Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2022

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella Suomenojan jätevedenpuhdistamolla täytettiin vuonna 2022 kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla biologista käsittelyä jouduttiin ohittamaan II laskentajaksolla, eikä kyseisen jakson tulos täyttänyt lupamääräyksiä BOD:n pitoisuuden eikä poistotehon eikä kokonaisfosforin pitoisuuden osalta. Muilta osin ja muilla jaksoilla lupamääräykset täytettiin. Viikinmäen biologisen käsittelyn ohitustarpeeseen johtaneita syitä on tarkasteltu luvussa 10.1.

Blominmäen jätevedenpuhdistamolla täytettiin lupamääräykset pitoisuus- ja poistotehovaatimusten osalta pois lukien kokonaistypen poistoteho, joka jäi 62 %:iin.

Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät kokonaisuudessaan sekä Suomenojan että Viikinmäen puhdistamolla. Blominmäen puhdistamon kokonaistypen poistoteho ei täyttänyt valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritettyä puhdistustehoa.

Blominmäen kokonaistypen osalta on syytä huomata, että sekä lupamääräysten että valtioneuvoston asetuksessa poistovaatimus on asetettu vuosikeskiarvona ja vuoden 2022 tulos sisältää ainoastaan typenpoiston kannalta tyypillisesti haastavammalle talvikaudelle ajoittuneen vajaan kahden kuukauden jakson.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.1 - Taulukko 4.3) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona.

*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.

*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.

*) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.

Oheisissa kuvaajissa (Kuva 4.1 - Kuva 4.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat. Vuoden 2022 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 16.

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon. Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta.

HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2022 yhteensä 1252 (v.2021 1067 t ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2021 26 t). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2022 olivat typelle 1100 tonnia ja fosforille 30 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Suomenojan puhdistamon lupaindeksi oli vuonna 2022 100 %. Viikinmäen 88 % ja Blominmäen 86 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 4.10 ja Kuva 4.11) sekä luvun taulukoissa (Taulukko 15.8 ja Taulukko 15.9) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2022 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Tuusulan Rantatien ja Purolan pumppaamoilla. Yleisin syy ylivuotoihin pumppaamoilla on runsaat sateet tai sulamisvedet.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla.

Vuonna 2022 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 57 030 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 13 % eli 7 608 m³. Tämä asumajäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä on noin puolet vuoden 2021 päästöistä (109 050 m³, jäteveden osuus 13 %), Oheisessa kuvassa (Kuva 4.12) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 15.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 27 kohteessa. Suuruudeltaan yli 500 m3:n asumajäteveden ylivuotoja tapahtui kolmen eri rankkasateen aikana. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Tämän kaivon osuus oli noin 47 % sekaviemäriylivuotojen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta. Mallin tulosten raportoinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet ja E-PRTR-asetuksen mukaiset aineet

Haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Lisäksi Helsingin keskusta-alueen hulevedet tuovat haitallisia aineita Viikinmäen puhdistamolle. Kotitalouksien jätevesien haitalliset aineet ovat peräisin esimerkiksi kotona käytettävistä siivouskemikaaleista, tekstiileistä, muoveista ja lääkkeistä. Jätevedenpuhdistamolla haitalliset aineet käyttäytyvät eri tavoilla: osa niistä sitoutuu puhdistamolietteeseen, osa kulkeutuu ympäristöön ilmapäästöiksi ja osa kulkeutuu puhdistamon läpi vesistöön. Haitallisten aineiden matka ei siis välttämättä pääty puhdistamoille, koska niitä ei ole suunniteltu haitallisten aineiden puhdistamiseen.

Haitallisten aineiden pitoisuuksia ja vesistöön johdettavaa vuosikuormaa tarkkaillaan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti 1–12 kertaa vuodessa aineryhmästä riippuen. Jätevesistä seurattavat aineet perustuvat ns. HAVA-asetukseen (1022/2006 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista) sekä E-PRTR-asetukseen (166/2006 Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva asetus).

Blominmäen puhdistamon haitallisten aineiden esiintymistä kartoitetaan vuoden 2023 aikana ja tarkkailuohjelma päivitetään kartoituksen perusteella. Ensimmäinen HAVA-näyte otettiin Blominmäestä joulukuussa 2022, jolloin suurin osa Suomenojan puhdistamon viemäröintialueen jätevesistä oli käännetty Blominmäkeen. Näytteestä analysoitiin suppea analyysipaletti ja sen tulokset mukailivat Suomenojan jätevesistä analysoituja pitoisuuksia. Suomenojan tarkkailuohjelman mukaisista analyyseistä jäi tekemättä joulukuun kokoomanäytteen metallianalyysit, heinäkuun näytteen kloridianalyysi ja tammi- ja helmikuun terbutryynianalyysit. Viikinmäen osalta näytteiden määrä oli tarkkailuohjelman mukainen.

Tulevasta ja käsitellystä jätevedestä määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet vuosikeskiarvona, sekä aineiden vuosikuormat on esitetty luvussa 19. Tulevien ja käsiteltyjen jätevesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja -kuormat on esitetty luvussa 20.

HAVA-asetuksessa annetaan haitallisten aineiden vesistöpitoisuuksille ympäristölaatunormit (EQS-arvot), jotka ovat pitoisuuden arvoja, jotka eivät saa ylittyä vesistössä. Vaikka käsitellyn jäteveden pitoisuudet voivat olla joidenkin aineiden osalta EQS-arvoja suuremmat, vesistöön johdettaessa pitoisuus kuitenkin laimenee sen verran, että EQS-arvot eivät vesistössä ylity. Suurin osa haitallisten aineiden pitoisuuksista on käsitellyssä jätevedessä alle EQS-arvon, jolloin pitoisuus ei vesistössäkään voi ylittyä jäteveden vaikutuksesta.

Haitallisten ja vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat usein hyvin pieniä ja joidenkin aineiden osalta ei riittävän tarkkaa analyysimenetelmää ole saatavilla. Lisäksi jätevesi on epäpuhtauksiensa vuoksi haastava matriisi, minkä vuoksi analyysiä ei aina saada tehtyä EQS-arvoon verrattuna riittävällä tarkkuudella. Kolmen aineen analyysien määritysrajat olivat aineelle annettua EQS-arvoa korkeammat: elohopea, bentso(ghi)peryleeni ja pentaklooribentseeni. Näiden aineiden osalta ei voida sanoa, onko EQS-arvo ylittynyt. Kuuden aineen analyysien määritysraja oli samansuuruinen, kuin aineelle annettu EQS-arvo: tributyylitina, oktyylifenoli, endosulfaani (α+β), syklodieenitorjunta-aineet (aldriini, dieldriini, endriini, isodriini), DDT ja heksakloorisykloheksaani (HCH). Näiden aineiden osalta voidaan arvioida, että analysoitu pitoisuus ei ole EQS-arvoa suurempi.

EQS-arvon ylittäviä pitoisuuksia analysoitiin Viikinmäen lähtevästä jätevedestä kolmen yhdisteen osalta: alkyylifenoleihin kuuluvaa 4-t-oktyylifenolia, torjunta-aine terbutryyniä ja ftalaatti DEHP:iä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla EQS-arvon ylittävät pitoisuudet, ja näistä 4-t-oktyylifenolin ja terbutryynin pitoisuuden virtaamapainotettu vuosikeskiarvo ylitti EQS-arvon. Suomenojan lähtevästä jätevedestä havaittiin yksittäisillä näytekerroilla EQS-arvon ylittävä pitoisuus terbutryyniä ja DEHP:iä, joista terbutryynin vuosikeskiarvo ylitti sille annetun EQS-arvon.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty asetuksessa 1022/2006 annettujen ympäristölaatunormien vertailua eräisiin haitallisiin aineisiin, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2018–2022. Taulukossa esitetään pitoisuuksien virtaamapainotetut vuosikeskiarvot, tulosten vaihteluväli ja analyysien määrä vuoden aikana. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta vesistössä.

*) määritys kokonaismetallipitoisuutena

*) määritys kokonaismetallipitoisuutena

Edellisissä taulukoissa esitetyistä aineista oktyylifenolia eli 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien valmistuksessa. Fenolihartsien käyttökohteita ovat elektroniikan suojalakka, autonrenkaat ja painomusteet.

Di-2-etyyliheksyyliftalaattia (DEHP) löytyy mm. muovituotteista, joissa sitä käytetään pehmittimenä, sekä kosmetiikasta, joissa ftalaatteja käytetään kosteuttajina tai aineiden imeytymistä tehostavina aineina. Lisäksi DEHP:a käytetään mm. mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä automaaleissa. Dibutyyliftalaattia (DBP) käytetään liima- side- ja väriaineena muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa sekä painoväreissä. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. DEHP:n ja DBP:n käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien.

Terbutryyniä käytettiin ennen pestisidinä maataloudessa, mutta nykyään sitä löytyy biosidina maaleista ja rakennusmateriaaleista. Terbutryyniä kulkeutuu jätevedenpuhdistamoille mm. maalipinnoilta hulevesien mukana.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

E-PRTR-asetus velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan asetuksessa annettujen kynnysarvojen ylittävien aineiden vesistöön johdettavat kuormat kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Analysoitujen aineiden vuosikuormat ja kynnysarvot on esitetty luvussa 19. Kynnysarvon ylitti vuonna 2022 Viikinmäessä 11 aineen vuosikuorma ja Suomenojalla 10 aineen vuosikuorma.

Haitallisten aineiden tarkkailua ja raportointia kehitetään HSY:llä jatkuvasti, jotta aineiden esiintymisestä ja ympäristövaikutuksista voitaisiin viestiä selkeästi sekä seurata haitallisten aineiden esiintymisen trendejä. Tähän tähtäävän haitallisten aineiden mittariston kehittäminen jatkuu vuonna 2023.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Joulukuun näyte jäi Suomenojalta ottamatta puhdistamon alasajosta johtuen. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2022 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.