Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2023

Kaikilla HSY:n vuonna 2023 käytössä olleella kolmella jätevedenpuhdistamolla käytetiin ferrosulfaattia fosforin saostukseen ja polymeeriä lietteenkäsittelyssä. Viikinmäessä ja Blominmäessä käytettiin sammutettua kalkkia ja Suomenojalla soodaa aktiivilieteprosessin alkaliteetin nostoon. Kaikilla puhdistamoilla käytetään metanolia denitrifikaation lisähiilenlähteenä. Blominmäen puhdistamolla käytettiin lisäksi polyalumiinikloridia ja polymeeria fosforin saostukseen ja flokkaukseen ennen kiekkosuodatusta.

Kemikaalien annostelua säädetään puhdistustuloksen, kustannusten ja hiilijalanjäljen optimoimiseksi. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Blominmäen puhdistamolla annostelu tapahtui pääosin automaattisesti prosessimittausten perusteella. Metanolin annostelu tapahtuu Viikinmäessä denitrifikaatiosuodatukseen, Suomenojalla aktiivilieteprosessiin. Blominmäessä metanoli annostellaan pääosin denitrifikaatiosuodatukseen, mutta sitä voidaan syöttää myös aktiivilieteprosessiin. Syöttöä aktiivilieteprosessiin on käsitelty luvussa 13.1.2.

Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 7.1–Kuva 7.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät kaikilla puhdistamoilla ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden osalta. Blominmäen puhdistamon käyttöjakso vuonna 2022 oli lyhyt ja kemikaalien suhteelliset kulutukset esitetään kuvaajissa alkaen 2023. Kemikaalien kulutus kuukausittain sekä kulutukset virtaamaa kohden on esitetty luvussa 22.

Kuva 7.1 Fer­ro­sul­faa­tin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja

Kuva 7.2 Fer­ro­sul­faa­tin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus

Kuva 7.3 Me­ta­no­lin vuo­si­ku­lu­tus, ton­ne­ja

Kuva 7.4 Me­ta­no­lin kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä ja suh­teel­li­nen ku­lu­tus

Kuva 7.5 Po­ly­mee­rin vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja

Kuva 7.6 Po­ly­mee­rin suh­teel­li­nen ku­lu­tus liet­teen­kä­sit­te­lys­sä

Kuva 7.7 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien vuo­si­ku­lu­tus ton­ne­ja

Kuva 7.8 Al­ka­loin­ti­ke­mi­kaa­lien suh­teel­li­nen ku­lu­tus ja kes­ki­mää­räi­nen syöt­tö­mää­rä

Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Kulutus Viikinmäen puhdistamolla oli maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Viikinmäessä kemikaalien suhteelliset kulutukset olivat lähellä edeltävän vuoden tasoa. Kevään nitrifikaatiohäiriö (luku 11.1) lisäsi jonkin verran kalkin ja vähensi metanolin kulutusta. Blominmäessä ferrosulfaatin suhteellinen kulutus oli hieman pienempää kuin Viikinmäessä ja merkittävästi pienempää kuin Suomenojalla. Metanolin annostelu painottui Blominmäessä jälkikäsittelyyn, jossa kulutus poistettua typpikiloa kohden on pienempää kuin aktiivilieteprosessissa, mutta metanolia annosteltiin myös aktiivilieteprosessiin typpioksiduulipäästöjen pienentämiseksi (luku 13.1.2). Metanolin kulutus poistettua typpikiloa kohden oli Blominmäessä pienempää kuin Suomenojalla, mutta suurempaa kuin Viikinmäessä. Alkalointikemikaalin suhteellinen kulutus Blominmäessä oli selvästi suurempaa kuin Viikinmäessä, mikä johtui osittain annostelun säädön haasteista. (Kuva 7.1–Kuva 7.8)