Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2023

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa.

Blominmäen kaasumoottorit ja -kattilat käynnistettiin alkuvuoden aikana 2023 aikana.

Viikinmäen voimalaitos rekisteröitiin keväällä 2023 n.s. PIPO-asetuksen (Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)) mukaisesti. Jatkossa sähkön- ja lämmöntuotanto on Helsingin kaupungin ympäristövalvonnan piirissä. Muutos heijastuu myös raportointiin. Blominmäen osalta vastaava rekisteri-ilmoitus on jätetty Espoon kaupungille, ja päätös saatiin alkuvuonna 2024.

Viikinmäen voimatuotannon savukaasupäästöt on mitattu edellisen kerran vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Mittausten perusteella on laadittu laskentamalli, ja vuosittaiset päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2023 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 6.2. Blominmäen päästöistä ei ole vielä raportointihetkellä mittaustietoja.

Taulukko 6.1 esittää jätevedenpuhdistamon voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2023 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 23.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa ja mädätetyn lietteen käsittelyssä. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu kappaleessa 13.1.2

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon kaikki prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Suomenojan päästöjä ei laskettu enää vuodelle 2023 käsitellyn jätevesimäärän vähäisyyden ja lyhyen toiminta-ajan takia. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2023 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 6.1). Typpioksiduulin kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Typpioksiduulityppi muodosti 2,2 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä, mikä oli noin kaksinkertainen laitoksen normaaliin päästötasoon nähden ja 0,7 % Blominmäen jätevedenpuhdistamoilla poistetusta typestä. Viikinmäen tavanomaista korkeampaa typpioksiduulipäästöä käsitellään luvussa 11.1. Laitosten päästötasojen eroja ja päästöjen vähentämisen tutkimusta käsitellään luvussa 13.1.2.

Taulukko 6.1 Voimatuotannon ja jätevedenpuhdistusprosessin ilmapäästöt vuonna 2023. Viikinmäen voimatuotannon päästöt korjattu 20.8.2024.

Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, kaivojen kansien kautta, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Hajuhaittoihin reagoidaan mahdollisimman nopeasti ja hajun syytä lähdetään tutkimaan. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään kaikki hajuvalitukset läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuviin haittoihin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla sekä asentaa aktiivihiilisuodattimia.

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa. Tarkastelu tehtiin Blominmäessä 23.8. ja Viikinmäessä 24.8.2023. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmanäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 30 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi kolmessa havaintopisteessä puhdistamon koillispuolella. Haju ei ollut jatkuvaa. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin tuulen nopeus oli 2,1 m/s. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 19,1 °C.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 29 havaintopaikassa. Heikkoa hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä puhdistamon välittömässä läheisyydessä. Haju oli hetkellistä, ja sitä kuvattiin biokaasumaiseksi. Hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 2,3 m/s. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 16,5 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Suomenojallakin toteutettiin hajupaneeli 22.8.2023, vaikka alueella oli jo toiminta päättynyt. Puhdistamoaluetta ei ollut kuitenkaan vielä tyhjennetty kokonaan hajua aiheuttavista materiaaleista. Paneelissa pysyteltiin puhdistamon alueella ja sen läheisyydessä. Havaintoja tehtiin 23 pisteessä, ja hajua havaittiin kuudessa pisteessä puhdistamon alueella. Olfaktometri havaitsi hajua kolmessa havaintopisteessä.
Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoja, keskimäärin 1,6 m/s. Lämpötila oli 15,9 °C. Suomenojan osalta hajuhavainnot olivat vähäisempiä ja haju heikompaa kuin aiempina vuosina.

Hajuvalitukset

Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 73 kpl vuonna 2023.
Kaikkiin hajuvalituksiin reagoidaan mahdollisimman pian. Hajun lähde selvitetään sekä tehdään tarvittavat toimenpiteet hajun poistamiseksi. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista tai suodattimen asentamista tuuletusputkeen. Aina hajunlähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus tuuletuksen lisääminen voi vaatia investointia, jolloin hajuongelman ratkaisu vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.

Taulukko 6.2 Hajuvalitukset vuonna 2023

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla vuonna 2022. Mittaukset tehdään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla seuraavan kerran vuonna 2025.
Blominmäen jätevedenpuhdistamolla toteutettiin vuoden aikana tarkistusmittauksia liittyen puhdistamon ympäristömelun leviämismalliin. Mallinnusta hyödynnetään puhdistamon ympäristömelun mittaussuunnitelmaa laadittaessa. Varsinaisia ympäristömelumittauksia ei toteutettu vielä vuonna 2023.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla tuholaisten torjuntaan käytetyt kemikaalit

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaa tehtiin vuonna 2023 ainoastaan älyansojen avulla, myrkkyä torjuntaan ei käytetty. Älyansoja sijoitettiin kohteisiin, joissa tiedettiin olevan paljon rottia, esimerkiksi ostoskeskusten läheisyydessä ja sekaviemäröidyllä alueella. Myrkyn käyttöä viemäreissä pyritään välttämään jatkossakin. Jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.