Tiedot
Laitos | Viikinmäki | Suomenoja | Blominmäki | Raportin kohta |
Jätevesien johtaminen ja purkuviemäri | Lupamääräys 1 | Lupamääräys 1 | Lupamääräys 1 | Luvut 12.3 ja 10.6 |
Jäteveden käsittely ja päästöt mereen | Lupamääräykset 2 ja 3 | Lupamääräys 2 | Lupamääräykset 2 ja 3 | Luvut 2 ja 4 |
Haitallisten aineiden päästöt vesistöön | Lupamääräys 3 | Lupamääräys 3 | Lupamääräys 3 | Luku 4.4 |
Päästöt ilmaan ja melu | Lupamääräys 4 | Lupamääräys 4 | Lupamääräys 4 | Luvut 5.2, 5.3 ja 5.4 |
Voimatuotannon päästöt | Lupamääräys 5 | Lupamääräys 5 | Luku 5.1 | |
Verkosto ja sen kunnostus | Lupamääräys 6 | Lupamääräys 5 | Lupamääräys 6 | Luku 12.3 |
Puhdistamon käyttö ja hoito | Lupamääräykset 7 ja 8 | Lupamääräykset 6 ja 7 | Lupamääräykset 7 ja 8 | Koko raportti |
Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet | Lupamääräys 9 | Lupamääräys 8 | Lupamääräys 9 | Luku 2.3 ja Erillinen raportti |
Muut nestemäiset jätteet | Lupamääräys 10 | Lupamääräys 9 | Lupamääräys 10 | Luku 2.2 |
Lietteet ja jätteet Vastaanotettavien jätteiden siirtoasiakirjat | Lupamääräys 11 | Lupamääräys 10 | Lupamääräys 11 | Ei raportoida |
Lietteen jatkokäsittely | Lupamääräys 12 | Lupamääräys 11 | Lupamääräys 12 | Luku 8 |
Vaarallisten jätteiden säilyttäminen ja poiskuljetus | Lupamääräys 13 | Lupamääräys 12 | Lupamääräys 13 | Luku 9.2 |
Varastointi (kemikaalit jne) | Lupamääräys 14 | Lupamääräys 13 | Lupamääräys 14 | Ks. kohta Kirjanpito |
Häiriö- ja poikkeustilanteet | Lupamääräys 15 | Lupamääräys 14 | Lupamääräys 15 | Luku 10 |
Riskinhallinta | Lupamääräys 16 | Lupamääräys 15 | Lupamääräys 16 | Luku 10 |
Käyttö- ja päästötarkkailu | Lupamääräys 17 | Lupamääräys 16 | Lupamääräys 17 | Luvut 3, 17 ja 18 |
Kirjanpito | Lupamääräys 18 | Lupamääräys 17 | Lupamääräys 18 | Ohitukset luku 15, Häiriötilanteet luku 10, Viemäriverkoston korjaus luku 12.3 Kemikaalien käyttö luku 6 ja 21 Energiantuotanto ja -kulutus luku 7 Jätteet luku 9 Poikkeavat jätevedet luku 2.2 Hajuvalitukset luku 5.3.2 Energiatuotannon päästöt 5.1 |
Ympäristövaikutusten tarkkailu | Lupamääräys 19 | Lupamääräys 18 | Lupamääräys 19 | Luku 3 |
Raportointi | Lupamääräys 20 | Lupamääräys 19 | Lupamääräys 20 | Tämä raportti on luvan edellyttämä vuosiyhteenveto |
Toiminnan lopettaminen | Lupamääräykset 20, 21 ja 22 | Erillinen selvitys | ||
Kalatalousvelvoite | Lupamääräys 21 | Lupamääräys 23 | Lupamääräys 21 | Luku 3.4 |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Viemäröintialue on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 1.1). Alueella asuu noin 1,3 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta, joiden jätevesiä käsiteltiin vuonna 2022 poikkeuksellisesti kolmessa jätevedenpuhdistamossa: Viikinmäessä, Suomenojalla ja Blominmäessä. Viikinmäen puhdistamolle johdettiin Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönotto alkoi syksyllä 2022, ja vuoden päättyessä osa viemäröintialueen jätevedestä käsiteltiin Suomenojan puhdistamolla ja osa Blominmäen puhdistamolla. Suomenojan ja Blominmäen puhdistamoille johdettiin jätevedet Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion alueelta.
Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on poistaa jätevedestä orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä puhdistamoille annettujen ympäristölupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla. Riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Vuonna 2022 puhdistamon prosessissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa ja kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Lietteenkäsittelyn rejektivesistä noin 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä ennen niiden johtamista takaisin puhdistusprosessiin. Tämä pienentää rejektivesien aiheuttamaa typpikuormitusta prosessiin, mikä puolestaan vähentää ilmastuksen tarvetta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa.
Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.
Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, jonka viimeinen prosessikokonaisuus oli käytössä vuodesta 1997 lähtien. Jäteveden puhdistus käynnistyi Suomenojalla jo vuonna 1964 käyttöönotetun lammikkopuhdistamon myötä. Puhdistamon prosessiyksiköiden kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuonna 2022. Suomenojan viemäröintialueen jätevesien asteittainen kääntäminen uudelle Blominmäen jätevedenpuhdistamolle alkoi marraskuussa 2022. Jäteveden johtaminen Suomenojalle päättyi 25. tammikuuta 2023.
Fosforinpoisto toteutettiin myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytettiin ferrosulfaattia, joka syötettiin prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtui biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Biologista typenpoistoa tehostettiin lisäämällä metanolia denitrifikaatioprosessin lisähiililähteeksi. Nitrifikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi Suomenojan aktiivilieteprosessiin annosteltiin soodaa. Orgaaninen lika-aines poistettiin osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla.
Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdettiin Suomenojalta 7,5 kilometriä pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet-saaren edustalle. Sama purkuputki palvelee myös Blominmäen jätevedenpuhdistamoa.
Jäteveden puhdistaminen Blominmäen jätevedenpuhdistamolla aloitettiin 4. marraskuuta 2022, jolloin noin 30 % viemäröintialueen jätevesistä käännettiin Suomenojalta Blominmäkeen. Loput viemäröintialueen jätevesistä käännettiin uudelle puhdistamolle vaiheittain tammikuun 2023 loppuun mennessä. Blominmäen puhdistusprosessi perustuu aktiivilietemenetelmään ja se sisältää mekaanisen, biologisen ja kemiallisen puhdistuksen.
Fosforin poistetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella, minkä lisäksi fosforin ja kiintoaineen poistoa tehostetaan puhdistusprosessiin sisältyvällä jälkisuodatuksella. Rinnakkaissaostuksen saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka annostellaan jäteveteen hiekanerotuksessa sekä aktiivilieteprosessissa ennen jälkiselkeytystä sijaitsevissa annostelupisteissä. Jälkisuodatusvaiheessa saostuskemikaalina käytetään polyalumiinikloridia, ja flokinmuodostusta tehostetaan polyelektrolyyttiliuoksen avulla.
Biologinen typen poisto toteutetaan kaksivaiheisesti samalla periaatteella kuin Viikinmäessäkin. Typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella sekä jälkikäsittelyvaiheen biologisissa suodattimissa denitrifikaatioperiaatteella. Nitrifikaatioprosessin riittävää alkaliteettitasoa ylläpidetään annostelemalla prosessiin kalkkia. Biologisissa suodattimissa käytetään lisähiililähteenä metanolia biologisen typenpoiston tehostamiseksi. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain esiselkeytysvaiheessa tapahtuvan kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa käsittelyvaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Myös Blominmäkeen on toteutettu rejektiveden biologinen erilliskäsittely rejektiveden aiheuttaman kuormituksen pienentämiseksi. Blominmäen puhdistusprosessin viimeisenä vaiheena on UV-käsittely, jonka avulla jätevesi voidaan hygienisoida tarvittaessa.
Blominmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.4) on esitetty Blominmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Blominmäessä puhdistettu jätevesi johdetaan ensin 8,5 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa Suomenojalle, mistä ne johdetaan edelleen 7,5 kilometriä pitkää, myös aiemmin käytössä ollutta meripurkutunnelia myöden Gåsgrundet-saaren edustalle.