Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2021

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Tekijät: Aninka Urho, Anna Kuokkanen, Leena Sänkiaho, Anu Tarima

Päivämäärä:
28.3.2022

Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2021 - Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot

Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 1/2022

Asiasanat: jätevedenpuhdistamo, jätevedenpuhdistus, ympäristölupa

ISBN (nid.): 978-952-7146-61-3

ISBN (pdf): 978-952-7146-62-0

ISBN (html): 978-952-7146-63-7

ISSN (painettu): 1798-6087

ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095

Kieli: fi

Sivuja: 23

Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi

Päästöt vesistöön

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2021 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2021 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.1 ja Taulukko 4.2) esitetään puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Oheisissa kuvaajissa (Kuva 4.1 - Kuva 4.5) esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Taulukko 4.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2021. *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.
Viikinmäki	BOD_7ATU	BOD_7ATU	Kok.P	Kok.P	Kok.N	Kok.N	COD_Cr	COD_Cr
	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS	≤10*	≥95*	≤0,30*	≥95*		≥80**	≤75*	≥85*
Vuosi 2021	4,6	98	0,18	97	4,6	91	37	92
I/2021	5,1	98	0,19	97	4,1	92	39	92
II/2021	4,4	98	0,19	97	5,4	89	35	93
III/2021	3,5	98	0,15	98	4,2	92	36	93
IV/2021	5,4	98	0,18	98	4,6	92	40	92

Taulukko 4.2 Suomenojan lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2021. *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.
Suomenoja	BOD_7ATU	BOD_7ATU	Kok.P	Kok.P	Kok.N	Kok.N	COD_Cr	COD_Cr
	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS	≤10*	≥95*	≤0,35*	≥95*		≥70**	≤75*	≥85*
Vuosi 2021	4,3	98	0,20	97	16	77	31	94
I/2021	5,0	98	0,20	97	19	71	30	94
II/2021	4,3	98	0,17	98	15	78	33	94
III/2021	3,3	98	0,23	97	13	81	29	94
IV/2021	4,8	98	0,21	97	15	78	31	93

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Kuva 4.1 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus

Kuva 4.2 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus

Kuva 4.3 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus

Kuva 4.4 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus

Kuva 4.5 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon. Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin takana.

HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2021 yhteensä 1067 t (v. 2020 määrä oli 1134 t) ja fosforipäästö yhteensä 26 tonnia (v. 2020 29 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2021 olivat typelle 1100 tonnia ja fosforille 30 tonnia. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Taulukko 4.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2021
2021	Viikinmäki	Suomenoja	YHT	HSY tavoite
Typpi (Kok. N) t/a	470	597	1067	< 1 100
Fosfori (Kok. P) t/a	18	8	26	<30

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 4.6 Päästöt vesistöön: BOD7atu (t/a) vuosina 2012–2021

Kuva 4.7 Päästöt vesistöön: Fosfori (t/a) vuosina 2012-2021

Kuva 4.8 Päästöt vesistöön: Typpi (t/a) vuosina 2012–2021

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2021 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukossa 4.4 esitettään OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuma Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Taulukko 4.4 Lupaindeksi ja OCP-indeksi 2012-2021
Vuosi	Viikinmäki			Suomenoja
	Lupaindeksi %	OCP-indeksi mg/l	OCP-indeksi t/a	Lupaindeksi %	OCP-indeksi mg/l	OCP-indeksi t/a
2012	100	122	14 048	100	332	12 925
2013	100	89	8 763	100	339	12 030
2014	100	108	10 366	100	328	11 242
2015	100	100	10 305	100	308	11 619
2016	100	100	9 558	100	340	12 435
2017	100	100	10 418	92	336	13 457
2018	100	109	10 098	100	334	11 667
2019	100	113	12 221	100	333	13 979
2020	100	100	11 202	100	294	12 868
2021	100	105	10 753	100	306	11 678

Kuva 4.9 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2012–2021

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisissa kuvissa (Kuva 4.10 ja 4.11) sekä luvun 14 taulukoissa (Taulukko 14.6 ja Taulukko 14.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2021 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Espoossa Koivumankkaan ja Jokitien sekä Tuusulassa Pappilantien pumppaamoilla. Pumppaamoilla yleisin syy ylivuotoihin on runsaat sateet tai sulamisvedet. Vaikka pumppaamoiden toimintavarmuus on ollut koetuksella vuonna 2021 pumpputukosten merkittävän kasvun seurauksena, tukoksista ei ole aiheutunut ylivuotoja.

Kuva 4.10 Kartta erillisviemäriverkoston ylivuotokohteista ja ylivuodon syy. Kohteiden numerointi viittaa taulukoihin Taulukko 14.6 ja Taulukko 14.7.

Kuva 4.11 Kartta Suomenojan valuma-alueen erillisviemäriverkoston ylivuotokohteista ja ylivuodon syy. Kohteiden numerointi viittaa taulukkoon Taulukko 14.7.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla. Vuoden 2021 alusta otettiin käyttöön uusi sekaviemärimalli. Uuden ja vanhan mallin eroista on laadittu erillinen raportti.

Vuonna 2021 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 109 050 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 13 % eli 14 588 m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2020 (2380 m³, jäteveden osuus 2%), mutta eroon vaikuttaa merkittävästi uuden sekaviemärimallin käyttöönotto. Uudella mallilla arvioituna jäteveden osuus ylivuodossa on huomattavasti suurempi kuin vanhalla mallilla arvioituna. Oheisessa kuvassa (14.12) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 14.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 32 kohteessa. Suuruudeltaan yli 1 000 m3:n asumisjäteveden ylivuotoja tapahtui neljän eri rankkasateen aikana. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat lähes 47 % sekaviemäriylivuotojen kuormituksesta. Uuden mallin tulosten perusteella Herttoniemensalmen ylivuotopiste vastaa noin 27 % ylivuotokuormasta. Mallin tulosten raportoinnin toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Finnish Consulting Group Oy.

Kuva 4.12 Kartta Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuotokaivot

Vesiympäristölle haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Puhdistusprosessissa nämä aineet reagoivat eri tavoilla: osa hajoaa toisiksi aineiksi, osa kulkeutuu puhdistamolta vesistöön, osa sitoutuu puhdistamolietteeseen ja jotkut aineet päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

HSY osallistui vuonna 2020 Suomen Vesilaitosyhdistyksen hankkeeseen, jossa kartoitettiin haitallisia aineita suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla. Hankkeen loppuraportti julkaistiin keväällä 2021 (Uuden haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 69 ja nro 70). Hankkeessa tutkittiin ensisijaisesti sellaisia lainsäädännöllisissä valmistelutöissä esitettyjä uusia haitallisia aineita, joita mahdollisesti tullaan tulevaisuudessa ehdottamaan esimerkiksi EU:n prioriteettiainelistalle. Aineet luokiteltiin lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin, alkuaineisiin, perfluorattuihin yhdisteisiin, palonestoaineisiin, alkyylifenoleihin ja niiden etoksylaatteihin, ftalaatteihin sekä muihin aineisiin (mm. bisfenoli-A ja EDTA).

Hankkeen yhteydessä Viikinmäen ja Suomenojan tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkittiin yhteensä yli viittäsataa eri ainetta. Yli puolet tutkituista aineista oli torjunta-aineita. Määritysraja ylittyi tulevassa jätevedessä 75 aineista ja lähtevässä jätevedessä 56 ainesta Viikinmäen osalta. Suomenojalla vastaavat määrät olivat 72 ja 47. Hankkeen tulokset huomioitiin puhdistamoiden tarkkailuohjelmien päivityksissä.

Tutkimustuloksiin perustuen jätevedenpuhdistuslaitoksella aloitettiin kehitystyö, jonka tavoitteena on laatia haitallisten aineiden mittaristo niin, että aineiden esiintymisestä ja ympäristövaikutuksista voitaisiin viestiä kansantajuisesti sekä seurata haitallisten aineiden esiintymisen trendejä. Mittariston kehitystyö jatkuu vuonna 2022.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon tarkkailusuunnitelma on päivitetty 28.10.2021. Päivitettyyn versioon on lisätty taulukkoon 6 Haitallisten ja vaarallisten aineiden analysointi Uudenmaan ELY-keskuksen tarkastuskertomuksessa 28.9.2020 määritellyt aineet. Uudet säännöllisesti tarkkailtavat aineet ovat diuroni, terbutryyni ja PFOS.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailu suunnitelma on päivitetty 3.11.2021. Päivitettyyn versioon on lisätty taulukkoon 6 Haitallisten ja vaarallisten aineiden analysointi Uudenmaan ELY-keskuksen määräaikaistarkastuksessa 2.11.2021 määrittelemät aineet. Uudet säännöllisesti tarkkailtavat aineet ovat diuroni, terbutryyni ja PFOS.

Vuonna 2021 puhdistamoilta analysoitiin tarkkailuohjelmien mukaisesti tulevasta ja lähtevästä vedestä metallit, VOC-yhdisteet, AOX, fenolit, PAH-yhdisteet ja organotinat. Viikinmäen puhdistamon fluoridin ja alkyylifenoleiden ja niiden etoksylaattien näytekerroista jäi puuttumaan yksi ja ftalaattien analyysikerroista jäi puuttumaan kaksi. Suomenojalla alkyylifenolien ja niiden etoksylaattien sekä ftalaattien näytemäärä jäi yhdellä vajaaksi tarkkailuohjelmaan kirjatusta. Vuoden lopulla tarkkailuohjelmiin lisättyjä aineita ehdittiin analysoimaan muutama vuoden 2021 puolella.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Päästöt vesistöön on esitetty luvussa 18, jossa on esitetty myös aineille annetut kynnysarvot. Päästöt on laskettu kaikkien lähtevästä vedestä mitattujen pitoisuuksien vuosikeskiarvosta lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=CODCr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Määritysrajan alittavat tulokset on otettu huomioon määritysrajan arvon puolikkaana.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.5 ja Taulukko 4.6) on esitetty asetuksessa 1022/2006 annettujen ympäristölaatunormien vertailua eräisiin haitallisiin aineisiin, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2017–2021. Taulukossa esitetään pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita sekä tulosten vaihteluväli ja analyysien määrä vuoden aikana. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta vesistössä.

Taulukoiden Taulukko 4.5 ja Taulukko 4.6 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina.

4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) että huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Taulukko 4.5 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin lähtevässä jätevedessä v. 2017–2021, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. *määritys kokonaismetallipitoisuutena
Viikinmäki	Viikinmäki	Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)	Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenoli)	Dibutyyli-ftalaatti (DBP)	Tributyylitina	Kadmium*	Nikkeli*	Lyijy*	Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l		1,3	0,01	1	0,0002	0,2	8,6	1,3	MAC-EQS: 0,07
2017	keskiarvo, µg/l	0,59	<0,030	<0,10	<0,0002	0,02	4,8	0,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,3-3,1	-	-	-	<0,02-0,05	3,5-7,2	<0,1-0,6	-
	lkm	11	9	11	8	12	12	12	12
2018	keskiarvo, µg/l	1,04	<0,030	0,15	<0,0002	0,01	6,2	0,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-6,9	-	<0,010-0,98	-	<0,002	4,1-15	<0,1-3,4	-
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12
2019	keskiarvo, µg/l	1,8	<0,03	<0,10	<0,0002	0,02	5,4	0,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-12	<0,01-<0,03	-	-	<0,02-0,12	2,8-11	<0,1-1,1	<0,1
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12
2020	keskiarvo, µg/l	1,1	-	0,40	<0,0002	0,03	4,8	0,5	0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30 - 9,6	-	<0,10 - 1,7	<,0002-<0,0002	<0,02 - 0,12	1,9 - 6,3	<0,1 - 2,2	<0,1 - 0,3
	lkm	12	-	12	12	12	12	12	12
2021	keskiarvo, µg/l	0,35	0,02	0,1	< 0,0002	0,021	4,6	0,42	< 0,1
	vaihteluväli, µg/l	< 0,30-1,3	0,01-0,03	< 0,10-0,46	-	<0,02-0,1	<0,1 - 6,5	<0,1 - 1,3	-
	lkm	10	11	10	11	12	12	12	12

Taulukko 4.6 Ympäristölaatunormien vertailu eräiden haitallisten aineiden pitoisuuksiin lähtevässä jätevedessä v. 2017–2021, Suomenoja. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena
Suomenoja		Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)	Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenoli)	Dibutyyli-ftalaatti (DBP)	Tributyylitina	Kadmium*	Nikkeli*	Lyijy*	Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l		1,3	0,01	1	0,0002	0,2	8,6	1,3	MAC-EQS: 0,07
2017	keskiarvo, µg/l	1,023	<0,030	<0,10	<0,0002	0,1	5,7	2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,3-6,2	-	<0,10-0,18	-	<0,02-0,13	1,8-9,2	<0,1-0,7	-
	lkm	11	9	11	9	12	12	12	12
2018	keskiarvo, µg/l	0,36	<0,030	0,10	0,00025	0,06	6,1	1,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-0,53	-	<0,10-0,19	<0,0002-<0,002	<0,02-0,14	1,8-7,7	<0,1-1,2	-
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12
2019	keskiarvo, µg/l	1,2	<0,03	0,10	<0,0002	0,08	5,7	0,05	0,06
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-7,2	<0,01-<0,03	<0,10-0,48	-	0,01-0,16	3,3-11	0,05-5,4	0,05-0,20
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12
2020	keskiarvo, µg/l	2,25	-	0,62	<0,0002	0,04	5,57	0,22	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30 - 23	-	<0,10 - 1,7	<0,0002 - 0,0085	0,02-0,06	0,05-9,2	0,05-0,50	<0,1 - <0,1
	lkm	11	-	12	12	12	12	12	12
2021	keskiarvo, µg/l	0,53	0,01	0,15	< 0,0002	0,02	5,5	0,21	< 0,1
	vaihteluväli, µg/l	< 0,30-2,7	< 0,01-0,02	< 0,10-0,69	-	<0,02-0,07	3,6-7,5	<0,1-1,2	-
	lkm	11	11	11	11	12	12	12	12

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamoitten tulevissa ja lähtevissä vesissä, sekä aineiden vuosikuorma on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ja -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.7) esitetään vuonna 2021 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Taulukko 4.8 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Laitos			Keskiarvo	min	max
Viikinmäki	Escherichia coli	mpn/ml	761	150	2400
	Suolistoperäiset enterokokit	pmy/ml	116	17	260
Suomenoja	Escherichia coli	mpn/ml	927	310	3300
	Suolistoperäiset enterokokit	pmy/ml	80	40	150