Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2022

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltettiin pääasiassa maakaasua, ja polttoöljyä ei käytetty vuonna 2022 enää lainkaan. Blominmäen kaasumoottoreita ja -kattiloita ei käynnistetty vielä vuoden 2022 aikana. Puhdistamon tarvitsema lämpö tuotettiin käynnistyksen alkuvaiheessa öljykattiloilla ja lämmöntalteenotolla.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan ympäristöluvan mukaisesti viiden vuoden välein, ja edellinen mittauskerta oli vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja raportissa esitetyt päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myytiin suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalosti biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirsi sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY osti Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytettiin kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytettiin kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2022 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2022 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 22. Sekä Viikinmäen että Blominmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Viikinmäen voimalaitosten PIPO-asetuksen mukaisuus selvitettiin vuonna 2022 ja rekisteröinti tehtiin tammikuussa 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy jätevedenpuhdistuksessa sekä jäteveden että lietteen käsittelyn eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu luvussa 12.1.2.

Viikinmäen ja Blominmäen puhdistamoiden hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien raportoidut päästöt perustuvat jatkuvatoimisiin kaasumittauksiin laitosten poistoilmasta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon kaikki prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla, jonka kertoimia päivitetään Viikinmäen mittaustulosten perusteella. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2022 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1).

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös edellisvuonna. Dityppioksidi muodosti 1,2 % Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla poistetusta typestä. Blominmäessä päästön suhde poistettuun typpeen oli noin kaksinkertainen johtuen käynnistysvaiheen vaihtelevista olosuhteista, ja suhteellinen päästö pieneni kuormituksen kasvaessa.

Viikinmäen metaanipäästöt olivat jonkin verran vuoden 2021 tasoa ja merkittävästi sitä edeltäviä vuosia korkeammat, minkä syynä arvellaan olevan mädättämöiden pitkäkestoinen tavanomaista runsaampi vaahtoaminen, joka jatkui elo-syyskuulle 2022 asti. Suomenojan metaanipäästöjen laskennassa on tämän johdosta käytetty Viikinmäen vuoden 2020 päästöstä laskettua ominaispäästökerrointa vuoden 2022 kertoimen sijaan. Blominmäen metaanipäästön pääosa muodostui metaanista, jota ei käynnistyksen alussa ollut mahdollista ottaa talteen ja käyttää energiantuotannossa tai polttaa soihduilla alhaisen metaanipitoisuuden takia. Tämä oli tiedossa ja siitä tehtiin ennakkoilmoitus ELY-keskukseen. Tämän lisäksi syntyi metaanipäästöä kolmannesta, välivarastona toimineesta mädättämöstä, jonka kaasun talteenotto ei ollut mahdollista samaan kaasuputkistoon liitetyn neljännen mädättämön töiden viiveiden takia. Näiden metaanipäästöjen arvioitu kokonaismäärä oli 17 000 kg, eli n. 90 % alla taulukossa 5.1 esitetystä kokonaispäästöstä. Blominmäen prosessin mitattujen metaanipäästöjen suhde tulevaan BOD-kuormaan oli merkittävästi alhaisempi kuin Viikinmäen päästöt.

*) Blominmäen metaanipäästö muodostuu yli 90 %:sti biokaasusta (määrä arvioitu), jota ei ollut mahdollista polttaa mädättämöiden käynnistyksen alkuvaiheessa

Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin vaikeita olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään läpi kaikki hajuvalitukset vielä kertaalleen läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuviin haittoihin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla.

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2022. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 17.8. ja Viikinmäessä 18.8.2022. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 21 havaintopaikassa. Hajua vain yhdessä havaintopisteessä, Viikinmäen tulotunnelin tuuletusputken vieressä. Haju ei ollut jatkuvaa. Kenttäolfaktometrilla hajupitoisuutta ei saatu määritettyä olfaktometrilla. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin tuulen 1,9 m/s, tyyniä hetkiä ei ollut. Hajupaneelin aikana ei satanut, ja lämpötila oli 23 °C.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 33 havaintopaikassa. Hajua esiintyi jätevedenpuhdistamon alueella ja jätevedenpuhdistamon läheisyydessä alueen pohjois-/luoteispuolella. Voimakasta hajua esiintyi yhdessä pisteessä puhdistamon alueella. Puhdistamon ulkopuolella havaittu haju oli hetkellistä tai ei-jatkuvaa.

Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa, keskimäärin 3,1 m/s. Tyyniä havaintoja ei ollut. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 22,6 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 15>HY>7 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamonalueella. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin määritetty hajupitoisuus oli 4>HY>2 HY/m³, joka määritettiin kahdessa havaintopisteessä jätevedenpuhdistamon pohjois-/luoteispuolella. Muuten alueen ulkopuolella hajupitoisuudet olivat < 2HY/m³ tai hajua ei havaittu lainkaan. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2022 samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Verkostoon ja pumppaamoihin liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 45 kpl vuonna 2022.

Kaikkiin hajuvalituksiin reagoidaan mahdollisimman pian. Hajun lähdettä aletaan selvittää sekä tehdään tarvittavat toimenpiteet hajun poistamiseksi. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista tai suodattimen asentamista tuuletusputkeen. Aina hajunlähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus tuuletuksen lisääminen voi vaatia investointia, jolloin hajuongelman ratkaisu vaatii enemmän suunnittelua ja aikaa.

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan puhdistamoiden aiheuttamaa melua on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Säännöllisen mittausohjelman mukaiset ympäristömelun äänitasomittaukset toteutettiin Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoilla vuonna 2022.

Suomenojan äänitasomittaukset suoritettiin 8.12.2022 klo 20.31–23.20. Mittausten aikana puhdistamolla käsiteltiin vielä noin 45 % viemäröintialueen jätevesistä ja sen toiminta oli normaalia. Aiempien vuosien tapaan mittauspisteitä oli yhteensä kymmenen eri puolilla puhdistamoa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Mittaukset suoritettiin talviaikaan, ja niiden aikana tie- ja lentoliikenne sekä ihmisten ja eläinten äänet aiheuttivat jonkin verran häiriöitä. Mainitut taustamelun voimakkaimmat häiriötekijät voitiin kuitenkin poistaa pääosin mittaussignaaleista jälkikäsittelyssä. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua. Suomenojan puhdistamon aiheuttaman melun äänitasot eivät ole muuttuneet merkittävästi aiemmin mitattuihin tuloksiin verrattuina. Kaikki mitatut puhdistamon keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 dB mittausepätarkkuuden rajoissa.

Viikinmäen äänitasomittaukset suoritettiin 15.12.2022 klo 19.45–21.35. Mittausten aikana puhdistamon toiminta oli normaalia. Aiempien vuosien tapaan mittauspisteitä oli yhdeksän eri puolilla puhdistamoa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Mittaukset suoritettiin illalla talviaikaan, ja niiden aikana tieliikenteen melu oli merkittävää kaikissa mittauspisteissä. Viiden mittauspisteen osalta taustamelu voitiin kuitenkin osittain poistaa mittaussignaalista jälkikäsittelyssä. Mittauspisteissä, joissa liikenteen osuus arvioitiin pieneksi, äänitasojen muutos aiempiin vuosiin verrattuna ei ollut merkittävä. Muiden mittauspisteiden osalta ei voitu huomattavan taustamelun vuoksi varmuudella todeta, että puhdistamon keskiäänitasot ylittäisivät ympäristöluvan mukaisen yöajan raja-arvon 50 dB. Korkeimmat äänitasot kuitenkin mitattiin pisteissä, joissa ei ole melulle altistuvaa asutusta. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla tuholaisten torjuntaan käytetyt kemikaalit

Jyrsijöiden torjuntaa tehdään ainoastaan tarpeen mukaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla jyrsijätorjunta ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Vuonna 2022 on käytetty seuraavia jyrsijätorjunta-aineita: Racumin pasta, Ratex ja Bromatrol Rat Block. Näitä aineita on käytetty yhteensä vuonna 2020 n. 2,8 kg. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ei tehdä rottien torjuntaa.

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaa tehtiin vuonna 2022 ainoastaan älyansojen avulla, myrkkyä torjuntaan ei käytetty. Älyansoja sijoitettiin kohteisiin, joissa tiedettiin olevan paljon rottia, esimerkiksi ostoskeskusten läheisyydessä ja sekaviemäröidyllä alueella. Myrkyn käyttöä viemäreissä pyritään välttämään jatkossakin. Jätevedenpumppaamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.