deal -sitoumuksessa on myös tavoitteita vuotovesien hallintaan, viemäriverkoston saneeraukseen, tiedontuotantoon ja asukasviestintään ja kaupunkien kanssa tehtävään hulevesiyhteistyöhön liittyen. Sitoumuksen määrävuosi on 2027.
​https://sitoumus2050.fi/green-deal#//details/738347​

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien puhdistamoiden lupaindeksi oli vuonna 2024 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastinetta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD 7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 5.4 esittää vuosien 2015–2024 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 5.9) ja taulukossa (Taulukko 5.4) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Taulukko 5.4 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
VUOSI
Viikinmäki
Suomenoja
Blominmäki

Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
2014
100
108
10 338
100
328
11 252



2015
100
100
10 285
100
308
11 666



2016
100
100
9 952
100
340
12 433



2017
100
100
10 418
92
336
13 457



2018
100
109
10 096
100
334
11 670



2019
100
113
12 196
100
333
13 984



2020
100
100
11 198
100
294
12 847



2021
100
105
10 753
100
306
11 678



2022
88
136
14 082
100
306
11 552
86
491
1 057
2023
96
110
11 751
100
269
441
100
111
4 159
2024
100
102
10 966



100
73
2 909
Kuva 5.9 Pää­kau­pun­ki­seu­dun OCP-pääs­töt me­reen 2015–2024


Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet, sekaviemäröinti, putkikapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.10 ja Kuva 5.11) sekä luvun 16 taulukoissa (Taulukko 16.6 ja Taulukko 16.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2024 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulan Rajalinnan pumppaamolla, Pornaisten Rantalantien pumppaamolla, Vantaalla Kotatien ja Myllymäen pumppaamoilla, Espoossa Engelin puistotien ja Örkkiniityntien pumppaamoilla. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai lumen sulamisvedet.


Kuva 5.10 Kart­ta Vii­kin­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­lu­kkoon Tau­luk­ko 16.6.



Kuva 5.11 Kart­ta Blo­min­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­luk­koon Tau­luk­ko 16.7.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät rankkasadetilanteisiin. Tällöin myös viemärivesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2024 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan n. 46 500 m³, josta asumisjätevettä oli n. 3 000 m³ (n. 6,5 %). Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Kuva 5.12) on esitetty sekaviemäriverkon ylivuotomäärät purkupisteittäin. Raportin loppuosan taulukossa (Taulukko 16.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Kuva 5.12 Kart­ta Hel­sin­gin se­ka­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­mää­ris­tä v. 2024


Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 28 kohteessa. Noin 30 000 m 3 eli 65 % koko vuoden ylivuotomäärästä tapahtui kahden vuorokauden aikana 26.2. ja 17.3. lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus ylivuotaneesta sekaviemärivedestä oli noin 40 %.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen laskennat siirtyivät toukokuussa 2024 reaaliaikaiseen laskentaan, jonka on toteuttanut Fluidit Oy. Aiemmin laskennat tehtiin neljä kertaa vuodessa kolmen kuukauden laskentajaksoina. Reaaliaikaiseen laskennan lyhyempi laskentajakso (1 h) mahdollistaa luotettavammat laskentatulokset, koska aika-askelta on voitu lyhentää. Ylivuotoja voidaan nyt myös seurata reaaliajassa ja ilmoittaa niistä tarvittaessa sidosryhmäläisille.

Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamolla

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskustan sekaviemäröidyn alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä.

Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Haitallisten aineiden tarkkailu

Jätevesistä seurattavat haitalliset ja vaaralliset aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista), ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus).

Haitallisia aineita tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti 12 kertaa, joista 10 kertaa näyte otetaan vain käsitellystä jätevedestä ja 2 kertaa sekä tulevasta että käsitellystä jätevedestä.

Haitallisia aineita tarkkailtiin molemmilla puhdistamoilla 12 kertaa vuonna 2024. Blominmäen puhdistamon haitallisten aineiden selvitys valmistui vuonna 2024 ja ehdotus päivitetyksi tarkkailuohjelmaksi lähetettiin ELY-keskukselle hyväksyttäväksi.


Tulosten laskenta

Vuosipitoisuuksien tulokset lasketaan painottamalla vuoden aikana otettujen yksittäisten näytteiden pitoisuudet näytteenottovuorokausien virtaaman arvoilla. Laskennassa käytetään määritysrajan alittavien pitoisuuksien arvoina määritysrajan puolikasta. Mikäli laskettu vuosikeskiarvo on määritysrajaa pienempi, ilmoitetaan vuosikeskiarvon olevan alle määritysrajan.

Vuosikuorma lasketaan kertomalla vuosipitoisuuden vuosikeskiarvo vuoden kokonaisvirtaamalla. Jos pitoisuuden vuosikeskiarvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan, vuosikuormaksi merkitään 0 kg/a.

Taulukossa luvussa 20 esitetään tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona sekä aineiden vuosikuormat. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 21.


Tulosten vertailu ympäristönlaatunormeihin

HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetaan haitallisille aineille raja-arvot, ns. ympäristölaatunormit (EQS-arvot). Ne ovat pitoisuuksia, jotka eivät saa ylittyä vesistössä: AA-EQS-arvo tarkoittaa vuosikeskiarvoa vesistössä ja MAC-EQS-arvo suurinta sallittua pitoisuutta vesistössä.

Suurin osa jätevedestä analysoiduista HAVA-pitoisuuksista alittaa EQS-arvon, jolloin aineen pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta. Joidenkin aineiden pitoisuudet voivat olla puhdistamolta lähtiessään EQS-arvoja suuremmat, mutta vesistöön johdettaessa pitoisuus laimenee sen verran, että EQS-arvot eivät ylity.

Vuonna 2024 Viikinmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Vuonna 2024 Blominmäen käsitellystä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon ja 4-t-oktyylifenolin vuosikeskiarvo oli EQS-arvon tasalla.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.5 ja Taulukko 5.6) on esitetty haitallisia aineita, joita on havaittu käsitellyssä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2019–2024. Taulukoissa esitetään havaittujen pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vaihteluväli sekä analyysien määrä vuoden aikana.

Taulukko 5.5 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin käsitellyssä jätevedessä 2020–2024, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l.
Viikinmäki
Yksikkö
Oktyylifenoli
Di-2-etyyli-heksyyli-ftalaatti (DEHP)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Terbutryyni
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l

0,01
1,3
1
0,0065
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2020
keskiarvo, µg/l
-
1,1
0,40
-
0,03
4,8
0,5
0,1

vaihteluväli, µg/l
-
<0,30 - 9,6
<0,10 - 1,7
-
<0,02 - 0,12
1,9 - 6,3
<0,1 - 2,2
<0,1 - 0,3

lkm
-
12
12
-
12
12
12
12
2021
keskiarvo, µg/l
0,02
0,35
0,1
-
0,021
4,6
0,42
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
0,01-0,03
< 0,30-1,3
< 0,10-0,46
-
<0,02-0,1
<0,1 - 6,5
<0,1 - 1,3
-

lkm
11
10
10
-
12
12
12
12
2022
keskiarvo, µg/l
0,011
0,32
< 0,1
0,024
< 0,02
4,0
< 0,1
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01 - 0,02
< 0,30 - 1,7
<0,1 - 0,44
0,02 - 0,03
<0,02 - 0,02
< 0,1 - 6,5
-
-

lkm
12
12
12
2
12
12
12
12
2023
keskiarvo, µg/l
0,021
0,75
<0,10
0,052
<0,02
2,99
<0,1
<0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,13
<0,30-2,3
<0,10-0,27
<0,006-0,27
<0,02-0,02
1,8-3,9
<0,1-0,2
<0,1-0,1

lkm
12
12
12
10
12
12
12
12
2024
keskiarvo, µg/l
< 0,01
< 0,30
< 0,1
0,023
< 0,02
3,0
< 0,1
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01 - 0,01
< 0,30 - 1,2
-
<0,006 - 0,08
-
2,1 - 4,8
< 0,1 - 0,1
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
* määritys kokonaismetallipitoisuutena


Taulukko 5.6 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin käsitellyssä jätevedessä 2020–2022 Suomenoja ja 2023–2024 Blominmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l.
Suomenoja ja Blominmäki
Yksikkö
Oktyylifenoli
Di-2-etyyliheksyyli-ftalaatti (DEHP)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Terbutryyni
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l

0,01
1,3
1
0,0065
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2020
keskiarvo, µg/l
-
2,25
0,62
-
0,04
5,57
0,22
<0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
-
<0,30 - 23
<0,10 - 1,7
-
0,02-0,06
0,05-9,2
0,05-0,50
-

lkm
-
11
12
-
12
12
12
12
2021
keskiarvo, µg/l
0,01
0,53
0,15
<0,006
0,02
5,5
0,21
< 0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
< 0,01-0,02
< 0,30-2,7
< 0,10-0,69
-
<0,02-0,07
3,6-7,5
<0,1-1,2
-

lkm
11
12
12
1
12
12
12
12
2022
keskiarvo, µg/l
<0,01
0,75
0,73
0,015
0,02
4,8
1,0
<0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,04
< 0,30-4,4
<0,10 - 7,3
<0,006-0,03
<0,02-0,05
3,0-6,8
<0,1-14
-

lkm
12
12
12
10
11
11
11
11
2023
keskiarvo, µg/l
<0,01
<0,30
<0,10
0,05
<0,02
2,6
<0,1
<0,1
Blominmäki
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,04
<0,30-0,48
-
<0,006-0,11
<0,02-0,02
1,6-3,9
<0,1-0,2
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
2024
keskiarvo, µg/l
0,01
<0,30
<0,10
0,048
< 0,02
2,4
<0,1
<0,1
Blominmäki
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,03
<0,30-1,4
<0,10 - 0,16
0,02-0,10
-
0,9-3,3
<0,1-0,4
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
* määritys kokonaismetallipitoisuutena​

Taulukoissa esitettyjen aineiden käyttötarkoituksia kuvataan alla.

Oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään elektroniikan suojalakoissa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Taulukossa esitettyjen ftalaattien (DEHP ja DBP) käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) käytetään muoveissa pehmittimenä, kosmetiikassa, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään maaleissa, lakoissa ja painoväreissä sekä muovituotteissa liima- side- ja väriaineena.

Terbutryyniä käytettiin ennen torjunta-aineena maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia eri teollisuuden aloilla. Elohopean osalta suurimmat päästöt kohdistuvat ilmaan ja laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset, mutta sitä käytetään myös paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä käytetään korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto, mutta sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Tulosten vertailu E-PRTR kynynsarvoihin

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Vuonna 2024 analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvun 20 taulukossa.

Osa E-PRTR-asetuksen mukaisista aineista analysoidaan ja raportoidaan osana käyttö- ja päästötarkkailua. Tällaisia aineita ovat kokonaistyppi ja -fosfori, TOC, joka lasketaan CODCr :n pitoisuudesta jakamalla kolmella, sekä kloridi. Päästötarkkailun tulokset lasketaan neljännesvuosikuormien keskiarvoista, jolloin mukana on myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus.

Vuonna 2024 kynnysarvon ylitti Viikinmäessä 8 aineen vuosikuorma ja Blominmäessä 9 aineen vuosikuorma.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen.

Ohessa (Taulukko 5.7) esitetään vuonna 2024 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Taulukko 5.7 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Laitos


Keskiarvo
min
max
Viikinmäki
Escherichia coli
mpn/ml
2 001
15
17 000

Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
197
19
700
Blominmäki*
Escherichia coli
mpn/ml
2 550
3
11 000

Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
1 231
7
6 100

 

​