Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2021

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella asuu noin 1,3 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet.

Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa, että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia, ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Rejektivesistä n. 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä, joka vähentää ilmastuksen kuormitusta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuonna 2021.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.

Suomenoja

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2021.

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle.

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2021 yhteensä 140 milj.m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 102 milj.m³ ja Suomenojalle 38 milj.m³. Vuoden 2020 jätevesimäärä oli yhteensä 152 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttaa sateisuuden vaihtelut.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2021 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, kuinka virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia.

Vuoden 2021 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 279 452 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 604 671 m³. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 103 702 m³ ja suurin vuorokausivirtaama, 212 282 m³.

Suurimmat vuorokausivirtaamat mitattiin molemmilla puhdistamoilla samana päivänä, 30.3.2021. Suurta virtaamaa selittää lumien sulanta. Puhdistamoiden viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2021 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD7ATU on 70 g happea (O2); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006).

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoitten vuoden 2021 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2021 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 17 699 m³. Kaikki em. jätejakeet ovat mukana puhdistamon tulokuormassa.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 7 614 m³ ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, 99 m³ kompostointilaitoksen rejektivesiä sekä 63 m³ murskattua biojätettä eli yhteensä 7 776 m³. Kaikki em. jätejakeet sekä permeaattitiiviste, 35 871 m³ ja glykolivesi, 4 930 m³ vastaanotettiin tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormassa.

Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.

Koska pääosa Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni, eikä esimerkiksi yksittäisten tuontien vaikutuksia prosessissa voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta.

Nestemäisten jätteiden vastaanotosta on myös hyötyä puhdistusprosessin kannalta. Sellaiset nestemäiset jätteet, jotka sisältävät runsaasti helposti hajoavaa hiiltä ja vähän tai ei ollenkaan typpeä, edistävät jätevesiprosessiin johdettuna kokonaistypenpoistoa aktiivilieteprosessissa ja vähentävät alkalointikemikaalin ja lisähiilen kulutusta. Jätejakeiden hyödyllisyyttä vähentää ja niiden aiheuttamaa ilmastuksen energiankulutusta lisää kuitenkin se, että näiden jätteiden väkevyys vaihtelee ja niiden johtamista prosessiin ohjaa pääosin niiden tuleva kuorma eikä puhdistusprosessin tarpeet. Suoraan Viikinmäen jätevedenpuhdistamon mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Suuret kertakuormat aiheuttavat myös ongelmia, kuten mädättämöiden vaahtoamista. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Fortum johti Suomenojan puhdistamon purkutunneliin voimalaitokseltaan vesiä v. 2021 yhteensä 14 723 323 m³.

Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin, ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2021 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 61 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2021 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD_7ATU) osuus oli 11 % Viikinmäkeen tulevasta orgaanisen aineen kuormasta, josta neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 8 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 2,7 % ja kokonaistypen osalta 2,0 %. Merkittävin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli edelleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD7ATU) kuormitus oli 0,7 % ja kokonaistypen kuormitus 4,1 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2021 oli 703 367 m³, mikä oli 1,9 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa olevat, Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa ohjaavat ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. Vuonna 2021 molemmat puhdistamot toimivat lupamääräystensä mukaisesti.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Vuonna 2021 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 päivitettyihin, ELY-keskuksen hyväksymiin tarkkailusuunnitelmiin. Suunnitelmat päivitettiin loppuvuodesta 2021. Päivitys koski ainoastaan PFOSn, diuronin ja terbutryynin lisäämistä haitallisten aineiden listoihin valvovan viranomaisen määräyksestä.

Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Molemmilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratorio tutkimuksia varten vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin kuten edellisenä vuonna.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettiin 30.8.2020 päivättyä Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2021 mukana HSY:n lisäksi tarkkailuvelvollisina Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy (Suomenojan voimalaitos), Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö tekee ja raportoi tarkkailun. Vuoden 2021 tarkkailutulokset on koottu lyhyisiin neljännesvuosiraportteihin, joista viimeinen on yhteenvetoraportti. Merialueen tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla. Vuosia 2020–2021 koskeva raportti valmistuu keväällä 2022.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa vuodesta 2020 eteenpäin. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2021 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2020 - 2021 tulokset raportoidaan keväällä 2022.

Puhdistamoiden ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen ja siian vaelluspoikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenten vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon 7 500 kpl, yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osalta osa meritaimenista, 1000 kpl, voidaan korvata lohenpoikasilla. Koska lohia ei ollut saatavilla vuonna 2021, koko määrä istutettiin taimenina. 25 000 istutettua meritaimen poikasista oli Iso- ja Ingarskilajoen kantaa. Kalat istutettiin Vanhankaupunginkosken suvantoon 21. ja 22.4.2021.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon velvoite 72 500 kpl, yhteensä 237 500 kpl. Kalankasvattaja pystyi toimittamaan poikasia 158 875 kpl. Kalat olivat Kymijoen kantaa. Kalat istutettiin Vanhakaupungin suvantoon 18.11.2021. Koko velvoitemäärää ei saatu istutettua. Myös vuonna 2020 istutusten määrä jäi vajaaksi. Yhteensä puuttuvia siianpoikasia on 282 500 kpl kahden vuoden ajalta. Varsinais-Suomen ELY-keskus ohjaa velvoitteen toteuttamista puuttuvien kalojen osalta.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2021 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2021 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.1 ja Taulukko 4.2) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 4.1 - Kuva 4.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon. Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin takana.

HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2021 yhteensä 1067 t (v. 2020 määrä oli 1134 t) ja fosforipäästö yhteensä 26 tonnia (v. 2020 29 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2021 olivat typelle 1100 tonnia ja fosforille 30 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2021 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukossa 4.4 esitettään OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuma Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 4.10 ja 4.11) sekä luvun 14 taulukoissa (Taulukko 14.6 ja Taulukko 14.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2021 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Espoossa Koivumankkaan ja Jokitien sekä Tuusulassa Pappilantien pumppaamoilla. Pumppaamoilla yleisin syy ylivuotoihin on runsaat sateet tai sulamisvedet. Vaikka pumppaamoiden toimintavarmuus on ollut koetuksella vuonna 2021 pumpputukosten merkittävän kasvun seurauksena, tukoksista ei ole aiheutunut ylivuotoja.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla. Vuoden 2021 alusta otettiin käyttöön uusi sekaviemärimalli. Uuden ja vanhan mallin eroista on laadittu erillinen raportti.

Vuonna 2021 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 109 050 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 13 % eli 14 588 m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2020 (2380 m³, jäteveden osuus 2%), mutta eroon vaikuttaa merkittävästi uuden sekaviemärimallin käyttöönotto. Uudella mallilla arvioituna jäteveden osuus ylivuodossa on huomattavasti suurempi kuin vanhalla mallilla arvioituna. Oheisessa kuvassa (14.12) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 14.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 32 kohteessa. Suuruudeltaan yli 1 000 m3:n asumisjäteveden ylivuotoja tapahtui neljän eri rankkasateen aikana. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat lähes 47 % sekaviemäriylivuotojen kuormituksesta. Uuden mallin tulosten perusteella Herttoniemensalmen ylivuotopiste vastaa noin 27 % ylivuotokuormasta. Mallin tulosten raportoinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Finnish Consulting Group Oy.

Vesiympäristölle haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Puhdistusprosessissa nämä aineet reagoivat eri tavoilla: osa hajoaa toisiksi aineiksi, osa kulkeutuu puhdistamolta vesistöön, osa sitoutuu puhdistamolietteeseen ja jotkut aineet päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

HSY osallistui vuonna 2020 Suomen Vesilaitosyhdistyksen hankkeeseen, jossa kartoitettiin haitallisia aineita suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Hankkeen loppuraportti julkaistiin keväällä 2021 (Uuden haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 69 ja nro 70). Hankkeessa tutkittiin ensisijaisesti sellaisia lainsäädännöllisissä valmistelutöissä esitettyjä uusia haitallisia aineita, joita mahdollisesti tullaan tulevaisuudessa ehdottamaan esimerkiksi EU:n prioriteettiainelistalle. Aineet luokiteltiin lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin, alkuaineisiin, perfluorattuihin yhdisteisiin, palonestoaineisiin, alkyylifenoleihin ja niiden etoksylaatteihin, ftalaatteihin sekä muihin aineisiin (mm. bisfenoli-A ja EDTA).

Hankkeen yhteydessä Viikinmäen ja Suomenojan tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkittiin yhteensä yli viittäsataa eri ainetta. Yli puolet tutkituista aineista oli torjunta-aineita. Määritysraja ylittyi tulevassa jätevedessä 75 aineista ja lähtevässä jätevedessä 56 ainesta Viikinmäen osalta. Suomenojalla vastaavat määrät olivat 72 ja 47. Hankkeen tulokset huomioitiin puhdistamoiden tarkkailuohjelmien päivityksissä.

Tutkimustuloksiin perustuen jätevedenpuhdistuslaitoksella aloitettiin kehitystyö, jonka tavoitteena on laatia haitallisten aineiden mittaristo niin, että aineiden esiintymisestä ja ympäristövaikutuksista voitaisiin viestiä kansantajuisesti sekä seurata haitallisten aineiden esiintymisen trendejä. Mittariston kehitystyö jatkuu vuonna 2022.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailusuunnitelma on päivitetty 28.10.2021. Päivitettyyn versioon on lisätty taulukkoon 6 Haitallisten ja vaarallisten aineiden analysointi Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastuskertomuksessa 28.9.2020 määritellyt aineet. Uudet säännöllisesti tarkkailtavat aineet ovat diuroni, terbutryyni ja PFOS.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailu suunnitelma on päivitetty 3.11.2021. Päivitettyyn versioon on lisätty taulukkoon 6 Haitallisten ja vaarallisten aineiden analysointi Uudenmaan ELY-keskuksen määräaikaistarkastuksessa 2.11.2021 määrittelemät aineet. Uudet säännöllisesti tarkkailtavat aineet ovat diuroni, terbutryyni ja PFOS.

Vuonna 2021 puhdistamoilta analysoitiin tarkkailuohjelmien mukaisesti tulevasta ja lähtevästä vedestä metallit, VOC-yhdisteet, AOX, fenolit, PAH-yhdisteet ja organotinat. Viikinmäen puhdistamon fluoridin ja alkyylifenoleiden ja niiden etoksylaattien näytekerroista jäi puuttumaan yksi ja ftalaattien analyysikerroista jäi puuttumaan kaksi. Suomenojalla alkyylifenolien ja niiden etoksylaattien sekä ftalaattien näytemäärä jäi yhdellä vajaaksi tarkkailuohjelmaan kirjatusta. Vuoden lopulla tarkkailuohjelmiin lisättyjä aineita ehdittiin analysoimaan muutama vuoden 2021 puolella.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Päästöt vesistöön on esitetty luvussa 18, jossa on esitetty myös aineille annetut kynnysarvot. Päästöt on laskettu kaikkien lähtevästä vedestä mitattujen pitoisuuksien vuosikeskiarvosta lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=CODCr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Määritysrajan alittavat tulokset on otettu huomioon määritysrajan arvon puolikkaana.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.5 ja Taulukko 4.6) on esitetty asetuksessa 1022/2006 annettujen ympäristölaatunormien vertailua eräisiin haitallisiin aineisiin, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2017–2021. Taulukossa esitetään pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita sekä tulosten vaihteluväli ja analyysien määrä vuoden aikana. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta vesistössä.

Taulukoiden Taulukko 4.5 ja Taulukko 4.6 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina.

4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) että huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamoitten tulevissa ja lähtevissä vesissä, sekä aineiden vuosikuorma on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ja -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.7) esitetään vuonna 2021 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua, ja polttoöljystä on luovuttu kokonaan.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan ympäristöluvan mukaisesti viiden vuoden välein ja edellinen mittauskerta oli vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2021 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2021 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukossa 5.1 esitetään voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2021 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu luvussa 11.2.2.

Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % poistoilman pitoisuudesta. Prosessin hiilidioksidipäästöt eivät ole fossiilisia. Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla, jonka kertoimia päivitetään Viikinmäen mittaustulosten perusteella. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2021 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1).

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös edellisvuonna.

Viikinmäen metaanipäästöt olivat selvästi edellisvuosia korkeammat. Päästöt olivat koholla huhtikuusta lokakuun alkuun ja korkeimmillaan kesäkuun puolivälistä elokuun alkupuolelle. Poikkeuksellisen korkeat päästöt liittyivät Viikinmäen mädättämöiden vaahtoamisongelmaan, josta on kerrottu luvussa 10.1. Suomenojan metaanipäästöjen laskennassa on tämän johdosta käytetty Viikinmäen vuoden 2020 päästöstä laskettua ominaispäästökerrointa kuluvan vuoden kertoimen sijaan.

Hajupäästöt

Hajujen hallinta

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin haastavia olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

HSY:ssä toimii osastonrajat ylittävä hajunhallintaryhmä, jossa käydään läpi kaikki hajuvalitukset vielä kertaalleen läpi ja arvioidaan tarkempaa tilannekuvaa. Jatkuviin haittoihin voidaan tehdä tarkempaa mittausta siirrettävillä rikkivetymittauksilla.

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2021. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 18.8. ja Viikinmäessä 19.8.2021 Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Samoissa havaintopisteissä käytettiin lisäksi kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 23 havaintopaikassa, kauimmillaan 550 metrin päässä puhdistamolta. Voimakasta hajua ei havaittu, selvää hajua esiintyi vain yhdessä havaintopisteessä, Viikinmäen poistoilmapiipun välittömässä läheisyydessä. Haju ei ollut jatkuvaa. Kenttäolfaktometrilla hajumittauksen tulos jäi määritysrajan alapuolelle. Hajupaneelin aikana tuuli oli kohtalaista. Keskimääräinen tuulen nopeus hajupaneelin aikana oli 4,1 m/s, tyyniä hetkiä ei ollut. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 31 havaintopaikassa. Hajua esiintyi jätevedenpuhdistamon alueella ja jätevedenpuhdistamon läheisyydessä alueen pohjois-/luoteispuolella. Voimakasta hajua ei esiintynyt. Selvää hajua esiintyi neljässä havaintopisteessä jätevedenpuhdistamon alueella ja yhdessä havaintopisteessä alueen pohjois-/luoteispuolella. Heikkoa hajua esiintyi jätevedenpuhdistamon alueella ja sen välittömässä läheisyydessä alueen pohjois-/luoteispuolella. Panelistien välillä hajun voimakkuuden arvioinnissa ei ollut juurikaan vaihtelua.

Hajupaneelin aikana tuuli oli kovaa. Keskimääräinen tuulen nopeus hajupaneelin aikana oli 8,0 m/s. Tyyniä havaintoja ei ollut. Keskimääräinen lämpötila hajupaneelin aikana oli 15,7 °C. Hajupaneelin aikana ei satanut.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 7>HY>4 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamonalueella. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin määritetty hajupitoisuus oli 4>HY>2 HY/m³, joka määritettiin kahdessa havaintopisteessä jätevedenpuhdistamon pohjois-/ luoteispuolella. Muuten alueen ulkopuolella hajupitoisuudet olivat < 2HY/m³ tai hajua ei havaittu lainkaan. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2021 samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Verkostoon liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 69 kpl vuonna 2021.

Kaikkiin hajuvalituksiin reagoidaan mahdollisimman pian ja selvitetään hajun lähde sekä ryhdytään tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista tai suodattimen asentamista tuuletusputkeen. Aina hajunlähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus tuuletuksen lisääminen voi vaatia investointia, jolloin hajuongelman ratkaisu vaatii pidemmän ajan.

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan melu molemmilta laitoksilta on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Edelliset melumittaukset toteutettiin vuonna 2019, joten seuraava melumittaus toteutetaan 2022, sillä merkittäviä muutoksia toimintaan ei ole tehty.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla käytetyt tuholaistorjunta-aineet

Jyrsijöiden torjuntaa tehdään ainoastaan tarpeen mukaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla jyrsijätorjunta ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Vuonna 2021 on käytetty seuraavia jyrsijätorjunta-aineita: Racumin pasta, Ratex ja Bromatrol rat block. Näitä aineita on käytetty yhteensä vuonna 2020 n. 1,5 kg. Määrä on pudonnut edellisestä vuodesta noin kymmenesosaan. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ei tehdä rottien torjuntaa.

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaan on käytetty bromadioloniin perustuvaa valmistetta, jonka pitoisuus on 0,05 g/kg. Rotanmyrkkyjen hankinta on vaikeutunut vuonna 2021, ja vanhaa varastoa käytettiin vain 1-2 kg (edellisenä vuonna 60 kg). Myrkytyksen sijasta verkostojen rottatorjunnassa on siirrytty älyansojen käyttöön. Jätevedenpumppaamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.

Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri ja sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupamääräysten mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknillistaloudellisesti oikealla tasolla.

Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2021 on esitetty luvussa 20. Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 6.1–Kuva 6.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 kalkin syöttölaitteiston saneerauksen ajan käytettiin korvaavana alkalointikemikaalina 338 tn 50 % lipeää, joka vastaa n. 234 tn sammutettua kalkkia, mikä ei ole mukana kuvaajissa (Kuva 6.7 ja Kuva 6.8).

Kemikaalien kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolla ferrosulfaatin ja polymeerin suhteelliset kulutukset olivat edellisvuotta pienempiä ja soodan ja metanolin edellisvuoden tasolla. Viikinmäessä sammutetun kalkin suhteellinen kulutus oli edellisvuosien tasoa pienempää ja muiden kemikaalien edellisvuoden tasolla. (Kuva 6.1–Kuva 6.8)

HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla.

Sähköenergiaa tuotetaan Viikinmäen puhdistamolla myös aurinkovoimalan avulla ja lämpöenergiaa saadaan molemmilla laitoksilla myös lämmöntalteenotosta.

Suomenojalla biokaasu myydään Gasumille, joka jalostaa siitä biokaasua. Suomenojan lämmöntuotantoon käytetään sekä omaa biokaasua että Gasumin jalostamaa kaasua, joka raportoidaan fossiilisena maakaasuna.

Polttoaineiden ja energian käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) ja luvussa 21, (Taulukko 21.1–Taulukko 21.4).

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittava ilmastus, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.

Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutus suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään ja BOD-kuormaan kasvoivat hieman edellisvuoden tasosta. Kulutukset suhteessa poistettuun OCP-kuormaan pieneni hieman molemmilla laitoksilla. Koska sekä virtaama että orgaaninen kuorma vaikuttavat energiankulutukseen ja runsassateisena vuonna jätevesi on laimeampaa, korkeamman keskivirtaaman vuosina energiankulutus vesimäärää kohden on tyypillisesti keskimääräistä pienempää ja poistettua BOD-kuormaa kohden tyypillisesti keskimääräistä suurempaa.

Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergiankulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Oheisissa kuvissa (Kuva 7.7–Kuva 7.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2021 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 61 050 tonnia (30,0 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 25 635 tonnia (29,7 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 56 506 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 544 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolietettä kuljetettiin Metsäpirtin kompostointikentälle Sipooseen 24 638 sekä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 997 tonnia, eli 4 % vuoden kokonaislietemäärästä.

Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22.

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain yli 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys.

Molempien laitosten välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Lisäksi pieni osuus jätteenpolttoon soveltumattomasta välppeestä toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kuusakoski Oy ja Lassila & Tikanoja kuljettavat pääosan tavanomaisesta puhdistamoilla syntyvästä jätteestä omiin käsittelylaitoksiinsa. Näitä jätejakeita ovat esim. rakennus- ja metallijäte sekä rakentamisessa ja purkamisessa syntyvä puu. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2021 jätemääristä on esitetty luvussa 23.

Mädättämöiden vaahtoamisongelmat

Mädättämöissä hajotetaan orgaanista kiintoainetta anaerobisissa olosuhteissa ja tuotetaan biokaasua Mädättämöt voivat ajoittain vaahdota. Vaahtoamista voivat aiheuttaa esimerkiksi suuret rasvan kertakuormat, jotka kiihdyttävät kaasuntuotantoa tai muuten epätasainen kuormitus. Myös sekoituksen häiriöt tai mädätteen ominaisuudet voivat aiheuttaa vaahtoamista, jos kaasukuplia pääsee kertymään mädätteeseen vapautuen äkillisesti. Mädätyksen vaahtoamisalttiutta lisää aktiivilieteprosessin mahdollinen vaahtoaminen, jota kokonaistypenpoistolaitoksilla voi tapahtua erityisesti kevättalvella, kun rihmamaisten bakteerien ja niiden tuottamien pinta-aktiivisten aineiden määrä lisääntyy.

Viikinmäen mädättämöt vaahtoavat normaalitilanteessa ajoittain jossain määrin. Vaahtoamista hallitaan ensisijaisesti vaahdonestoaineilla. Vaikeassa tilanteessa vaahtoa on päästettävä ulos mädättämöstä ja takaisin vesiprosessin alkuun tai rejektivesien käsittelyyn, jotta se ei pääse kaasuputkiin ja aiheuta tukoksia. Tällöin karkaa metaania ja laitoksen ympäristöön aiheutuu hajuhaittoja. Poikkeustilanteessa, jossa vaahtoa syntyy äkillisesti erittäin paljon, paine mädättämössä voi nousta niin voimakkaasti, että osa vaahdosta purkautuu laitoksen piha-alueelle.

Viikinmäen mädättämöiden vaahtoaminen kasvoi poikkeuksellisen suureksi vuoden 2020 loppupuolella. Huhtikuun 2021 alussa mädättämöiden pinnankorkeuksia laskettiin, jotta vaahtoamiselle olisi enemmän tilaa mädättämöissä, jolloin vaahdon ulos päästämisen tarve harvenee ja sen aiheuttamat haitat vähenevät. Tämä vaikutti korjaavan tilanteen, ja vaahtoamisongelmat vähenivät merkittävästi usean kuukauden ajaksi. Pinnanlaskun seurauksena mädättämöiden lapasekoitinten sekoitusteho ilmeisesti kuitenkin heikkeni, millä on epäedullinen vaikutus mädätyksen toimintaan. Kesäkuussa 2021 mädättämöt alkoivat vaahdota äkillisesti erittäin rajusti, kun laitokselle oli tullut poikkeuksellisen suuria rasvakuormia lyhyen ajan sisällä., Lietettä purkautui runsaasti laitoksen piha-alueille ja valui edelleen lähiojiin. Pääosa lietteestä kerättiin imuautoilla ja lähintä ojaa myös ruopattiin. Vesistöön päässeen lietteen määrä arvioitiin ja se on laskettu mukaan 3. jakson vesistökuormitukseen.

Vaahtoaminen on jatkunut selvästi tavanomaista runsaampana. Sitä pyritään hallitsemaan prosessin operoinnin keinoin, minkä lisäksi selvitetään vaahdon mittauksen ja tehokkaamman rikkomisen sekä mädättämöiden sekoittamisen tehostamisen keinoja. Myös lietteen esisakeutuksen käyttö keskeytettiin toistaiseksi vuoden 2021 lopussa ja muutoksen vaikutusta prosessiin seurataan.

Kemikaalien saatavuuden varmistaminen

Ferrosulfaatin toimintavarmuutta on parannettu muodostamalla hankintarengas yhteistyössä viiden muun jätevesitoimijan kanssa. Hankintarenkaan ensimmäinen toimintavuosi 2021 meni suunnitellusti ja siihen liittyi vahva toimintaan liittyvä oppimispolku. Loppuvuonna 2021 vuosia kestäneet poikkeustilat näkyivät mm. kuljetusten kustannuksissa ja laivarahtien saatavuudessa.

Polymeerin varmuusvarastointi jatkui vuonna 2022 ylläpitämällä sopimuksen mukaisen kemikaalitoimittajan varmuusvarastoinnin lisäksi oma ulkopuolinen varmuusvarasto, joka yhteensä vastaa 6 kk polymeeritarvetta.

COVID-19 pandemian aiheuttamat muutokset jätevedenpuhdistuksessa

Vuonna 2021 jatkettiin edellisen vuoden rajoitustoimenpiteitä, joilla edellisenä vuonna pystyttiin välttämään tartuntaryppäät jätevedenpuhdistamoilla. Asiantuntijat jatkoivat pääosin etätöissä, ja läsnätöissä oleva henkilökunnan työajat ja tauot porrastettiin kohtaamisten vähentämiseksi. Käytönvalvojat eristettiin muusta henkilöstöstä ja vuoronvaihdoksessa noudatettiin erityistä varovaisuutta. Suu-nenäsuojaimia käytettiin yleisissä tiloissa ja kohtaamisissa lähes koko vuoden ajan. Valtaosa kokouksista pidettiin Teamsissa. Harrastetilat olivat osan vuotta kokonaan kiinni, ja tilanteen väliaikaisesti helpottaessa niiden käyttö jatkui rajoitettuna. Näillä toimilla sairastapaukset ovat olleet yksittäisiä, ja jatkotartunnoilta työpaikalla on vältytty.

Pandemialla on ollut myös vaikutuksia varaosien ja kemikaalien toimitusaikoihin ja saatavuuteen. Haasteet eivät kuitenkaan aiheuttaneet häiriöitä jätevedenpuhdistuksessa.

Koronan myötä kasvomaskien, kumihanskojen ja kankaisten puhdistusliinojen käyttö on lisääntynyt ja niitä heitetään wc-pönttöön huomattavia määriä. Seurauksena tästä ovat lukuisat pumpputukokset. Normaalisti pumpputukoksia on ollut noin 1–2 kpl viikoittain. Pumpputukosten määrä kasvoi merkittävästi koronaepidemian alettua. Vuonna 2021 dokumentoitiin yhteensä 464 pumpputukosta. Määrä on vastaava kuin vuonna 2020, eli tukosten määrä on noin viisinkertaistunut koronan myötä. Työmäärän lisääntyminen on ollut merkittävä: Yhden pumpputukoksen aukaisuun menee keskimäärin 2–3 tuntia, mikä takia pumppaamoilla tehtävät ennakkohuollot ovat viivästyneet. Pumpputukoksista ei kuitenkaan aiheutunut ylivuotoja. Vuoden 2021 aikana HSY on aktiivisesti viestinyt pyttyetiketistä.

Varautumissuunnitelman päivittäminen

Vesihuollon koko toimialan kattava yhteinen varautumissuunnitelma laadittiin HSY:ssä ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Vuonna 2021 aloitettiin sen päivittäminen ja täydentäminen. Työ valmistuu vuoden 2022 aikana.

Ympäristöriskien hallinta SSP

Ympäristöriskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen määrittäminen

Sanitation Safety Plan (SSP) on jätevedenpuhdistamoiden ja viemäröinnin turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan jätevesihuollon aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit verkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan toimintaan kohdistuvat ulkopuoliset riskit. SSP sisältää laajan riskien arvioinnin ja toimii riskienhallintatyökaluna jätevesihuollon alalla koko Suomessa. HSY:ssä SSP on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013.

Vuoden 2021 aikana toteutettiin useita ympäristön tilan parantamiseen liittyvää toimenpidettä, jotka liittyivät SSP työn kautta esille tulleisiin riskeihin. Syksyllä 2020 aloitettu jätevedenpuhdistuksessa laaja päivittämistyö käyttäen valtakunnallista SSP-työkalua viimeisteltiin keväällä 2021 ja kesäkuussa laadittiin yhteenvetoraportti HSY:n SSP työstä ympäristöviranomaisille.

Jätevesiviemäröinnin riskienhallinnan osalta SSP-työkalun laajempi päivittämistyö viimeisteltiin vuoden 2021 aikana. Vuonna 2022 SSP päivitetään uusien havaittujen riskien sekä toimenpideohjelman osalta.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella ainoastaan Keravalta puuttuu riskienhallinnan järjestelmä. Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty taulukossa 11.1.

Verkoston häiriötilanteiden hallinta ja niistä tiedottaminen

Viemäriverkoston häiriötilanteissa toiminta on ohjeistettu HSY:n laadunhallintajärjestelmään laadituissa ohjeissa. Viemäriverkostossa sattuvan merkittävän putkirikon, tunnelisortuman, ylivuodon, tulvan tai haitallisen aineen päästessä viemäriin tilanteesta laaditaan tilannearvio ja tiedotetaan sisäisesti tarvittavia osapuolia sekä viranomaista. Tarvittaessa tilanteessa ollaan yhteydessä myös pelastusviranomaiseen. Ylivuodoista viestitään myös HSY:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Viemäriverkostossa jätevesiylivuotoon johtaneista häiriöistä laaditaan aina ympäristöpoikkeamaraportti, myös muut merkittävät ympäristöpoikkeamat raportoidaan. Poikkeamaraportin vastuuhenkilönä toimii henkilö, joka vastaa käytännön toimenpiteistä poikkeamatilanteen korjaamisessa. Lopuksi raporteista laaditaan arvio. Verkostojen poikkeamaraportit hyväksytään verkko-osaston johtoryhmässä ja pumppaamoiden ja laitosten poikkeamaraportin hyväksyy jätevedenpuhdistuksen johtoryhmä. Kaikki verkostojen poikkeamaraportit käsitellään yhteistyöryhmässä. Raportoinnin avulla pyritään kehittämään toimintaa ja löytämään parannusehdotuksia vastaavien tilanteiden välttämiseksi.

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvaa mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuonna 2022, eli noin kaksi vuotta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Blominmäen puhdistamo on mitoitettu vuoden 2040 kuormitusennusteen mukaisesti n. 500 000 asukkaan jätevesille ja sen lähtökohtana on Suomenojan jätevedenpuhdistamoa selvästi parempi puhdistustulos ja korkeampi energiatehokkuus. Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistumisen myötä läntisen pääkaupunkiseudun typpi- ja fosforikuormitukset Suomenlahteen pienenevät merkittävästi. Vaasan hallinto-oikeus antoi elokuussa 2021 ratkaisunsa Blominmäen ympäristölupa-asiassa jäteveden purkujärjestelyitä koskien.

Vuoden 2021 lopussa työmaan kokonaisvalmiusaste nousi noin 91 prosenttiin Pisimmällä oli rakennusteknisten töiden valmiusaste, joka oli noin 97 prosenttia ja alhaisin, n. 77 % valmiusaste oli sähkö- automaatio- ja instrumentointitöillä. Puhdistamon käyttöönottosuunnitelman mukaan viemäröintialueen vesien kääntö Blominmäkeen alkaa elokuun 2022 lopussa, mitä edeltää mädättämöiden ja aktiivilieteprosessin siemenlietteen tuonti Suomenojan ja Viikinmäen puhdistamoilta. Käyttöhenkilökunnan koulutus Blominmäen laitteistojen käyttöön käynnistyi syksyllä 2021. ELY-keskukselle toimitettavien Blominmäen käyttöönoton ja Suomenojan alasajon suunnitelmien laadinta aloitettiin vuoden 2021 lopussa ja ne toimitetaan alkuvuodesta 2022. Syksyllä HSY toimitti Blominmäen puhdistamon tarkkailusuunnitelman ELY-keskukselle.

Maa- ja kallioperässä liikkuvan veden pintaa on seurattu lähellä puhdistamoa ja viemäritunnelien ympäristössä pääsääntöisesti kuukausittain ja joillain alueilla tihennetysti. Joillain alueilla kalliovedet ovat alentuneet voimakkaastikin, mutta maakerroksissa olevat vedet maltillisesti paria yksittäistä seurantapistettä lukuun ottamatta. Suuressa osassa seurantapisteitä maa- ja kalliovesien pinta on palautunut luontaiselle tasolle.

Blominmäen urakoitsijan kuukausitiedotteet ja HSY:n neljännesvuosittaiset tilanneraportit, joissa kuvataan urakan etenemistä, ovat saatavilla HSY:n verkkosivuilta.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

RAVITA DEMO-hanke

RAVITA -hanke on vuonna 2016 alkanut tutkimushanke, jonka tavoitteena on rakentaa 1000 asukasta vastaava koelaitos, jossa testataan HSY:n kehittämää ja patentoimaa fosforin talteenottoprosessia, jossa fosfori talteenotetaan fosforihappona. Hanke on saanut ympäristöministeriön RAKI-rahaa vuosina 2015–2017 sekä se valittiin yhdeksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista vuosiksi 2017–2018. Prosessin ensimmäiset osat, kemiallisen lietteen tuotantoyksiköt, on otettu käyttöön vuosina 2017–2018. Vuonna 2019 jatkettiin kemiallisen lietteen kuivauksen optimointia. Lisäksi suunniteltiin ja hankittiin fosforihapon tuotantoon vaaditut laitteistot. Laboratoriomittakaavan tutkimusta tehtiin sekä HSY:n että Jyväskylän yliopiston toimesta. Vuonna 2020 tehtiin RAVITA-laitteiston tekninen koekäyttö, ja teknologiakehitys jatkuu osana RAHI-hanketta vuosina 2021–2022. Vuoden 2021 aikana RAVITA:n koelaitoksella on keskitytty mm. liuotusprosessin optimointiin. Lisäksi RAHI-hankkeen piirissä on täydenmittakaavan testaus fosforin talteenotosta, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n kanssa Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla. Lisätietoja RAVITA-hankkeista HSY:n .

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2021 jatkettiin täydenmittakaavan koeajoja liittyen typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen. Vuoden alussa toteutettiin koeajot lisähiilen syötöstä, jolloin testattiin metanolin vaikutusta denitrifikaation tehostamiseen biologisessa typenpoistossa. Lisäksi toteutettiin koeajot alkaliteettitason ja lieteiän nostosta syksyllä. Lieteiän koeajoja jatkettiin vuoden vaihteen yli. Alustavien arvioiden mukaan sekä alkaliteetilla että lieteiän nostolla oli vaikutusta päästöihin ja typpioksiduulin muodostumiseen, mutta lisäanalyysiä vielä tarvitaan.

Teollisuusjätevedet ja lääkeaineet jätevedessä

Vuonna 2021 HSY oli mukana EU-rahoitteisessa Clear Waters From Pharmaceuticals eli CWPharma-hankkeen jatkohankkeessa CWPharma 2. CWPharma:n tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella. Jatkohankkeessa keskityttiin haitta-aineiden poistotekniikoihin ja CWPharma-hankkeessa tuotetun oppaan käytännön soveltamisessa. HSY oli mukana koordinoimassa suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden haitta-ainemittauksia ja kyselyitä, joiden perusteella yksi hankepartnereista, Kompetenzzentrum Wasser Berlin KWB tuotti puhdistamoille suositukset poistotekniikoiden valintaan ja lisätutkimustarpeisiin. Lisäksi HSY tuotti KWB:n avulla CWPharma-hankkeen oppaaseen perustuvan tarkastelun Viikinmäen haitta-aineiden poiston tekniikkavaihtoehdoista ja alustavasta mitoituksesta.

CWPharma-hankkeen julkaisut ovat saatavissa ja CWPharma 2 hankkeen julkaisut ovat saatavissa .

‍

Lämmöntalteenoton energiatase kaupungissa ja vaikutus jätevesien käsittelyyn

Lämmöntalteenoton energiatase kaupungissa ja vaikutus jätevesien käsittelyyn (JV-LÄMPÖ) hankkeessa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti veden sisältämää lämpöenergiaa sekä lämmön hyödyntämisen että jätevedenkäsittelyn näkökulmasta. Hanke ajoittuu vuosille 2021–2022 ja se on saanut ympäristöministeriön myöntämää valtionavustusta.

Hankkeen päätutkimuskysymys on, mikä on kaupungin mittakaavassa paras tapa hyödyntää veden ja jäteveden lämpösisältöä, kun otetaan huomioon sekä energia että vaikutukset jäteveden käsittelyyn ja viemäröintiin. Hanke muodostuu kuudesta työpaketista, joista työpaketti 3 ”Lämpötilan vaikutus typenpoistoon” valmistui vuoden 2021 loppupuolella.

Hankekonsortioon kuuluu vesi- ja energialaitoksia pääkaupunkiseudulta ja Turun seudulta. HSY:n lisäksi hankkeessa ovat mukana Turun seudun puhdistamo Oy, Turun Vesihuolto Oy, Turun Seudun Vesi Oy ja energialaitoksista Helen Oy, Fortum Power and Heat Oy ja Turku Energia. Hanketta koordinoi Gaia Consulting Oy ja Työpakettien toteuttajat ovat VTT Oy, Fluidit Oy, Afry Oy, Aalto yliopisto ja Gaia Consulting Oy.

Lisätietoja hankkeesta ja hankesuunnitelma löytyvät hankkeen , jonne myös kaikki tulevat valmistuttuaan saataville.

Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen

Jälkiselkeytyksen kapasiteetin nosto

Jälkiselkeytys, jossa aktiiviliete erotetaan puhdistetusta jätevedestä, on keskeisessä roolissa siinä, kuinka suuria jätevesivirtaamia jätevedenpuhdistamo pystyy käsittelemään. Kun Viikinmäen puhdistamoa laajennettiin yhdeksännellä ilmastus- ja jälkiselkeytyslinjalla 2014, sen jälkiselkeytin oli mitoiltaan vastaava kuin muilla linjoilla, mutta virtausjärjestely oli erilainen. Vanhemmilla käsittelylinjoilla vesi johdetaan jälkiselkeytyksen keskelle ja kerätään poistokouruilla molemmista päistä. 9. käsittelylinjalla vesi johdettiin sisään toisesta päädystä ja kerätään ainoastaan toisesta päädystä. Ratkaisun tavoitteena oli parempi hydraulinen kapasiteetti eli kyky käsitellä suurempia virtaamia kuin vanhemmilla linjoilla.

Käytössä on havaittu, että 9. käsittelylinjan kapasiteetti on ollut muita korkeampi, minkä johdosta alettiin suunnitella muiden jälkiselkeytyslinjojen muokkaamista vastaavasti. 9. käsittelylinjalla on kuitenkin myös muita teknisiä eroja vanhempiin linjoihin nähden, mikä voi myös vaikuttaa jälkiselkeyttimen kapasiteettiin. Vuonna 2021 toteutettiin virtausjärjestelyiden muutos 3. jälkiselkeytyslinjalla. Linjan toimintaa seurataan ja mikäli tulokset ovat edullisia, vastaava muutos on tarkoitus toteuttaa vaiheittain myös muilla linjoilla.

Viikinmäen energiatehokkuusremontit

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo sai ympäristöministeriön rahoitusta ravinteiden kierrätystä ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Näitä ovat ilmastinten saneeraus ja mädätyksen lämmön talteenoton tehostaminen.

Ilmastimien saneeraushankkeessa parannetaan Viikinmäen ilmastuksen energiatehokkuutta vaihtamalla Viikinmäen ilmastuslinjojen 3–7 lohkojen 3 ja 4 ilmastinlautasten yläosat halkaisijaltaan suurempiin. Tällä muutoksella saadaan merkittävä lisäys ilmastintiheyteen ilman, että ilmastinputkistoja tai ilmastinten alaosia tarvitsee uusia. Muutos parantaa hapensiirtotehokkuutta ja pienentää ilmastusilman tarvetta, minkä arvioidaan säästävän sähköä n. 240 MWh vuodessa. Samalla, kun linjojen lohkojen ilmastimet vaihdetaan isompiin, vaihdetaan myös ilmastinkalvot lohkoihin 2, 5 ja 6. Vuoden 2021 aikana on energiatehokkuutta parannettu ja kalvoja vaihdettu linjoissa 3 ja 7.

Lämmöntalteenottohankkeessa uusitaan liete-liete-lämmönvaihdin aiempaa tehokkaampaan. Työ jatkuu vuonna 2022.

Työturvallisuuden ja työskentelyolosuhteiden parantaminen

Työturvallisuuden kehittäminen jätevedenpuhdistuksessa on tärkeää henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Jätevedenpuhdistuksessa työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia (TTT) kehittävät nimetyt toimipaikkakohtaiset TTT-ryhmät. Ryhmät kokoontuvat neljä kertaa vuodessa ja toteuttavat kokouksien välillä alueellisia riskikartoituksia ja muita turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Työolojen riskien arviointeja ja turvallisuushavaintoja ylläpidetään HSY:n Riski-järjestelmässä.

2021 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla parannettiin työskentelyolosuhteita ja työturvallisuutta uusimalla aluevalaistusta energiatehokkaisiin LED-valaisimiin. Toimenpiteet kohdistuivat muun muassa jätevedenpuhdistamon ulkoalueisiin, generaattorihalliin, esikäsittelyn alueeseen ja luolaston pääsisäänkäynnin ajoramppiin.

Jätevedenpuhdistuksen fyysistä turvallisuutta parannettiin muuttamalla vanhoja kuorilukituksia nykyaikaiseen Iloq-lukitukseen. Lukituksen muutokset kohdistuivat Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon ja pumppaamokohteisiin.

Kunnossapitojärjestelmän uudistus

Jätevedenpuhdistuksen ja vedenpuhdistuksen kunnossapitojärjestelmän uudistusprojekti aloitettiin 2020 aikana ja saatiin valmiiksi 2021. Projektin yhteydessä kaikki vanhan kunnossapitojärjestelmän sisältämä data siirrettiin uutteen. Siirtyminen uuteen VincitEAM -järjestelmään toteutettiin ilman käyttökatkoksia kolmessa aallossa henkilökunnan perehdyttämisen sujuvoittamiseksi ja laadun varmistamiseksi. Käyttöönoton yhteydessä kunnossapitojärjestelmän työlajiluokittelua kehitettiin vastaamaan järjestelmän tarjoamaa kolmeportaista mallia. Uudistuksen myötä henkilökunta käyttää pääasiallisesti järjestelmän mobiiliversiota.

Uuden kunnossapitojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä kehitettiin myös omaisuudenhallintaa. Järjestelmäuudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uusia tietokenttiä ja ominaisuuksia, joiden avulla saadaan parempi näkyvyys fyysisen omaisuuden tilasta ja arvosta. Tietojen visualisointia kehitettiin raportointijärjestelmään kustannustapahtumien, käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden osalta. Fyysiselle omaisuudelle toteutettiin myös kriittisyysanalyysejä työpajamenetelmillä datan keräämiseksi kunnossapitojärjestelmään.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Jätevesiverkostoon sisään vuotavat vuotovedet kuormittavat järjestelmän kapasiteettia tarpeettomasti ja pahimmillaan verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä sekä riskiä hallitsemattomista jätevesitulvista kiinteistöihin ja/tai ympäristöön kuten kaduille ja puistoihin. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä käsittelykapasiteettia että energiaa pumppausten ym. prosessoinnin myötä. Taulukko 11.1 on kooste HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä. Kaikkiaan HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 13 km vuoden 2021 aikana.

Saneerausten lisäksi jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä putkikuvauksella sekä kehitettiin ohjelmistoteknisiä ratkaisuja, vuotovesianalyysejä sekä toimintamalleja, joita hyödyntämällä tehostettiin vuotovesien vähentämistä. Ennakoivan kunnossapidon ohjelmaa kehitettiin ja sinne lisättiin mm. säännölliset kerran vuodessa kierrettävät ohjelmat jätevesiviemärin ylivuotojen tarkistamiseen. Näiden lisäksi tunneleiden kuntotutkimusta vietiin eteenpäin ja aloitettiin tekemään viisivuotissuunnitelmaa vedenalaisten putkien tarkastuksille.

Helsingin kantakaupungissa on reilu 200 km sekaviemäriä. HSY:n pitkän aikavälin tavoitteena on eriyttää sekaviemäröinti erillisiksi jäte- ja hulevesiviemäreiksi. Vesihuollon investointiohjelman 2021-2030 tavoitteena on eriyttää investointikaudella noin 40 km sekaviemäriverkostoa. Määrä edustaa lähes viidennestä nykyisestä sekaviemäriverkoston pituudesta. Sekaviemäröinnin eriyttämisen edettyä purkupisteille asti on sillä suora hulevesiä vähentävä vaikutus jätevesiverkoston toimintaan sekä edelleen ylivuotoja ja hallitsemattomia viemäritulvia vähentävä vaikutus.

Viemäriverkoston mallinnus

Yksi osatekijä viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hahmottamisen kannalta on ajantasaisen hydraulisen viemärimallin käyttöönotto. Viemärimallinnuksen osalta olemassa olevien mallien tilanne on ollut hajanainen ja epäyhtenäinen. Mallinnuksen kehitystyö alkoi vuonna 2015 ja jatkuu edelleen. Mallinnustyö on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista Suomenojan verkoston eheytys saatiin lähes valmiiksi vuoden 2017 aikana. Ylivuotojen arviointiin käytettävä uusi sekaviemärimalli otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta ja Suomenojan valuma-alueen mallia kehitettiin mitoitustarkasteluita varten.

Merenpinnan nousun vaikutusten hillitseminen ja ylivuototasojen hallinnan kehittäminen

Merivesitulvien varalta uudet ja saneerattavat seka- ja jätevesiviemäreiden ylivuodot varustetaan tulvahallintarakenteella. Rakenteessa meriveden pääsy verkostoon estetään jatkuvana toimintona takaisinvirtauksen estolla. Rakenteessa on myös mahdollisuus linjan sulkemiseen kokonaan ja siirrettävän pumpun käyttö saman aikaisessa korkea meriveden pinnan ja ylivuodon tilanteessa. Vuoden 2021 aikana tämän periaatteen käyttöä edistettiin investointihankkeiden suunnittelun yhteydessä. Espoossa Suomenojan tunnelin ja sukellusviemäreiden ylivuodolle rakennettiin merivesitulvien hallintarakenne. Vuoden 2022 aikana rakenteen käytön ohjeet lisätään HSY:n suunnittelukäytännöt ohjeeseen.

Kauppatorin operatiivinen tulvahallintasuunnittelu on aloitettu yhdessä kaupungin ja pelastuslaitoksen kanssa.

Vuoden 2021 aikana aloitetiin opinnäytetyö ylivuotojen optimoinnista. Opinnäytetyössä tehdään katsaus keinoihin, joilla viemäriverkoston ylivuotorakenteisiin liittyviä riskejä, kuten meriveden tulvimista verkostoon päin, pystytään hallita ylivuotorakenteita optimoimalla esimerkiksi vaikuttamalla ylivuotojen korkeusasemaan, liitoskohtalausuntoihin ja tulva- ja takaisinvirtauksen estoluukkuihin. Työssä kartoitetaan toimenpiteitä niin juridiikan kuin verkoston toiminnallisuuden kannalta. Tavoitteena on kehittää menettelytapa, jossa investointihankkeiden yhteydessä voidaan tehdä toimenpiteitä rakenteisin liittyvien riskien hallitsemiseksi.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkoston alueella jätevedet ja hulevedet johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä. Ylivuotojen vähentäminen sekaviemäröidyllä alueella on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Vuoden 2021 aikana Esplanadien ja Etelärannan alueen laaja eriyttämisen yleissuunnitelma päivitettiin, hanke tulee vaikuttamaan HSY:n suurimmat yksittäiset kuormitukset aiheuttaviin ylivuotoihin. Lisäksi Herttoniemessä aloitettiin laajan investointihankekokonaisuuden toteutus, jossa eriytetään noin 25 ha sekaviemärin valuma-alueesta ja mahdollistetaan noin 130 ha valuma-alueen eriyttäminen. Alueen eriyttäminen vähentää säännöllisesti tapahtuvia ylivuotoja.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita.

Vierailutoiminta on ollut koronatilanteen takia kokonaan keskeytettynä vuonna 2021. Virtuaalivierailuja järjestettiin jonkin verran: koululaisia ja muita yleisesittelyvierailulle osallistuvia oli noin 1000, ja asiantuntijavieraita noin 440.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat olleet tutkimuksen yhteistyökumppaneita useiden vuosien ajan. Tulevasta jätevedestä kerätään vuorokauden kokoomanäyte Viikinmäessä kaksi kertaa kuukaudessa ja Suomenojalla kerran kuukaudessa. Näytteet toimitetaan THL:n Virusinfektiot-yksikköön analysoitavaksi. Vuonna 2021 puhdistamoilta ei löytynyt polioviruksia.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat mukana THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen.

Jätevesinäytteitä alettiin kerätä puhdistamoilta keväällä 2020 myös THL:n koronavirus (SARS-CoV-2) tutkimukseen. Jätevesiseuranta antavaa reaaliaikaisen kuvan väestössä esiintyvän taudin levinneisyydestä ja epidemian kehityssuunnasta. Myös eri virusmuunnoksia pystytään tunnistamaan jätevedestä.

Koronan jätevesiseurannasta löytyy lisätietoja THL:n sivuilta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2021 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2021 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)