Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2022

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Viemäröintialue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 1.1). Alueella asuu noin 1,3 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta, joiden jätevesiä käsiteltiin vuonna 2022 poikkeuksellisesti kolmessa jätevedenpuhdistamossa: Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä. Viikinmäen puhdistamolle johdettiin Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönotto alkoi syksyllä 2022, ja vuoden päättyessä osa viemäröintialueen jätevedestä käsiteltiin Suomenojan puhdistamolla ja osa Blominmäen puhdistamolla. Suomenojan ja Blominmäen puhdistamoille johdettiin jätevedet Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion alueelta.

Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä puhdistamoille annettujen ympäristölupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla. Riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Vuonna 2022 puhdistamon prosessissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa ja kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Lietteenkäsittelyn rejektivesistä noin 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä ennen niiden johtamista takaisin puhdistusprosessiin. Tämä pienentää rejektivesien aiheuttamaa typpikuormitusta prosessiin, mikä puolestaan vähentää ilmastuksen tarvetta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.

Suomenoja

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, jonka viimeinen prosessikokonaisuus oli käytössä vuodesta 1997 lähtien. Jäteveden puhdistus käynnistyi Suomenojalla jo vuonna 1964 käyttöönotetun lammikkopuhdistamon myötä. Puhdistamon prosessiyksiköiden kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2022. Suomenojan viemäröintialueen jätevesien asteittainen kääntäminen uudelle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle alkoi marraskuussa 2022. Jäteveden johtaminen Suomenojalle päättyi 25. tammikuuta 2023.

Fosforinpoisto toteutettiin myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia, joka syötettiin prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtui biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Biologista typenpoistoa tehostettiin lisäämällä metanolia denitrifikaatioprosessin lisähiililähteeksi. Nitrifikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi Suomenojan aktiivilieteprosessiin annosteltiin soodaa. Orgaaninen lika-aines poistettiin osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla.

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdettiin Suomenojalta 7,5 kilometriä pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet-saaren edustalle. Sama purkuputki palvelee myös Blominmäen jätevedenpuhdistamoa.

Blominmäki

Jäteveden puhdistaminen Blominmäen jätevedenpuhdistamolla aloitettiin 4. marraskuuta 2022, jolloin noin 30 % viemäröintialueen jätevesistä käännettiin Suomenojalta Blominmäkeen. Loput viemäröintialueen jätevesistä käännettiin uudelle puhdistamolle vaiheittain tammikuun 2023 loppuun mennessä. Blominmäen puhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen.

Fosforin poistetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella, minkä lisäksi fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostetaan puhdistusprosessiin sisältyvällä jälkisuodatuksella. Rinnakkaissaostuksen saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka annostellaan jäteveteen hiekanerotuksessa sekä aktiivilieteprosessissa ennen jälkiselkeytystä sijaitsevissa annostelupisteissä. Jälkisuodatusvaiheessa saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia, ja flokinmuodostusta tehostetaan polyelektrolyyttiliuoksen avulla.

Biologinen typen poisto toteutetaan kaksivaiheisesti samalla periaatteella kuin Viikinmäessäkin. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa käsittelyvaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Myös Blominmäkeen on toteutettu rejektiveden biologinen erilliskäsittely rejektiveden aiheuttaman kuormituksen pienentämiseksi. Blominmäen puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena on UV-käsittely, jonka avulla jätevesi voidaan hygienisoida tarvittaessa.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.4) on esitetty Blominmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Blominmäessä puhdistettu jätevesi johdetaan ensin 8,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Suomenojalle, mistä ne johdetaan edelleen 7,5 kilometriä pitkää, myös aiemmin käytössä ollutta meripurkutunnelia myöden Gåsgrundet-saaren edustalle.

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2022 yhteensä 133,4 milj.m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 97,6 milj.m³ ja Suomenojalle 33,74 milj.m³ ja Blominmäkeen 2,1 milj.m³. Vuoden 2021 jätevesimäärä oli yhteensä 140 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttaa sateisuuden vaihtelut.

Suomenojan viemäröintialueen jätevesien kääntö Blominmäkeen aloitettiin marraskuussa. Vuoden 2022 lopussa Blominmäessä käsiteltiin noin puolet viemäröintialueen jätevesistä. Viimeinenkin osa viemäröintialueen jätevedestä ohjattiin Blominmäkeen tammikuussa 2023, jolloin jätevesien käsittely Suomenojan jätevedenpuhdistamolla loppui. Blominmäessä käsiteltiin vuoden 2022 loppuun mennessä 2,1 Mm³ jätevettä. Blominmäen jätevedenpuhdistamon käynnistystä on käsitelty tarkemmin luvussa 11.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2022 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Jätevedenpuhdistamoiden jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, kuinka virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. Blominmäen käyttöönoton alkuvaiheessa jätevesivirtaama oli alhainen ja viipymä tulotunnelissa pitkä, minkä johdosta jätevesi jäähtyi voimakkaasti ja oli selvästi kylmempää kuin Suomenojalla.

Vuoden 2022 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 267 515 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 547 726 m³. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 92 524 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 209 567 m³. Blominmäessä vastaavat virtaamat olivat 36 654 m³ ja 82 303 m³.

Suurimmat vuorokausivirtaamat mitattiin molemmilla puhdistamoilla samana päivänä, 18.2.2022. Suurta virtaamaa selittää vesisade ja sen vauhdittama lumen sulaminen. Puhdistamoiden viikko- ja kuukausivirtaamataulukot on esitetty luvussa 15.

Vuoden 2022 sadesumma oli Kaisaniemessä 578 mm.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2022 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD_7ATU on 70 g happea (O2); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006).

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoitten vuoden 2022 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD_7ATU-tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.

Blominmäen jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuoden 2022 lopussa osa viemäröintialueen jätevesistä. Vuoden 2022 aikana korkein yksittäisen näytepäivän asukasvastineluku oli 166 436, ja se mitattiin vuoden viimeisenä näytepäivänä 27.12. Tällöin laitoksella käsiteltiin noin puolet viemäröintialueen jätevesistä. Blominmäen käynnistystä on käsitelty luvussa 11.

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineluvun muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2022 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 12 377 m³. Vastaanotetut sako- ja umpikaivolietteet ovat mukana puhdistamon tulokuormassa. Lisäksi Viikinmäen viemäröintialueella sijaitsevalla Kulomäen loka-asemalla vastaanotettiin 30 159 m³ sako- ja umpikaivolietettä.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan 6 983 m³ ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, 23 555 m³ permeaattitiivistettä ja 9 705 m³ glykolivettä. Nämä jakeet johdettiin käsittelyprosessiin tulevan jäteveden näytteenoton jälkeisissä prosessinosissa, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormassa. Rasvakaivojätteet ja permeattitiiviste johdetaan mädätykseen ja glykolivesi aktiivilieteprosessiin.

Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa, joten niissä vastaanotetut jakeet ovat mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa. Suomenojan loka-asemilla vastaanotettu lietemäärä oli vuonna 2022 yhteensä 153 966 m³.

Blominmäen jätevedenpuhdistamolla on sakokaivolietteen vastaanottoasema, josta sakokaivolietteet johdetaan käsittelyprosessin alkuun. Vastaanottoasemalle tulleet jakeet huomioidaan siten laitoksen mitatussa tulokuormassa. Vuoden 2022 aikana puhdistamolla ei vastaanotettu sakokaivolietteitä. Rasvakaivojätteet ohjataan puhdistamolla suoraan mädätykseen ja glykolivesi aktiivilieteprosessiin. Nämä jakeet eivät sisälly puhdistamon tulokuormitukseen. Blominmäessä ei vastaanotettu vuonna 2022 sako- ja umpikaivolietettä. Glykolivettä vastaanotettiin laitokselle yhteensä 450 m³.

Koska pääosa HSY:n puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni, eikä esimerkiksi yksittäisten tuontien vaikutuksia prosessissa voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta.

Nestemäisten jätteiden vastaanotosta on myös hyötyä puhdistusprosessin kannalta. Sellaiset nestemäiset jätteet, jotka sisältävät runsaasti helposti hajoavaa hiiltä ja vähän tai ei ollenkaan typpeä, edistävät jätevesiprosessiin johdettuna kokonaistypenpoistoa aktiivilieteprosessissa ja vähentävät alkalointikemikaalin ja lisähiilen kulutusta. Jätejakeiden hyödyllisyyttä vähentää ja niiden aiheuttamaa ilmastuksen energiankulutusta lisää kuitenkin se, että näiden jätteiden väkevyys vaihtelee ja niiden johtamista prosessiin ohjaa pääosin niiden tuleva kuorma eikä puhdistusprosessin tarpeet. Suoraan Viikinmäen jätevedenpuhdistamon mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Suuret kertakuormat aiheuttavat myös ongelmia, kuten mädättämöiden vaahtoamista. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita. Fortum johti Suomenojan puhdistamon purkutunneliin voimalaitokseltaan vesiä v. 2022 yhteensä 24 552 240 m³.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitoksilla sekä jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkostossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2022 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan/Blominmäen viemäröintialueilla yhteensä 62 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2022 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD_7ATU) osuus oli 12 % Viikinmäen puhdistamolla tulevasta orgaanisen aineen kuormasta. Tästä neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 8 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,0 % ja kokonaistypen osalta 2,3 %. Merkittävin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD_7ATU) kuormitus oli 0,6 % ja kokonaistypen kuormitus 4,0 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2022 oli 510 373 m³, mikä oli 1,5 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa olevat, Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa ohjaavat ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. Vuonna 2022 molemmat puhdistamot toimivat lupamääräystensä mukaisesti.

Blominmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa astui voimaan 11.12.2017. Jäteveden johtaminen puhdistamolle aloitettiin 4.11.2022, minkä jälkeen puhdistusprosessin vaiheittainen käyttöönotto voitiin aloittaa. Käyttöönoton aikana puhdistamolla saavutettiin puhdistetulle jätevedelle asetetut pitoisuus- ja poistotehovaatimukset kokonaistyppeä lukuun ottamatta.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 ELY-keskuksen hyväksymään tarkkailuohjelmaan, joka on päivitetty marraskuussa 2021. Blominmäen käyttö- ja päästötarkkailu käynnistettiin soveltuvin osin lokakuussa 2022 viranomaiselle toimitetun tarkkailuohjelman päivityksen mukaisesti.

Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 17 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 18. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Kaikilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratoriotutkimuksia varten pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin Viikinmäessä ja Suomenojalla edellisten vuosien tapaan. Blominmäen näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin samojen periaatteiden mukaisesti.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n kaikilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettiin 30.8.2020 päivättyä Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2021 mukana HSY:n lisäksi tarkkailuvelvollisina Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy (Suomenojan voimalaitos), Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus ja Helsingin kaupungin kaupunkiympäristö toimialan Yleiset alueet -yksikkö. Tarkkailu toteutetaan ja raportoidaan Helsingin kaupunkiympäristön toimialan Ympäristöpalveluissa. Vuoden 2022 tarkkailutulokset on esitetty neljännesvuosiraportteissa, joista viimeinen on yhteenvetoraportti. Merialueen tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla. Vuosia 2020–2021 koskeva raportti valmistui joulukuussa 2022.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa vuodesta 2020 eteenpäin. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2022 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2020–2021 tulokset raportoitiin toukokuussa 2022.

Puhdistamoiden ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen ja siian vaelluspoikasten istutusvelvoitteet. Blominmäen ympäristöluvan kalatalousvelvoite vastaa Suomenojan velvoitetta. Meritaimenten vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon 7 500 kpl eli yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osalta osa meritaimenista voidaan korvata merilohenpoikasilla. Meritaimenia istutettiin huhtikuussa 2022 Helsingin edustalle 22 286 kpl ja Espoon edustalle 7 500 kpl. Istutetut taimenet olivat Isojoen ja Ingarskilanjoen kantaa.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon velvoite 72 500 kpl eli yhteensä 237 500 kpl. Vuoden 2022 aikana ei istutettu vaellussiian poikasia kalankasvattajan toimitusvaikeuksien vuoksi.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella Suomenojan jätevedenpuhdistamolla täytettiin vuonna 2022 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla biologista käsittelyä jouduttiin ohittamaan II laskentajaksolla, eikä kyseisen jakson tulos täyttänyt lupamääräyksiä BOD:n pitoisuuden eikä poistotehon eikä kokonaisfosforin pitoisuuden osalta. Muilta osin ja muilla jaksoilla lupamääräykset täytettiin. Viikinmäen biologisen käsittelyn ohitustarpeeseen johtaneita syitä on tarkasteltu luvussa 10.1.

Blominmäen jätevedenpuhdistamolla täytettiin lupamääräykset pitoisuus- ja poistotehovaatimusten osalta pois lukien kokonaistypen poistoteho, joka jäi 62 %:iin.

Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät kokonaisuudessaan sekä Suomenojan että Viikinmäen puhdistamolla. Blominmäen puhdistamon kokonaistypen poistoteho ei täyttänyt valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritettyä puhdistustehoa.

Blominmäen kokonaistypen osalta on syytä huomata, että sekä lupamääräysten että valtioneuvoston asetuksessa poistovaatimus on asetettu vuosikeskiarvona ja vuoden 2022 tulos sisältää ainoastaan typenpoiston kannalta tyypillisesti haastavammalle talvikaudelle ajoittuneen vajaan kahden kuukauden jakson.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.1 - Taulukko 4.3) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona.

*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.

*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.

*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 4.1 - Kuva 4.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat. Vuoden 2022 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 16.

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon. Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.

HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2022 yhteensä 1252 (v.2021 1067 t ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2021 26 t). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2022 olivat typelle 1100 tonnia ja fosforille 30 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Suomenojan puhdistamon lupaindeksi oli vuonna 2022 100 %. Viikinmäen 88 % ja Blominmäen 86 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 4.10 ja Kuva 4.11) sekä luvun taulukoissa (Taulukko 15.8 ja Taulukko 15.9) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2022 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulan Rantatien ja Purolan pumppaamoilla. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai sulamisvedet.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2022 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 57 030 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 13 % eli 7 608 m³. Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä on noin puolet vuoden 2021 päästöistä (109 050 m³, jäteveden osuus 13 %), Oheisessa kuvassa (Kuva 4.12) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 15.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 27 kohteessa. Suuruudeltaan yli 500 m3:n asumajäteveden ylivuotoja tapahtui kolmen eri rankkasateen aikana. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus oli noin 47 % sekaviemäriylivuotojen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Mallin tulosten raportoinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskusta-alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä. Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Haitallisten aineiden pitoisuuksia ja vesistöön johdettavaa vuosikuormaa tarkkaillaan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti 1–12 kertaa vuodessa aineryhmästä riippuen. Jätevesistä seurattavat aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus).

Blominmäen puhdistamon haitallisten aineiden esiintymistä kartoitetaan vuoden 2023 aikana ja tarkkailuohjelma päivitetään kartoituksen perusteella. Ensimmäinen HAVA-näyte otettiin Blominmäestä joulukuussa 2022, jolloin suurin osa Suomenojan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä oli käännetty Blominmäkeen. Näytteestä analysoitiin suppea analyysipaletti ja sen tulokset mukailivat Suomenojan jätevesistä analysoituja pitoisuuksia. Suomenojan tarkkailuohjelman mukaisista analyyseistä jäi tekemättä joulukuun kokoomanäytteen metallianalyysit, heinäkuun näytteen kloridianalyysi ja tammi- ja helmikuun terbutryynianalyysit. Viikinmäen osalta näytteiden määrä oli tarkkailuohjelman mukainen.

Tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona, sekä aineiden vuosikuormat on esitetty luvussa 19. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 20.

HAVA-asetuksessa annetaan haitallisten aineiden vesistöpitoisuuksille ympäristölaatunormit (EQS-arvot), jotka ovat pitoisuuden arvoja, jotka eivät saa ylittyä vesistössä. Vaikka käsitellyn jäteveden pitoisuudet voivat olla joidenkin aineiden osalta EQS-arvoja suuremmat, vesistöön johdettaessa pitoisuus kuitenkin laimenee sen verran, että EQS-arvot eivät vesistössä ylity. Suurin osa haitallisten aineiden pitoisuuksista on käsitellyssä jätevedessä alle EQS-arvon, jolloin pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta.

Haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat usein hyvin pieniä ja joidenkin aineiden osalta ei riittävän tarkkaa analyysimenetelmää ole saatavilla. Lisäksi jätevesi on epäpuhtauksiensa vuoksi haastava matriisi, minkä vuoksi analyysiä ei aina saada tehtyä EQS-arvoon verrattuna riittävällä tarkkuudella. Kolmen aineen analyysien määritysrajat olivat aineelle annettua EQS-arvoa korkeammat: elohopea, bentso(ghi)peryleeni ja pentaklooribentseeni. Näiden aineiden osalta ei voida sanoa, onko EQS-arvo ylittynyt. Kuuden aineen analyysien määritysraja oli samansuuruinen, kuin aineelle annettu EQS-arvo: tributyylitina, oktyylifenoli, endosulfaani (α+β), syklodieenitorjunta-aineet (aldriini, dieldriini, endriini, isodriini), DDT ja heksakloorisykloheksaani (HCH). Näiden aineiden osalta voidaan arvioida, että analysoitu pitoisuus ei ole EQS-arvoa suurempi.

EQS-arvon ylittäviä pitoisuuksia analysoitiin Viikinmäen lähtevästä jätevedestä kolmen yhdisteen osalta: alkyylifenoleihin kuuluvaa 4-t-oktyylifenolia, torjunta-aine terbutryyniä ja ftalaatti DEHP:iä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla EQS-arvon ylittävät pitoisuudet, ja näistä 4-t-oktyylifenolin ja terbutryynin pitoisuuden virtaamapainotettu vuosikeskiarvo ylitti EQS-arvon. Suomenojan lähtevästä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla EQS-arvon ylittävä pitoisuus terbutryyniä ja DEHP:iä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti sille annetun EQS-arvon.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty asetuksessa 1022/2006 annettujen ympäristölaatunormien vertailua eräisiin haitallisiin aineisiin, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2018–2022. Taulukossa esitetään pitoisuuksien virtaamapainotetut vuosikeskiarvot, tulosten vaihteluväli ja analyysien määrä vuoden aikana. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta vesistössä.

*) määritys kokonaismetallipitoisuutena

*) määritys kokonaismetallipitoisuutena

Edellisissä taulukoissa esitetyistä aineista oktyylifenolia eli 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa. Fenolihartsien käyttökohteita ovat elektroniikan suojalakka, autonrenkaat ja painomusteet.

Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) löytyy mm. muovituotteista, joissa sitä käytetään pehmittimenä, sekä kosmetiikasta, joissa ftalaatteja käytetään kosteuttajina tai aineiden imeytymistä tehostavina aineina. Lisäksi DEHP:a käytetään mm. mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään liima- side- ja väriaineena muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa sekä painoväreissä. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. DEHP:n ja DBP:n käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien.

Terbutryyniä käytettiin ennen pestisidinä maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvussa 19. Kynnysarvon ylitti vuonna 2022 Viikinmäessä 11 aineen vuosikuorma ja Suomenojalla 10 aineen vuosikuorma.

Haitallisten aineiden tarkkailua ja raportointia kehitetään HSY:llä jatkuvasti, jotta aineiden esiintymisestä ja ympäristövaikutuksista voitaisiin viestiä selkeästi sekä seurata haitallisten aineiden esiintymisen trendejä. Tähän tähtäävän haitallisten aineiden mittariston kehittäminen jatkuu vuonna 2023.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Joulukuun näyte jäi Suomenojalta ottamatta puhdistamon alasajosta johtuen. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2022 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltettiin pääasiassa maakaasua, ja polttoöljyä ei käytetty vuonna 2022 enää lainkaan. Blominmäen kaasumoottoreita ja -kattiloita ei käynnistetty vielä vuoden 2022 aikana. Puhdistamon tarvitsema lämpö tuotettiin käynnistyksen alkuvaiheessa öljykattiloilla ja lämmöntalteenotolla.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan ympäristöluvan mukaisesti viiden vuoden välein, ja edellinen mittauskerta oli vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja raportissa esitetyt päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myytiin suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalosti biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirsi sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY osti Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytettiin kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytettiin kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2022 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2022 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 22. Sekä Viikinmäen että Blominmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Viikinmäen voimalaitosten PIPO-asetuksen mukaisuus selvitettiin vuonna 2022 ja rekisteröinti tehtiin tammikuussa 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu luvussa 12.1.2.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon kaikki prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla, jonka kertoimia päivitetään Viikinmäen mittaustulosten perusteella. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2022 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1).

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös edellisvuonna. Dityppioksidi muodosti 1,2 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä. Blominmäessä päästön suhde poistettuun typpeen oli noin kaksinkertainen johtuen käynnistysvaiheen vaihtelevista olosuhteista, ja suhteellinen päästö pieneni kuormituksen kasvaessa.

Viikinmäen metaanipäästöt olivat jonkin verran vuoden 2021 tasoa ja merkittävästi sitä edeltäviä vuosia korkeammat, minkä syynä arvellaan olevan mädättämöiden pitkäkestoinen tavanomaista runsaampi vaahtoaminen, joka jatkui elo-syyskuulle 2022 asti. Suomenojan metaanipäästöjen laskennassa on tämän johdosta käytetty Viikinmäen vuoden 2020 päästöstä laskettua ominaispäästökerrointa vuoden 2022 kertoimen sijaan. Blominmäen metaanipäästön pääosa muodostui metaanista, jota ei käynnistyksen alussa ollut mahdollista ottaa talteen ja käyttää energiantuotannossa tai polttaa soihduilla alhaisen metaanipitoisuuden takia. Tämä oli tiedossa ja siitä tehtiin ennakkoilmoitus ELY-keskukseen. Tämän lisäksi syntyi metaanipäästöä kolmannesta, välivarastona toimineesta mädättämöstä, jonka kaasun talteenotto ei ollut mahdollista samaan kaasuputkistoon liitetyn neljännen mädättämön töiden viiveiden takia. Näiden metaanipäästöjen arvioitu kokonaismäärä oli 17 000 kg, eli n. 90 % alla taulukossa 5.1 esitetystä kokonaispäästöstä. Blominmäen prosessin mitattujen metaanipäästöjen suhde tulevaan BOD-kuormaan oli merkittävästi alhaisempi kuin Viikinmäen päästöt.

*) Blominmäen metaanipäästö muodostuu yli 90 %:sti biokaasusta (määrä arvioitu), jota ei ollut mahdollista polttaa mädättämöiden käynnistyksen alkuvaiheessa

Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään läpi kaikki hajuvalitukset vielä kertaalleen läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuviin haittoihin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla.

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2022. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 17.8. ja Viikinmäessä 18.8.2022. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 21 havaintopaikassa. Hajua vain yhdessä havaintopisteessä, Viikinmäen tulotunnelin tuuletusputken vieressä. Haju ei ollut jatkuvaa. Kenttäolfaktometrilla hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin tuulen 1,9 m/s, tyyniä hetkiä ei ollut. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 23 °C.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 33 havaintopaikassa. Hajua esiintyi jätevedenpuhdistamon alueella ja jätevedenpuhdistamon läheisyydessä alueen pohjois-/luoteispuolella. Voimakasta hajua esiintyi yhdessä pisteessä puhdistamon alueella. Puhdistamon ulkopuolella havaittu haju oli hetkellistä tai ei-jatkuvaa.

Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 3,1 m/s. Tyyniä havaintoja ei ollut. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 22,6 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 15>HY>7 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamonalueella. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin määritetty hajupitoisuus oli 4>HY>2 HY/m³, joka määritettiin kahdessa havaintopisteessä jätevedenpuhdistamon pohjois-/luoteispuolella. Muuten alueen ulkopuolella hajupitoisuudet olivat < 2HY/m³ tai hajua ei havaittu lainkaan. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2022 samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 45 kpl vuonna 2022.

Kaikkiin hajuvalituksiin reagoidaan mahdollisimman pian. Hajun lähdettä aletaan selvittää sekä tehdään tarvittavat toimenpiteet hajun poistamiseksi. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista tai suodattimen asentamista tuuletusputkeen. Aina hajunlähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus tuuletuksen lisääminen voi vaatia investointia, jolloin hajuongelman ratkaisu vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla vuonna 2022.

Suomenojan äänitasomittaukset suoritettiin 8.12.2022 klo 20.31–23.20. Mittausten aikana puhdistamolla käsiteltiin vielä noin 45 % viemäröintialueen jätevesistä ja sen toiminta oli normaalia. Aiempien vuosien tapaan mittauspisteitä oli yhteensä kymmenen eri puolilla puhdistamoa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Mittaukset suoritettiin talviaikaan, ja niiden aikana tie- ja lentoliikenne sekä ihmisten ja eläinten äänet aiheuttivat jonkin verran häiriöitä. Mainitut taustamelun voimakkaimmat häiriötekijät voitiin kuitenkin poistaa pääosin mittaussignaaleista jälkikäsittelyssä. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua. Suomenojan puhdistamon aiheuttaman melun äänitasot eivät ole muuttuneet merkittävästi aiemmin mitattuihin tuloksiin verrattuina. Kaikki mitatut puhdistamon keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 dB mittausepätarkkuuden rajoissa.

Viikinmäen äänitasomittaukset suoritettiin 15.12.2022 klo 19.45–21.35. Mittausten aikana puhdistamon toiminta oli normaalia. Aiempien vuosien tapaan mittauspisteitä oli yhdeksän eri puolilla puhdistamoa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Mittaukset suoritettiin illalla talviaikaan, ja niiden aikana tieliikenteen melu oli merkittävää kaikissa mittauspisteissä. Viiden mittauspisteen osalta taustamelu voitiin kuitenkin osittain poistaa mittaussignaalista jälkikäsittelyssä. Mittauspisteissä, joissa liikenteen osuus arvioitiin pieneksi, äänitasojen muutos aiempiin vuosiin verrattuna ei ollut merkittävä. Muiden mittauspisteiden osalta ei voitu huomattavan taustamelun vuoksi varmuudella todeta, että puhdistamon keskiäänitasot ylittäisivät ympäristöluvan mukaisen yöajan raja-arvon 50 dB. Korkeimmat äänitasot kuitenkin mitattiin pisteissä, joissa ei ole melulle altistuvaa asutusta. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla tuholaisten torjuntaan käytetyt kemikaalit

Jyrsijöiden torjuntaa tehdään ainoastaan tarpeen mukaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla jyrsijätorjunta ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Vuonna 2022 on käytetty seuraavia jyrsijätorjunta-aineita: Racumin pasta, Ratex ja Bromatrol Rat Block. Näitä aineita on käytetty yhteensä vuonna 2020 n. 2,8 kg. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ei tehdä rottien torjuntaa.

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaa tehtiin vuonna 2022 ainoastaan älyansojen avulla, myrkkyä torjuntaan ei käytetty. Älyansoja sijoitettiin kohteisiin, joissa tiedettiin olevan paljon rottia, esimerkiksi ostoskeskusten läheisyydessä ja sekaviemäröidyllä alueella. Myrkyn käyttöä viemäreissä pyritään välttämään jatkossakin. Jätevedenpumppaamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.

Kaikilla HSY:n vuonna 2022 käytössä olleella kolmella jätevedenpuhdistamolla käytetiin ferrosulfaattia fosforin saostukseen ja polymeeriä lietteenkäsittelyssä. Viikinmäessä ja Blominmäessä käytettiin sammutettua kalkkia ja Suomenojalla soodaa aktiivilieteprosessin alkaliteetin nostoon. Kaikilla puhdistamoilla käytetään metanolia denitrifikaation lisähiilenlähteenä, mutta Blominmäessä metanolin syöttö ei ollut käytettävissä vuonna 2022. Blominmäen puhdistamolla käytettiin lisäksi polyalumiinikloridia ja polymeeria fosforin saostukseen ja flokkaukseen ennen kiekkosuodatusta.

Kemikaalien annostelua säädetään puhdistustuloksen, kustannusten ja hiilijalanjäljen optimoimiseksi. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Blominmäen puhdistamolla annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella, mutta vuonna 2022 automaatio ei ollut käytössä koko laajuudessaan.

Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2022 on esitetty luvussa 21. Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 6.1–Kuva 6.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät kaikilla puhdistamoilla ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden osalta. Vuonna 2018 kalkin syöttölaitteiston saneerauksen ajan käytettiin korvaavana alkalointikemikaalina 338 tn 50 % lipeää, joka vastaa n. 234 tn sammutettua kalkkia, mikä ei ole mukana kuvaajissa (Kuva 6.7 ja Kuva 6.8). Blominmäen puhdistamon käyttöjakso vuonna 2022 oli lyhyt ja kemikaalien suhteelliset kulutukset tullaan esittämään kuvaajissa alkaen 2023. Kulutukset virtaamaa kohden on esitetty luvussa 21.

Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Kulutus Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla oli maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Viikinmäessä kemikaalien suhteelliset kulutukset olivat hyvin lähellä edeltävän vuoden tasoa. Suomenojalla kulutukset olivat hieman edeltävän vuoden tasoa korkeammat ja korkeammat kuin Viikinmäessä. Blominmäessä kemikaalien annostelun automaatio-ohjaus ei kaikilta osin toiminut vielä tarkoitetulla tavalla vuonna 2022 ja erityisesti ferrosulfaatin ja lietteenkuivauksen polymeerin annokset olivat ensimmäisinä käyttökuukausina normaalia suuremmat (Kuva 6.1–Kuva 6.8).

HSY:n jätevedenpuhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoilla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla.

Sähköenergiaa tuotetaan molemmilla laitoksilla myös aurinkovoimalan avulla ja Blominmäessä lähtevän veden turbiinilla. Molemmilla laitoksilla saadaan lämpöenergiaa myös lämmöntalteenotosta.

Suomenojalla biokaasu myydään Gasumille, joka jalostaa siitä biokaasua. Suomenojan lämmöntuotantoon käytetään sekä omaa biokaasua että Gasumin jalostamaa kaasua, joka raportoidaan fossiilisena maakaasuna.

Blominmäen energiantuotanto biokaasusta ei ollut käytössä vielä vuonna 2022 ja mädättämöistä talteen otettu biokaasu (187 608 m³) poltettiin soihduilla. Lämmöntuotannossa käytettiin polttoöljyä ja lämmöntalteenottoa. Omaa sähköntuotantoa oli aurinkopaneeleilla, jotka olivat käytössä elokuusta 2022 alkaen. Aurinkopaneelien osuus kokonaissähköntuotosta on merkittävästi pienempi kuin kaasumoottorien, minkä johdosta pääosa käytetystä sähköstä oli ostosähköä.

Polttoöljyä on käytetty Blominmäessä rakennusvaiheessa. Oheisessa taulukossa esitetään polttoöljyn kulutus Blominmäen osalta 4.11. 2022 alkaen.

Polttoaineiden ja energian käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) ja luvussa 22, (Taulukko 22.1–Taulukko 22.4).

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittava ilmastus, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Maanalaisten laitosten kohdalla energiaa kuluu myös ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Jätevedenpuhdistuksen energian kulutuksen vähentäminen samoin kuin oman uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen, jota puhdistamoiden tuottama energia edustaa, ovat HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 22.

Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD_7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Viikinmäen sähköenergian kulutus oli hieman edellisvuotta pienempää, mutta omavaraisuusaste edellisvuotta heikompi johtuen pienemmästä sähköntuotannosta. Tuotetun biokaasun määrä oli hieman pienempi ja kaasukattiloilla lämmöntuotannossa käytetty osuus suurempi kuin edellisvuonna. Blominmäen energiatehokkuutta arvioidaan 2023.

Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergiankulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Oheisissa kuvissa (Kuva 7.7–Kuva 7.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) jaetaan jätevedenpuhdistamoiden mukaan viemäröiintialueittain. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2022 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 62 381 tonnia (30,0 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 24 390 tonnia (29,8 % TS). Blominmäessä jätevesilietettä syntyi 237 t (26 %TS) Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 23.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 57 820 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 561 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolietettä kuljetettiin Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen 24 390 tonnia. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 1 711 tonnia, eli 7 % vuoden kokonaislietemäärästä. Kaikki Blominmäessä syntynyt liete kuljetettiin Metsäpirttiin. (237 tonnia).

Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 23.

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain noin 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys. Blominmäessä on käytössä yksivaiheinen hienovälppäys levynauhavälpillä, joiden reikäkoko on 6 mm.

Välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Lassila & Tikanoja hoitaa Viikinmäen rakennusjätteiden käsittelyn. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2020 jätemääristä on esitetty luvussa 23.

Viikinmäen lietteen laskeutuvuuden heikkeneminen ja biologisen prosessin ohitus

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon aktiivilieteprosessia ohitettiin huhtikuussa 2022, II tarkkailujakson aikana yhteensä 1,5 Mm³. Tämän johdosta puhdistamo ei täyttänyt kyseisen jakson lupamääräyksiä fosforin pitoisuuden osalta eikä biologisen hapenkulutuksen pitoisuuden eikä reduktion osalta. Ohitus tapahtuu esiselkeytyksen jälkeen, ja fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostettiin ennen esiselkeytysta annostelluilla polyalumiinikloridilla ja polymeerilla. Käsittelyteho ei kuitenkaan ollut riittävä jakson lupamääräysten saavuttamiseen kaikilta osin.

Ohituksen taustalla oli aktiivilietteen laskeutuvuuden ja tiivistymisen merkittävä heikkeneminen, joka pienensi aktiivilieteprosessin hydraulista kapasiteettia. Helmikuussa, jolloin aktiivilietteen tila oli normaali, puhdistamolla pystyttiin käsittelemään maksimissaan koko tulovirtaama, joka oli korkeimmillaan yli 540 000 m³/d. Aiempina vuosina laitoksella on käsitelty biologisesti jopa yli 700 000 m³/d virtaamia. Huhtikuussa 2022 aktiivilieteprosessin hydraulinen kapasiteetti oli alle 400 000 m³/d ja kapasiteetin ylittävä osuus jouduttiin ohjaamaan biologisen käsittelyn ohi.

Lietteen laadun heikkenemisen taustalla epäillään olleen Viikinmäen mädättämöiden poikkeuksellisen voimakas ja pitkittynyt vaahtoaminen, josta kerrottiin vuoden 2021 raportissa ja joka jatkui vuoden 2022 syksyyn asti. Mädättämöiden vaahdotessa voimakkaasti vaahtoa joudutaan laskemaan niistä ulos ja johtamaan jätevedenkäsittelyprosessiin.

Maailmantilanteen aiheuttamat muutokset

Alkuvuodesta 2022 jatkettiin vielä aiempien vuosien koronarajoitustoimenpiteitä, mutta ne purettiin kevään aikana. Pandemiasta johtunut varaosien ja kemikaalien toimitushaasteet vaihtuivat Ukrainan sodan aiheuttamiin markkinahäiriöihin ja varaosien ja kemikaalien saatavuushaasteisiin ja sähköpulan uhkaan. Myös varautumisen tasoa nostettiin. Tilanne ei kuitenkaan aiheuttanut häiriöitä jätevedenpuhdistuksessa.

Varautumissuunnitelman päivittäminen

Vesihuollon koko toimialan kattava yhteinen varautumissuunnitelma laadittiin HSY:ssä ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Varautumissuunnitelman päivitys valmistui vuoden 2022 aikana.

Sähköpulaan varautuminen

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä energiamarkkina kääntyi uuteen asentoon vuonna 2022. Kantaverkkoyhtiö Fingridin varoitettua talvella uhkaavasta laajamittaisen sähköpulan mahdollisuudesta HSY tehosti varautumistaan sähkökatkoihin perustamalla energianyrkki -ryhmän. Tämä Vesihuollon ja Jätehuollon osastojen johtajista ja operatiivisista avainhenkilöistä koostunut ryhmä kokoontui viikoittain lokakuun 2022 alusta huhtikuuhun 2023. Ryhmän tehtävänä oli tiivistetysti koordinoida HSY:n vesi- ja jätehuollon varautumista sähköpulaan ja varmistaa varautumistoimenpiteiden riittävyys. Lisäksi ryhmässä suunniteltiin, ohjeistettiin ja mitoitettiin Fingridin sähköverkon tuki -palveluun ilmoitettavia kulutuksen vähennystoimenpiteitä, joilla pyrittiin ehkäisemään sähköpulan toteutumisen todennäköisyyttä.

Vesi- ja jätehuollon yksiköt paransivat sähkökatkonkestävyyttään esim. hankkimalla lisää siirrettäviä varavoimakoneita jätevedenpumppaamojen käyttöön, varmistamalla polttoainevarastojen ja -toimitusten riittävyyden sekä laatimalla tarvittaessa käyttöön otettavan tehostetun varallaolon järjestelyn.

Osastot pitivät säännöllistä yhteyttä jakeluverkkoyhtiöihin mm. päivittämällä kriittisten sähkönkäyttökohteiden listat ja keskustelemalla sähköpulatilanteen laukaisemien kiertävien sähkökatkojen käytännön toteutuksesta ja vaikutuksista. Yhteistyö koettiin molemmin puolin hedelmälliseksi ja sitä jatketaan vuoden 2023 aikana.

Sähköpula ei lopulta aktualisoitunut mm. leudon talven ansiosta. Varautumisen tehostaminen paransi kuitenkin HSY:n resilienssiä vastaisuuden varalle, ja loppuvuoden korkea sähkön hinta tuotti ainakin yhden merkittävän innovaation. Viikinmäen energiantuotannon ohjaukseen toteutettiin omana työnä sähkön spot-hinnan perusteella toimiva optimointi, jonka käytöllä säästettiin kolmen kuukauden aikana n. 100 000 EUR käyttökustannuksia.

Pumppaamoiden sähkökatkojen sietoajat:

Mahdollisen sähköpulan aiheuttamien kiertävien, alueellisten sähkökatkojen vaikutusten arvioimiseksi ja resurssien priorisoinnin helpottamiseksi jätevedenpumppaamoiden sähkökatkojen sietoaikoja (=padotusaikoja) kartoitettiin padotuskokeilla, sekä laskennallisesti arvioimalla.

Pumppaamoiden suuren määrän takia jokaiselle niistä ei ole järkevää suorittaa padotuskoetta kentällä. Kriittisimpien kohteiden seulomiseksi toteutettiin automaattisesti suoritettava laskenta, joka määrittää pumppaamon laskennallisen padotusajan pumppujen käyntitietojen ja pumppaamon käynnistys- ja pysäytysrajojen perusteella. Laskennan tulosten perusteella määritettyjen kriittisimpien kohteiden todellisia padotusaikoja testattiin vielä kentällä suoritetuilla padotuskokeilla.

Näillä toimenpiteillä lyhyen sähkökatkon aiheuttaman ylivuotoriskin piirissä olevien jätevedenpumppaamoiden määrä saatiin rajattua huomattavasti pienemmäksi. Sähkökatkotilanteessa esim. päivystäjän olisi mahdollista määrittää laskennan ja padotuskokeiden tulosten perusteella sähkökatkon piirissä olevien kohteiden joukosta ne, jotka tarvitsevat ensimmäisenä varavoimakonetta ylivuototilanteen estämiseksi.

Ympäristöriskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen määrittäminen

Sanitation Safety Plan (SSP) on jätevedenpuhdistamoiden ja viemäröinnin turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan jätevesihuollon aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit verkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan toimintaan kohdistuvat ulkopuoliset riskit. SSP sisältää laajan riskien arvioinnin ja toimii riskienhallintatyökaluna jätevesihuollon alalla koko Suomessa. HSY:ssä SSP on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013.

Vuoden 2022 aikana jatkettiin SSP työn kautta esille tulleisiin riskeihin liittyvien töiden eteenpäin viemistä. osallistuimme myös uuden SSP-työkalun testaamiseen ja tästä syystä seuraava SSP läpikäynti on suunniteltu vuodelle 2023. Blominmäen puhdistamon vastaanoton siirtymisen takia Blominmäen SSP:n valmistuminen siirtynee vuodelle 2024.

Jätevesiviemäröinnin riskienhallinnan osalta SSP-työkalun laajempi päivittämistyö viimeisteltiin vuoden 2021 aikana. Vuonna 2022 SSP päivitetiin uusien havaittujen riskien sekä toimenpideohjelman osalta.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella kaikilla puhdistamoilla on riskienhallinnan järjestelmä, jota päivitetään säännöllisesti. Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty kappaleessa 12.3

Verkoston ja pumppaamoiden häiriötilanteiden hallinta ja niistä tiedottaminen

Viemäriverkoston ja pumppaamoiden häiriötilanteissa toiminta on ohjeistettu HSY:n laadunhallintajärjestelmään laadituissa ohjeissa. Merkittävän putkirikon, tunnelisortuman, ylivuodon, tulvan tai haitallisen aineen päästessä viemäriin tilanteesta laaditaan tilannearvio, tehdään korjaavat toimenpiteet ja tiedotetaan sisäisesti tarvittavia osapuolia sekä viranomaista. Tarvittaessa tilanteessa ollaan yhteydessä myös pelastusviranomaiseen. Ylivuodoista viestitään HSY:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Viemäriverkostoylivuotojen, jossa vesistöön on päässyt yli 100 m³ jätevettä otetaan vesistönäyte päästön aiheuttamien vesistövaikutusten arviointi varten. Vesistönäyte analysoidaan ja sen tulokset sekä siitä tehty raportti toimitetaan tilaajalle sekä viranomaisille tiedoksi. Analyysitulokset toimitetaan myös ympäristöhallinnon Vesla-vedenlaaturekisteriin.

Viemäriverkostossa jätevesiylivuotoon johtaneista häiriöistä laaditaan aina ympäristöpoikkeamaraportti, myös muut merkittävät ympäristöpoikkeamat raportoidaan. Raportoinnin avulla pyritään kehittämään toimintaa ja löytämään parannusehdotuksia vastaavien tilanteiden välttämiseksi.

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvasi mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuodenvaihteessa 2022–2023, siten että vuoden 2022 lopussa noin puolet ja 24.1.2023 jälkeen kaikki viemäröintialueen jätevedet käsiteltiin Blominmäessä. Blominmäen puhdistamo on mitoitettu vuoden 2040 kuormitusennusteen mukaisesti n. 500 000 asukkaan jätevesille ja sen lähtökohtana on Suomenojan jätevedenpuhdistamoa selvästi parempi puhdistustulos ja korkeampi energiatehokkuus. Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistumisen myötä läntisen pääkaupunkiseudun typpi- ja fosforikuormitukset Suomenlahteen pienenevät merkittävästi.

Blominmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön vaiheittain, siten että viemäröintialueen jätevedet käännettiin Blominmäkeen useassa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa marraskuun 2022 alussa käännettiin Söderskogin tunnelihaaran vedet, mikä vastasi neljännestä kokonaisvirtaamasta. Marraskuun lopussa käännettiin Suomenojan alueelle lännestä tulevat vedet, minkä jälkeen Blominmäessä käsiteltiin puolet viemäröintialueen jätevesistä. Viimeisessä vaiheessa käännettiin Rusthollarinkadun tunnelihaaran jätevedet tammikuun 2023 lopulla. Viemärikäännöt toteutti urakoitsija GRK, ja suunnittelun Blominmäen tunneliin johtavista viemärirakenteista teki Ramboll. Viemärikääntöjen toteutuksen aikana jätevesi pumpattiin siirrettävällä ohituspumppauskalustolla.

Ensimmäisen jätevesien käännön työt aloitettiin 3.11.2022 ja ohituspumppaukset purettiin seuraavan päivän aamuna, jonka jälkeen Pohjois-Espoon ja Länsi-Vantaan jätevedet eli Söderskogin tunnelihaaran vedet johdettiin Riimukallion pudotuskaivosta Blominmäen tulotunneliin ja kohti uutta jätevedenpuhdistamoa. Jäteveden pumppaus Blominmäen puhdistamolle aloitettiin aamupäivällä 4.11.2022, kun jäteveden pinta tulotunnelissa oli kyllin korkea pumppujen käynnistykselle. Tulopumppauksen kapasiteetti ylitti tässä vaiheessa tulovirtaaman ja jätevettä pumpattiin jaksoittain.

Seuraava, Suomenojan alueen vesien kääntö, johon sisältyivät myös Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen vedet, toteutettiin kahdessa osassa 24.11.2022 ja 7.12.2022, minkä jälkeen Blominmäessä käsiteltiin yli puolet viemäröintialueen vesistä. Ämmässuon alueen vuotovesimäärät ovat merkittäviä ja joulukuun huippuvirtaamat olivat Blominmäessä selvästi suuremmat kuin Suomenojalla. Kääntö tehtiin pakkassäällä, jolloin vesimäärät olivat maltillisia ja ohipumppauksen kapasiteetti riittävä. Viimeinen osuus vesistä käännettiin tammikuun 2023 loppupuolella.

Ensimmäistä jätevesien kääntöä edelsi kahden mädättämön lämmitys, siemenmädätteen tuonti Suomenojalta ja useita viikkoja kestänyt syöttö Suomenojan raakasekalietteellä kasvavalla kuormalla. Tällä mahdollistettiin se, että mädättämöiden kapasiteetti oli riittävä ensimmäisen vesien käännön jälkeen jätevedenpuhdistuksessa syntyvän lietteen käsittelylle ilman prosessihäiriöitä. Ennen jätevesien kääntöä kahdelle aktiivilietelinjalle kuudesta kuljetettiin aktiivilietettä Viikinmäestä ja johdettiin tulotunnelia pitkin Suomenojalta. Jätevesien käsittelyn alkaessa laitoksella oli käytössä aktiivilieteprosessi, ferrosulfaatin ja kalkin syöttö ja kiekkosuodatus. Lisää linjoja ja lisää käsittely-yksiköitä otettiin käyttöön seuraavien viikkojen aikana ja jätevesimäärän kasvaessa.

Mädätys ja aktiivilieteprosessi toimivat alusta alkaen ongelmitta. Nitrifikaatiokapasiteetti oli riittävä ja mädättämöiden tila pysyi vakaana. Laitoksella oli kuitenkin käyttöönoton alussa runsaasti puutteita ja ongelmia niin laitteissa, mittauksissa kuin automaatiossa, joita selvitettiin ja korjattiin koko loppuvuosi 2022 ja edelleen 2023 alkupuolella. Ympäristövaikutusten kannalta merkittävimmät puutteet olivat metanolin siirtopumppujen toimimattomuus, joka johti heikkoon kokonaistypenpoistotulokseen vuonna 2022, ja neljännen mädättämön töiden viivästyminen, joka johti metaanipäästöön, kun kaikkea biokaasua ei saatu talteen loppuvuoden 2022 aikana. Kaikki prosessiyksiköt eivät olleet käytössä vuoden 2022 lopussa, mm. kaasumoottorit, minkä johdosta omaa sähköntuotantoa oli ainoastaan aurinkopaneeleilla, jotka olivat toiminnassa elokuusta 2022 alkaen. Vuoden 2022 lopun puhdistustulos oli ongelmista huolimatta hyvä kokonaistypenpoistoastetta lukuun ottamatta.

Blominmäen puhdistamourakka ei valmistunut vuoden 2022 loppuun mennessä. Joulukuussa työmaan kokonaisvalmiusaste oli yli 95 prosenttia, rakennusteknisten, prosessi- ja koneistotöiden valmiusasteet noin 99 prosenttia ja tekniikkatöiden valmiusaste noin 95 prosenttia. Työmaan keskimääräinen päivittäinen vahvuus joulukuussa oli n. 150 henkilöä. Prosessiyksiköiden testaus ja korjaukset jatkuivat jätevesien kääntöjen jälkeen yhteistyössä laitoshenkilökunnan, HSY:n projektihenkilöstön ja urakoitsijan kanssa samanaikaisesti jäteveden puhdistuksen ja lietteenkäsittelyn kanssa. Työt jatkuivat edelleen vuoden 2023 puolella.

Blominmäen urakoitsijan kuukausitiedotteet ja HSY:n neljännesvuosittaiset tilanneraportit, joissa kuvataan urakan etenemistä, ovat saatavilla HSY:n verkkosivuilta.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

Ravinteiden ja hiilen kierrätyksen RAHI-hanke

Jäteveden sisältämien ravinteiden ja hiilen uusia talteenottomahdollisuuksia on kehitetty RAHI-hankkeessa. Hanke toteutettiin vuosina 2021–2022 yhteistyössä Jyväskylän seudun puhdistamo Oy:n, Porvoon Veden ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. HSY:ssä hanketta toteuttivat sekä vesihuollon että jätehuollon toimialat. RAHI-hanke sai rahoitusta Ympäristöministeriöltä, ja kehitystyö jatkuu vuosien 2023-2024 RAHI 2 -hankkeessa.

RAHI-hankkeessa jatkettiin kehitystyötä jäteveden fosforin talteen ottamiseksi RAVITA-prosessilla. Hankkeen tavoitteena oli sekä optimoida talteenottoprosessia että selvittää tarkemmin prosessin täyden mittakaavan toteutusta. Hankkeen aikana otettiin käyttöön myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla sijaitseva pilot-laitteisto (AVL 1 000). RAVITA-prosessiin soveltuvan kemiallisen lietteen tuotantoa testattiin onnistuneesti täyden mittakaavan tuotantoympäristössä Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylässä. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin mm. jälkisaostuksen toteuttamisen vaatimia muutoksia olemassa olevalla jätevedenpuhdistamolla. Selvityksen perusteella todettiin, että jälkisaostus voidaan toteuttaa varsin vähäisin muutoksin ainakin tietyissä tapauksissa.

HSY:n jätehuollon toteuttamassa osassa tuotettiin jätevesilietteestä lietehiiltä pyrolyysimenetelmällä Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa sijaitsevassa koelaitoksessa. Hankkeessa optimoitiin lietehiilen tuotantoprosessia sekä tarkasteltiin lietehiilen fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia, lannoitevaikutuksia sekä lietehiilen käyttöä mädätysprosessissa.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen ja vähentämismahdollisuudet

Typpioksiduuli on biologisen typenpoiston sivutuotteena muodostuva kaasu, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Typpioksiduulipäästöt muodostavat suurimman osan jätevedenpuhdistuksen hiilijalanjäljestä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on varustettu jatkuvatoimisella päästömittauksella vuoden 2012 lopussa ja laitoksella on tehty pitkäjänteistä päästöjen muodostumisen ja vähentämismahdollisuuksien tutkimustyötä. Blominmäen jätevedenpuhdistamon poistoilmapiippuun on asennettu jatkuvatoiminen päästömittaus, joka on ollut käytössä jätevesien käsittelyn aloittamisesta 4.11.2022 alkaen. Mittausdataa tullaan käyttämään sekä kaasumaisten päästöjen raportoinnissa että tutkimuksessa.

Vuonna 2022 jatkettiin vuonna 2021 aloitettua aktiivilieteprosessin mikrobiyhdyskunnan rakennetta ja vaihteluita koskevaa tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Väitöskirjatyössä tutkitaan Viikinmäen ilmastuslinjojen aktiivilietenäytteitä DNA-sekvensoinnin avulla sekä erityisesti typenpoistoon ja typpioksiduulin muodostumiseen liittyvien toiminnallisten ryhmien suhteellisia runsauksia sekä selvitetään monimuuttuja-analyysillä mikrobiyhdyskunnan rakenteen, typpioksiduulin ja muiden prosessiparametrien välisiä yhteyksiä. Hankkeessa valmistui diplomityö 24.1.2022 (https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/112630).

Lämmöntalteenoton energiatase kaupungissa ja vaikutus jätevesien käsittelyyn

Lämmöntalteenoton energiatase kaupungissa ja vaikutus jätevesien käsittelyyn (JV-LÄMPÖ) hankkeessa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti veden sisältämää lämpöenergiaa sekä lämmön hyödyntämisen että jätevedenkäsittelyn näkökulmasta. Hanke ajoittui vuosille 2021–2022 ja se sai ympäristöministeriön myöntämää valtionavustusta.

Hankekonsortioon kuuluu vesi- ja energialaitoksia pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta. HSY:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Vesihuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy ja energialaitoksista Helen Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Turku Energia. Hanketta koordinoi Gaia Consulting Oy ja Työpakettien toteuttajat ovat VTT Oy, Fluidit Oy, Afry Oy, Aalto yliopisto ja Gaia Consulting Oy.

Hankkeen päätutkimuskysymys on, mikä on kaupungin mittakaavassa paras tapa hyödyntää veden ja jäteveden lämpösisältöä, kun otetaan huomioon sekä energia että vaikutukset jäteveden käsittelyyn ja viemäröintiin. Hankkeen raportit ja 1.11.2022 pidetyn päätöswebinaarin esitykset on julkaistu hankesivuilla ()

ÖVERI-hanke

HSY sai keväällä 2022 Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta rahoitusta ylivuotojen torjuntaan tähtäävälle ÖVERI-hankkeelle. Se koostuu kahdesta erillisestä projektista. SETTI-projektissa kehitettiin sekaviemäriylivuotojen mallinnusta kohti reaaliaikaisuutta ja ennustamista. Tämä tulee mahdollistamaan muun muassa tarkemman ylivuototapahtumista tiedottamisen, näytteenoton sekä varoitusjärjestelmien kehittämisen. Projekti valmistui vuoden 2023 alussa. SEULA-projektissa kartoitetaan ja pilotoidaan uusia seulovia viemäriverkon vuodonetsintämenetelmiä. Seulovat vuodonetsintämenetelmät auttavat kohdentamaan investointeja ja kunnossapitotoimia alueille, joissa vaikuttavuus vuotovesimääriin ja sitä kautta ylivuotoihin, on suurin. SEULA-projekti päättyy syksyllä 2023..

Muut tutkimus- ja kehittämishankkeet

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi HSY:n jätevedenpuhdistus osallistui yhteistyökumppanina myös useisiin muihin hankkeisiin vuoden 2022 aikana eri tavoilla. Yhteistyöhankkeista mainittakoon esimerkiksi Aalto-yliopiston toteuttamat tutkimukset vivianiitin muodostumisesta jätevedenpuhdistusprosessissa ja jätevedenpuhdistamoiden betonikorroosiosta.

Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen

Viikinmäen energiatehokkuusremontit

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo sai ympäristöministeriön rahoitusta ravinteiden kierrätystä ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Näitä ovat ilmastinten saneeraus ja mädätyksen lämmön talteenoton tehostaminen.

Ilmastimien saneeraushankkeessa parannettiin Viikinmäen ilmastuksen energiatehokkuutta vaihtamalla Viikinmäen ilmastuslinjojen 3–7 lohkojen 3 ja 4 ilmastinlautasten yläosat halkaisijaltaan suurempiin. Tällä muutoksella saadaan merkittävä lisäys ilmastintiheyteen ilman, että ilmastinputkistoja tai ilmastinten alaosia tarvitsee uusia. Muutos parantaa hapensiirtotehokkuutta ja pienentää ilmastusilman tarvetta, minkä arvioidaan säästävän sähköä n. 240 MWh vuodessa. Samalla, kun linjojen lohkojen ilmastimet vaihdettiin isompiin, vaihdettiin myös ilmastinkalvot lohkoihin 2, 5 ja 6. Vuoden 2022 aikana on energiatehokkuutta parannettu ja kalvoja vaihdettu linjoissa 4, 5 ja 6. Linjojen energiatalouden parantumisen arviointi tehdään vasta vuonna 2023, kun saadaan riittävästi käyttödataa.

Lämmön talteenottohankkeessa edelleen kehitettiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lämmön talteenottokokonaisuutta toteuttamalla mädätetyn lietteen lämmön talteenotto ja siirtämällä talteenotettu lämpö lämmöntalteenottoverkostoon ja raakalietteeseen. Lämmöntalteenoton toteutuessa vuosittainen hyödyksi saatu lämpöenergiamäärä olisi noin 2,8 GWh.

Työturvallisuuden ja työskentelyolosuhteiden parantaminen

Työturvallisuuden kehittäminen jätevedenpuhdistuksessa on tärkeää henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. HSY:ssä päivitettiin vuonna 2022 työolojen riskien arviointi ja samalla jätevedenpuhdistuksessa siirryttiin aluekohtaiseen riskinarviointiin. Työolojen riskien arviointeja ja turvallisuushavaintoja ylläpidetään HSY:n Riski-järjestelmässä. Jätevedenpuhdistuksessa työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia (TTT) kehittävät nimetyt toimipaikkakohtaiset TTT-ryhmät, joiden toiminta on vakiintunut normaaliksi päivittäiseksi toiminnaksi. Turvallisuuskävelyitä tehtiin jätevedenpuhdistusosastolla suunnitelman mukaisesti 14 kpl ja perinteinen turvallisuusviikko pidettiin syyskuussa 2022.

Työturvallisuutta parannettiin myös kehittämällä käytössä olevia järjestelmiä integraatioiden avulla. Kunnossapitojärjestelmä integroitiin käytössä olevaan Riski-järjestelmään siten, että tehdyistä hallintatoimista on mahdollista siirtää tieto suoraan myös turvallisuushavainnoksi. Tämä helpottaa työntekijöiden toimintaa järjestelmien parissa ja lisää turvallisuushavaintojen raportoitua määrää.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Vuotavat jätevesiviemärit aiheuttavat ongelmia erityisesti sateisina aikoina sekä lumien sulamisen yhteydessä niin verkoston kuin jätevedenpuhdistamoidenkin toiminnalle ja kapasiteetille. Kapasiteetin ylittyessä kasvaa riski verkostosta sekä pumppaamoilta tapahtuville ylivuodoille ympäristöön sekä jätevesitulvista kiinteistöihin. Tämän lisäksi puhdistamot voivat joutua juoksuttamaan jätevettä osittain puhdistusprosessin ohi. Vuotovedet lisäävät energian- ja kemikaalienkulutusta pumppaamoilla ja puhdistamoilla. Taulukko 12.1 on kooste HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston vuotohallintatoimenpiteistä.

HSY:ssä päivitettiin vuoden 2022 aikana jätevesijärjestelmän vuotohallintastrategia. Strategian toimenpideohjelman ensimmäisten vuosien tehtävät keskittyvät vuotavuuden seurannan rutiinien tehostamiseen sekä tutkimusten, korjausten ja saneerausten aiempaa parempaan kohdentamiseen. Vuoden 2022 aikana HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 10 km. Saneerausten lisäksi jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä viemärikuvauksella. Espoossa Järvenperän jätevesipumppaamon valuma-alueella toteutettiin vuotovesitutkimus.

Vuoden 2022 aikana tutkittiin kaikki merenalaiset putket sukeltamalla. Vuotaja kohteissa ei havaittu, mutta muutamat kohteet vaativat suojaustoimenpiteitä vuoden 2023 aikana. Perinteistä viemärikuvauskalustoa tarkennettiin kokemusten pohjalta ja vuodelle 2023 käyttöön tuli kuvausautojen mukaan kierrätysvesiautot, jotka nopeuttavat kuvauksen tekemistä. Viemäreiden kuvaamisella hankittava tieto viemäriverkon kunnosta ja vioista mahdollistaa korjaustoimenpiteiden ja saneerausinvestointien kohdistamisen vaikuttavuudeltaan tärkeimpiin kohteisiin.

Pitkäjärven alueelle, jossa on ollut ylivuotoja, saatiin valmiiksi yleissuunnitelma. Alue käsittää kattavasti sekä Pitkäjärven että Lippajärven rannoilla sijaitsevat viemäröintialueet, joissa on havaittu jätevesien aiheuttamaa haittaa. Ongelmana ovat erityisesti sulamis- ja tulvavedet, jotka viemäriin päästyään aiheuttavat viemärin kapasiteetin ylityksen. Kohteen toteutussuunnittelu on käynnistynyt alkuvuodesta 2023. Hankkeeseen kuuluu useampi osahanke. Viiskorpi-Nepperi välinen viemärilinja on tarkoitus saneerata 2024 ja Nepperi-Järvenperä viemärilinjan saneeraus on arvioitu toteutettavaksi 2025. Laaksolahden Nuuniityssä viemärilinjan saneeraus on suunniteltu toteutettavaksi myös lähivuosina. Saneeraus olisi mahdollisesti samaan aikaan kaupungin suunnitteilla olevan ulkoilureitin rakentamisen kanssa.

Helsingin kantakaupungissa on noin 210 km sekaviemäriä. Sekaviemäröidyllä alueella sade- ja sulamisvedet ohjautuvat samaan putkeen jäteveden kanssa. HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi verkostojen saneeraus- ja muutoshankkeiden yhteydessä. HSY:n investointiohjelman 2023–2032 tavoitteena on eriyttää investointikaudella noin 30 km sekaviemäriverkostoa. Jätevesijärjestelmää kuormittava vuotovesimäärä ja sekaviemäröinnin ylivuodot pienenevät, kun eriyttäminen toteutuu huleveden purkupisteille asti.

Merenpinnan nousun vaikutusten hillitseminen

HSY:n suunnittelukäytännöt ohje päivitettiin vuoden 2022 aikana ja sinne lisättiin ohje tulvahallintarakenteen käytöstä. Merivesitulvien varalta investointihankkeiden yhteydessä seka- ja jätevesiviemäreiden ylivuotojen purkuyhteydet varustetaan tarvittaessa tulvahallintarakenteella. Tavoitteena on estää meriveden pääsy verkostoon, mahdollistaa linjan kunnossapitotoimenpiteet ja tarvittaessa siirrettävän pumppauksen käyttö saman aikaisessa korkea meriveden pinnan ja ylivuodon tilanteessa.

Kauppatorin operatiivinen tulvahallintasuunnittelu on käynnissä yhdessä kaupungin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkoston alueella jätevedet ja hulevedet johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä. Sekaviemäröinnin eriyttäminen on keino ylivuotojen vähentämiseen. Tämä on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Herttoniemessä jatkui laajan investointihankekokonaisuuden toteuttaminen, jossa eriytetään noin 28 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita.

Vierailutoiminta oli vielä alkuvuodesta 2022 koronatilanteen takia vähäistä, ja vierailut järjestettiin ainoastaan virtuaalisina: koululaisia ja muita yleisesittelyvierailulle osallistuvia oli noin 1000, ja asiantuntijavieraita noin 360. Koronarajoitusten purkamisen jälkeen vierailuja rajoitettiin turvallisuustilanteen vuoksi. Syksyllä vierailuja ruvettiin taas järjestämään myös paikan päällä. Koululaisvieraita kävi paikan päällä 380 henkeä, virtuaalikierrokselle osallistui 1120 henkeä. Asiantuntijavieraita kävi tutustamassa puhdistamoon noin 340.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia poliovirustartuntoja. Keväästä 2020 lähtien laitosten tulevasta jätevedestä on analysoitu myös koronavirusta viikoittain. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat olleet tutkimuksen yhteistyökumppaneita useiden vuosien ajan. Suomenojan puhdistamon toiminnan päätyttyä näytteiden kerääminen on aloitettu Blominmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2022 HSY:n jätevedenpuhdistamot osallistuivat myös THL:n koordinoimaan WastPan-hankkeeseen, jossa kehitetään jätevesiseurantaa pandemioiden varautumistyökaluksi. Lisätietoa hankkeen tuloksista löytyy osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesiseuranta-pandemioiden-varautumistyokaluksi-wastpan-

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat mukana THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen. Lisätietoa THL:n suorittamasta jätevesiseurannasta löytyy osoitteesta https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/jatevesiseuranta

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2022 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2022 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)

Blominmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2022 seuraaviin päätöksiin:

• Ympäristölupa Nro 238/2015/2 (Dnro ESAVI/339/04.08/2013)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt, päätös nro 78/2020 (Dnro ESAVI/865/2018)
• Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyt VHO 21/0121/3 (Dnro 00460/20/5110)

*) minimi käsittelyn alettua 15 057 m³/d

d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut

d = niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin ohitusta on tapahtunut