Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2023

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Aninka Urho, Anna Kuokkanen, Jenni Raatikainen, Hanna Riihinen, Perttu Saarinen ja Maria Valtari
Päivämäärä:
30.5.2024
Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2023 - Viikinmäen, Suomenojan ja Blominmäen jätevedenpuhdistamot
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 6/2024
ISBN (nid.): ISBN 978-952-7146-86-6 nid
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-84-2 pdf
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-85-9 verkko
ISSN (painettu): ISSN 1798-6087 (nid)
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095 (verkko)
Kieli: fi
Sivuja: 25
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 1561 2110
www.hsy.fi

Päästöt vesistöön

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella Blominmäen jätevedenpuhdistamolla täytettiin vuonna 2023 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla biologista käsittelyä jouduttiin ohittamaan I laskentajaksolla, mutta vaikutus jakson tulokseen jäi vähäiseksi ja jakson puhdistustulos täytti lupamääräykset. II laskentajaksolla Viikinmäen puhdistamo ei täyttänyt lupamääräyksiä II laskentajaksolla biologisen hapenkulutuksen pitoisuuden osalta, minkä arvellaan olleen seurausta biologisen prosessin sisäisestä häiriötilanteesta. Biologisen hapenkulutuksen reduktio täytti lupamääräykset jaksolla II. Kaikilta muilta osin ja muilla jaksoilla lupamääräykset täytettiin. Biologisen prosessin häiriötilannetta on tarkasteltu luvussa 11.1.

Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät kokonaisuudessaan kaikilla kolmella jätevedenpuhdistamolla.
Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.1 - Taulukko 5.3) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.1 - Kuva 5.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvoina sekä lupamääräysten rajat. Vuoden 2023 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 17.

Taulukko 5.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2023 
Viikinmäki
BOD 7ATU

Kok.P

Kok.N

COD Cr


mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,30*
≥95*
-
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2023
8,0
96
0,18
97
4,7
91
40
93
I/2023
8,0
96
0,20
96
6,6
86
40
91
II/2023
13,4
96
0,18
98
5,8
91
48
93
III/2023
3,8
98
0,17
98
3,0
95
34
94
IV/2023
6,9
97
0,17
97
3,3
94
37
93
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.


Taulukko 5.2 Blominmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2023 
Blominmäki
BOD 7ATU

Kok.P

Kok.N

COD Cr


mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,25*
≥96*
-
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2023
4,7
98
0,18
97
4,9
92
33
94
I/2023
6,1
97
0,21
96
8,3
85
34
92
II/2023
3,8
99
0,20
98
4,4
94
33
96
III/2023
4,6
98
0,18
98
4,6
94
32
95
IV/2023
4,5
98
0,12
98
2,5
96
32
93
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona

 

Taulukko 5.3 Suomenojan lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2023
Suomenoja
BOD 7ATU

Kok.P

Kok.N

COD Cr


mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,35*
≥95*
-
≥70**
≤75*
≥85*
Vuosi 2023
5,4
96
0,15
96
13,8
72
29,2
91
I/2023
5,4
96
0,15
96
13,8
72
29,2
91
*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona
Kuva 5.1 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki

​

Kuva 5.2 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ko­ko­nais­fos­fo­ri­pi­toi­suus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki


Kuva 5.3 Ve­sis­töön joh­de­tun jä­te­ve­den ke­mial­li­nen ha­pen­ku­lu­tus, Vii­kin­mä­ki, Suo­me­no­ja ja Blo­min­mä­ki


Kuva 5.4 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä




Kuva 5.5 Vesistöön johdetun kokonaistypen pitoisuus Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2023 yhteensä 707 t (v. 2022 1252 t) ja fosforipäästö yhteensä 26 tonnia (v. 2022 26 t). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2023 olivat typelle 850 tonnia ja fosforille 26 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Taulukko 5.4 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2023
2023
Viikinmäki
Suomenoja
Blominmäki
YHT
HSY tavoite
Typpi (Kok. N) t/a
499
23
185
707
< 850
Fosfori (Kok. P) t/a
19
0,3
6,5
26
<26

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 5.6–Kuva 5.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 5.6 Pääs­töt ve­sis­töön: Bio­lo­gi­nen ha­pen­ku­lu­tus (t/​​​​​​​​a) vuo­si­na 2014–2023


Kuva 5.7 Pääs­töt ve­sis­töön: Fos­fo­ri (t/​​​​​​​a) vuo­si­na 2014–2023


Kuva 5.8 Pääs­töt ve­sis­töön: Typ­pi (t/​​​​​​​a) vuo­si­na 2014–2023


Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.
​https://sitoumus2050.fi/toimenpidesitoumukset#//details/314777​
HSY on liittynyt yhdyskuntajäteveden Green Deal -sopimukseen tekemällä sitoumuksen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Green Deal -sitoumuksessa on myös tavoitteita vuotovesien hallintaan, viemäriverkoston saneeraukseen, tiedontuotantoon ja asukasviestintään ja kaupunkien kanssa tehtävään hulevesiyhteistyöhön liittyen. Sitoumuksen määrävuosi on 2027.
​https://sitoumus2050.fi/green-deal#//details/738347​

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Viikinmäen lupaindeksi oli vuonna 2023 96 % ja Blominmäen 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastinetta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

​Taulukko 5.5 esittää vuosien 2014–2023 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 5.9) ja taulukossa (Taulukko 5.5) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Taulukko 5.5 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
VUOSI
Viikinmäki


Suomenoja


Blominmäki



Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
2013
100
89
8 666
100
339
12 031



2014
100
108
10 338
100
328
11 252



2015
100
100
10 285
100
308
11 666



2016
100
100
9 952
100
340
12 433



2017
100
100
10 418
92
336
13 457



2018
100
109
10 096
100
334
11 670



2019
100
113
12 196
100
333
13 984



2020
100
100
11 198
100
294
12 847



2021
100
105
10 753
100
306
11 678



2022
88
136
14 082
100
306
11 552
86
491
1 057
2023
96
110
11 751
100
269
441
100
111
4 159
Kuva 5.9 Pää­kau­pun­ki­seu­dun OCP-pääs­töt me­reen 2014–2023


Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet, sekaviemäröinti, putkikapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 5.10 ja Kuva 5.11) sekä luvun 16 taulukoissa (Taulukko 16.8 ja Taulukko 16.9) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2023 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulan Rantatien, Rajalinnan ja Koskenmäen pumppaamoilla, Pornaisten Halkiantien pumppaamolla, Espoossa Örkkiniityntien, Engelin puistotien ja Kuusiniementien pumppaamoilla sekä Helsingin Katajanokan pumppaamolla. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai sulamisvedet.


Kuva 5.10 Kart­ta Vii­kin­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­lu­kkoon Tau­luk­ko 16.8.




Kuva 5.11 Kart­ta Blo­min­mäen va­lu­ma-alu­een eril­lis­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­koh­teis­ta ja yli­vuo­don syy. Koh­tei­den nu­me­roin­ti viit­taa tau­luk­koon Tau­luk­ko 16.9.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2023 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan n. 126 700 m³, josta asumisjätevettä oli n. 4600 m³ (n. 4 %). Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Kuva 5.12) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 16.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 35 kohteessa. Suuruudeltaan yli 300 m³:n asumajäteveden ylivuotoja tapahtui neljän rankkasadetapahtuman aikana. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus oli noin 71 % sekaviemäriylivuotojen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Mallin tulosten raportoinnin toteutti vuonna 2023 ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Sekaviemäriverkon ylivuotojen laskennat siirtyvät vuonna 2024 reaaliaikaiseen laskentaan, jonka on toteuttanut Fluidit Oy. Raportointi siirretään reaaliaikaisen laskennan myötä Smartvatten Oy:n Neuroon.

Kuva 5.12 Kart­ta Hel­sin­gin se­ka­vie­mä­ri­ver­kos­ton yli­vuo­to­kai­vois­ta ja pääs­töis­tä v. 2023


Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitalliset aineet jätevedenpuhdistamolla

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskusta-alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä. Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Haitallisten aineiden tarkkailu

Jätevesistä seurattavat haitalliset ja vaaralliset aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista), ympäristönsuojeluasetukseen (713/2014) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus). HAVA-aineita tarkkaillaan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmissa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuodessa otetaan 12 HAVA-näytettä, joista analysoidaan valitut aineryhmät laajoja ja suppeita analyysipaketteja vaihdellen.

Vuonna 2023 haitallisia aineita tarkkailtiin Viikinmäessä tarkkailuohjelman mukaisesti 12 kertaa vuodessa. Blominmäen puhdistamon haitallisten aineiden esiintymistä kartoitettiin vuoden 2023 aikana selvityksessä 12 kertaa ja tarkkailuohjelma päivitetään kartoituksen tulosten perusteella. Suomenojalta ei otettu HAVA-näytteitä enää vuoden 2023 puolella.

Tulosten laskenta

Tarkkailun tulokset lasketaan vuosipitoisuuksien osalta painottamalla vuoden aikana otettujen yksittäisten näytteiden pitoisuudet näytteenottovuorokausien virtaaman arvoilla. Laskennassa käytetään määritysrajan alittavien pitoisuuksien arvoina määritysrajan puolikasta. Mikäli laskettu vuosikeskiarvo on määritysrajaa pienempi, ilmoitetaan vuosikeskiarvon olevan alle määritysrajan. Jos pitoisuuden vuosikeskiarvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan, vuosikuormaksi merkitään 0 kg/a. Muutoin aineiden vuosikuorma lasketaan kertomalla pitoisuuden vuosikeskiarvo vuoden kokonaisvirtaamalla.
Tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona, sekä aineiden vuosikuormat on esitetty taulukossa luvussa 20. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 21.

Tulosten vertailu ympäristönlaatunormeihin

HAVA-asetuksessa (1022/2006) annetaan haitallisille aineille raja-arvot, ns. ympäristölaatunormit (EQS-arvot). Ne ovat pitoisuuksia, jotka eivät saa ylittyä vesistössä: AA-EQS-arvo tarkoittaa vuosikeskiarvoa vesistössä ja MAC-EQS-arvo suurinta sallittua pitoisuutta vesistössä. Suurin osa jätevedestä analysoiduista HAVA-pitoisuuksista alittaa EQS-arvon, jolloin aineen pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta. Joidenkin aineiden pitoisuudet voivat olla puhdistamolta lähtiessään EQS-arvoja suuremmat, mutta vesistöön johdettaessa pitoisuus laimenee sen verran, että EQS-arvot eivät ylity.
Viikinmäen lähtevästä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP), 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, sekä MAC-EQS-arvon ylittävä pitoisuus elohopeaa. Terbutryynin ja oktyylifenolin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Blominmäen lähtevästä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla AA-EQS-arvon ylittävä pitoisuus 4-t-oktyylifenolia ja terbutryyniä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti annetun AA-EQS-arvon.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 5.6 ja Taulukko 5.7) on esitetty haitallisia aineita, joita on havaittu lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2019–2023. Taulukoissa esitetään havaittujen pitoisuuksien vuosikeskiarvot ja vaihteluväli sekä analyysien määrä vuoden aikana.


Taulukko 5.6 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin lähtevässä jätevedessä 2019–2023, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l.
Viikinmäki

Oktyylifenoli
Di-2-etyyli-heksyyli-ftalaatti (DEHP)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Terbutryyni
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l

0,01
1,3
1
0,0065
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2019
keskiarvo, µg/l
<0,03
1,8
<0,10
-
0,02
5,4
0,2
<0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01-<0,03
<0,30-12
-
-
<0,02-0,12
2,8-11
<0,1-1,1
<0,1

lkm
12
12
12
-
12
12
12
12
2020
keskiarvo, µg/l
-
1,1
0,40
-
0,03
4,8
0,5
0,1

vaihteluväli, µg/l
-
<0,30 - 9,6
<0,10 - 1,7
-
<0,02 - 0,12
1,9 - 6,3
<0,1 - 2,2
<0,1 - 0,3

lkm
-
12
12
-
12
12
12
12
2021
keskiarvo, µg/l
0,02
0,35
0,1
-
0,021
4,6
0,42
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
0,01-0,03
< 0,30-1,3
< 0,10-0,46
-
<0,02-0,1
<0,1 - 6,5
<0,1 - 1,3
-

lkm
11
10
10
-
12
12
12
12
2022
keskiarvo, µg/l
0,011
0,32
< 0,1
0,024
< 0,02
4,0
< 0,1
< 0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01 - 0,02
< 0,30 - 1,7
<0,1 - 0,44
0,02 - 0,03
<0,02 - 0,02
< 0,1 - 6,5

-

lkm
12
12
12
2
12
12
12
12
2023
keskiarvo, µg/l
0,021
0,75
<0,10
0,052
<0,02
2,99
<0,1
<0,1

vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,13
<0,30-2,3
<0,10-0,27
<0,006-0,27
<0,02-0,02
1,8-3,9
<0,1-0,2
<0,1-0,1

lkm
12
12
12
10
12
12
12
12
* määritys kokonaismetallipitoisuutena

 

Taulukko 5.7 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin lähtevässä jätevedessä 2019–2022 Suomenoja ja 2023 Blominmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l.
Suomenoja ja Blominmäki

Oktyylifenoli
Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Terbutryyni
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l

0,01
1,3
1
0,0065
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2019
keskiarvo, µg/l
<0,03
1,2
0,10
-
0,08
5,7
0,05
0,06
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
<0,01-<0,03
<0,30-7,2
<0,10-0,48
-
0,01-0,16
3,3-11
0,05-5,4
0,05-0,20

lkm
12
12
12
-
12
12
12
12
2020
keskiarvo, µg/l
-
2,25
0,62
-
0,04
5,57
0,22
<0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
-
<0,30 - 23
<0,10 - 1,7
-
0,02-0,06
0,05-9,2
0,05-0,50
-

lkm
-
11
12
-
12
12
12
12
2021
keskiarvo, µg/l
0,01
0,53
0,15
<0,006
0,02
5,5
0,21
< 0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
< 0,01-0,02
< 0,30-2,7
< 0,10-0,69
-
<0,02-0,07
3,6-7,5
<0,1-1,2
-

lkm
11
12
12
1
12
12
12
12
2022
keskiarvo, µg/l
<0,01
0,75
0,73
0,015
0,02
4,8
1,0
<0,1
Suomenoja
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,04
< 0,30-4,4
<0,10 - 7,3
<0,006-0,03
<0,02-0,05
3,0-6,8
<0,1-14
-

lkm
12
12
12
10
11
11
11
11
2023
keskiarvo, µg/l
<0,01
<0,30
<0,10
0,05
<0,02
2,6
<0,1
<0,1
Blominmäki
vaihteluväli, µg/l
<0,01-0,04
<0,30-0,48
-
<0,006-0,11
<0,02-0,02
1,6-3,9
<0,1-0,2
-

lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
* määritys kokonaismetallipitoisuutena






Taulukoissa esitettyjen aineiden käyttötarkoituksia kuvataan alla.

Oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa, joita puolestaan käytetään elektroniikan suojalakoissa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Taulukossa esitettyjen ftalaattien (DEHP ja DBP) käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) käytetään muoveissa pehmittimenä, kosmetiikassa, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään maaleissa, lakoissa ja painoväreissä sekä muovituotteissa liima- side- ja väriaineena.

Terbutryyniä käytettiin ennen pestisidinä maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia eri teollisuuden aloilla. Elohopean osalta suurimmat päästöt kohdistuvat ilmaan ja laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset, mutta sitä käytetään myös paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä käytetään korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto, mutta sitä käytetään myös paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.


Vertailu E-PRTR-kynnysarvoihin

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Vuonna 2023 analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvun 20 taulukossa.

Osa E-PRTR-asetuksen mukaisista aineista analysoidaan ja raportoidaan osana käyttö- ja päästötarkkailua. Tällaisia aineita ovat kokonaistyppi ja -fosfori, TOC, joka lasketaan CODCr:n pitoisuudesta jakamalla kolmella, sekä kloridi. Päästötarkkailun tulokset lasketaan neljännesvuosikuormien keskiarvoista, jolloin mukana on myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Vuonna 2023 kynnysarvon ylitti Viikinmäessä 10 aineen vuosikuorma ja Blominmäessä 9 aineen vuosikuorma.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Suomenojalta hygieenistä laatua ei enää analysoitu vuonna 2023. Ohessa (Taulukko 5.8) esitetään vuonna 2023 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Taulukko 5.8 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Laitos


Keskiarvo
min
max
Viikinmäki
Escherichia coli
mpn/ml
2 001
15
17 000

Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
197
19
700
Blominmäki*
Escherichia coli
mpn/ml
2 550
3
11 000

Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
1 231
7
6 100

 

​