Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2020

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella asuu noin 1,3 miljoonaa viemäriin liitettyä asukasta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet.

Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa, että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia, ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Rejektivesistä n. 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä, joka vähentää ilmastuksen kuormitusta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2020.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.

Suomenoja

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2020.

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle.

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen mukaan. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2020 yhteensä 152 milj.m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 110 milj.m³ ja Suomenojalle 42 milj.m³. Vuoden 2019 jätevesimäärä oli yhteensä 149 milj. m³. Jätevesimäärän vaihtelu on vuosittain merkittävää, ja vaihtelua aiheuttaa sateisuuden vaihtelut.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2020 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2020 jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, kuinka virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia.

Vuoden 2020 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 299 739 m³ ja suurin vuorokausivirtaama 730 739 m³. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 116 905 m³ ja suurin vuorokausivirtaama, 287 763 m³.

Suurimmat vuorokausivirtaamat mitattiin molemmilla puhdistamoilla samana, rankkaa sadetta seuraavana päivänä, 18.2.2020. Puhdistamoiden viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2020 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD_7ATU on 70 g happea (O₂); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006).

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoitten vuoden 2019 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD_7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta.

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2020 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 14 736 m³. Lokajätteiden vastaanottoasemalle ohjattiin myös pesu- ja puhdistuslietteet ja muut nestemäiset jätteet yhteensä 9 723 m³. Kaikki em. jätejakeet ovat mukana puhdistamon tulokuormassa.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 15 018 m³ ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, 105 m³ kompostointilaitoksen rejektivesiä sekä 310 m³ murskattua biojätettä yhteensä 15 433 m³. Kaikki em. jätejakeet sekä permeaattitiiviste, 33 213 m³ ja glykolivesi, 5 274 m³ vastaanotettiin tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormassa.

Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.

Koska pääosa Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulokuormituksesta tulee tiheästi asutetuista kaupungeista, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden osuus kokonaiskuormituksesta ja edelleen vaikutus jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin on pieni, eikä esimerkiksi yksittäisten tuontien vaikutuksia prosessissa voida käytännössä erottaa tulokuormituksen muusta vaihtelusta.

Nestemäisten jätteiden vastaanotosta on myös hyötyä puhdistusprosessin kannalta. Sellaiset nestemäiset jätteet, jotka sisältävät runsaasti helposti hajoavaa hiiltä ja vähän tai ei ollenkaan typpeä, edistävät jätevesiprosessiin johdettuna kokonaistypenpoistoa aktiivilieteprosessissa ja vähentävät alkalointikemikaalin ja lisähiilen kulutusta. Jätejakeiden hyödyllisyyttä vähentää ja niiden aiheuttamaa ilmastuksen energiankulutusta lisää kuitenkin se, että näiden jätteiden väkevyys vaihtelee ja niiden johtamista prosessiin ohjaa pääosin niiden tuleva kuorma eikä puhdistusprosessin tarpeet. Suoraan Viikinmäen jätevedenpuhdistamon mädätykseen johdettavat jätejakeet tuottavat energiaa mädätyksessä. Suuret kertakuormat aiheuttavat myös ongelmia mädättämöiden vaahtoamisen muodossa. Sekä vesi- että lieteprosessiin johdettavien jätejakeiden osalta on olennaisen tärkeää, etteivät ne sisällä biologiselle prosessille vahingollisia aineita.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin, ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2020 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 60 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 4 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2020 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD_7ATU) osuus oli 11 % Viikinmäkeen tulevasta orgaanisen aineen kuormasta, josta neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 8 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,1 % ja kokonaistypen osalta 2,1 %. Merkittävin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli edelleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD_7ATU) kuormitus oli 0,4 % ja kokonaistypen kuormitus 5,7 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2020 oli 796 850 m³, mikä oli 2,5 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Tulokuormituksen kasvun hallitseminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon liittyjämäärä ja tulokuormitus ovat kasvaneet tasaisesti koko puhdistamon toiminta-ajan ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Kapasiteetin kannalta kriittisintä on maksimivirtaamien kasvu. Tämän lisäksi orgaanisen ja typpikuormituksen kasvu vaikuttavat aktiivilieteprosessin lietepitoisuuteen ja nitrifikaatiotulokseen ja mädätyksen kuormitukseen ja viipymään ja edelleen kaasuntuottoon.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuonna 2015 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksissä edellytettiin suunnitelmaa puhdistamon kapasiteetin ylittävien vesien käsittelystä, ottaen huomioon tulokuormituksen arvioitu lisääntyminen vuoteen 2035 asti. Selvitys toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle joulukuussa 2020.

Selvityksessä on kuvattu, millä investoinneilla vesistökuormituksen kasvua on suunniteltu hillittävän tulokuormituksen noustessa. Keinojen joukossa esiteltiin mm. jälkiselkeytyksen hydraulisen kapasiteetin nostamisen ja ohitusvesien erilliskäsittelyn suunnitelmat mitoitusperusteineen ja aikatauluineen.

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa olevat, Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa ohjaavat ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. Vuonna 2020 molemmat puhdistamot toimivat lupamääräystensä mukaisesti.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Vuonna 2020 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 päivitettyihin, ELY-keskuksen hyväksymiin tarkkailusuunnitelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Viikinmäessä 26.9.2018 alkanut tulokanavan saneeraus valmistui maaliskuun lopussa 2020. Saneerauksen aikana tulevan jäteveden näytteet kerättiin kahdesta näytepisteestä välppäyksen ja hiekanerotuksen välistä. Em. näytteet yhdistettiin näytepisteiden virtaamaosuuksien suhteessa yhdeksi kokoomanäytteeksi. Tuloveden näytteenotin saatiin alkuperäiseen kohtaan 1.4.2020.

Molemmilta puhdistamoilta otettiin käyttötarkkailunäytteet laboratorio tutkimuksia varten vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin kuten edellisenä vuonna.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettiin 21.4.2017 päivättyä Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2020 mukana HSY:n lisäksi Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö ja Espoon kaupungin ympäristökeskus. Tarkkailun suorittaa Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö. Vuoden 2020 tarkkailutulokset on koottu lyhyisiin neljännesvuosiraportteihin, joista viimeinen on lyhyt yhteenvetoraportti. Merialueen tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla. Vuosia 2020–2021 koskeva raportti valmistuu keväällä 2022.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 8.11.2019 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa vuodesta 2020 eteenpäin. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2020 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2020 - 2021 tulokset raportoidaan keväällä 2022.

Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenten vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon 7 500 kpl, yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osalta osa meritaimenista, 1000 kpl, korvattiin Nevajoen kantaa olevilla lohenpoikasilla. Istutetuista meritaimen poikasista 11 200 kpl oli Ingarskilajoen kantaa ja 4 800 kpl Isojoen kantaa. Kalat istutettiin Vuosaaren satamaan 15.4.3020. Meritaimenista 5 250 kpl oli Ingarskilajoen kantaa ja 2250 Isojoen kantaa. Suomenojan osuus, 7 500 kpl, meritaimenen poikasista istutettiin 16.4.2020 Vuosaaren Aallonmurtajalle.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon velvoite 72 500 kpl, yhteensä 237 500 kpl. Kalankasvattaja pystyi toimittamaan poikasia vain 33 630 kpl. Kalat istutettiin Vanhakaupungin suvantoon 30.10.2020. Puuttuvat kalat istutetaan vuosien 2021 ja 2022 aikana.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2020 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2020 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Taulukko 4.1 ja Taulukko 4.2 esittävät puhdistamoiden keskeisimmät lupamääräykset vuosineljänneksittäin ja vuosikeskiarvona. Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen. Toiminnallisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lupamääräyksiä parempaa puhdistustasoa, ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi vaikutus ravinteiden poistotasoon. Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin takana.

HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2020 yhteensä 1134 t (v. 2019 määrä oli 1244 t) ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2019 sama 29 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2020 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa päästötasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2020 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD_7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Ylivuodot

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Kuva 4.10) sekä luvun 14 taulukoissa (Taulukko 14.6 ja Taulukko 14.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2020 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Espoossa Koivumankkaan ja Jokitien sekä Tuusulassa Rantatie 1 pumppaamoilla. Pumppaamoilla yleisin syy ylivuotoihin on runsaat sateet. Vaikka pumppaamoiden toimintavarmuus on ollut koetuksella vuonna 2020 pumpputukosten merkittävän kasvun seurauksena, tukoksista ei ole aiheutunut ylivuotoja.

Viemärin tukokset, runsaat sateet ja vuotovedet, sekaviemäröinti, kapasiteetin puute, putkirikot sekä pumppaamoiden sähkökatkot ja toimintahäiriöt saattavat aiheuttaa viemäriverkon tulvimista ja ylivuotoja. Ylivuototapahtumista laaditaan ympäristöpoikkeamaraportti, johon on arvioitu ylivuodon määrä. Määrä ja sen mukainen kuormitus lisätään laskennallisesti puhdistamoiden aiheuttamiin päästöihin. Oheisessa kuvassa (Kuva 4.10) sekä luvun 14 taulukoissa (Taulukko 14.6 ja Taulukko 14.7) on esitetty ne kohteet, joissa on vuoden 2020 aikana raportoitu ylivuotoja. Toistuvia ylivuotoja on tapahtunut Espoossa Koivumankkaan ja Jokitien sekä Tuusulassa Rantatie 1 pumppaamoilla. Pumppaamoilla yleisin syy ylivuotoihin on runsaat sateet. Vaikka pumppaamoiden toimintavarmuus on ollut koetuksella vuonna 2020 pumpputukosten merkittävän kasvun seurauksena, tukoksista ei ole aiheutunut ylivuotoja.

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen viemärimallin avulla. Vuonna 2020 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 103 557 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 2,3 % eli 2 380 m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2020 samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2019 ylivuotomäärä (2 675 m³). Oheisessa kuvassa (Kuva 4.11) sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 14.5) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Sekaviemäriylivuotoja tapahtui yhteensä 23 kohteessa. Vuoden aikana ei esiintynyt poikkeuksellisia rankkasateita. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat lähes 75 % mallilla tarkasteltavien ylivuotojen kuormituksesta. Alueella siirrytään tulevaisuudessa erillisviemäröintiin, jonka pitäisi vähentää ylivuotoja. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Vesiympäristölle haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

HSY osallistui vuonna 2020 Suomen Vesilaitosyhdistyksen hankkeeseen ”Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla”. Hankkeessa tutkittiin ensisijaisesti sellaisia lainsäädännöllisissä valmistelutöissä esitettyjä uusia haitallisia aineita, joita mahdollisesti tullaan tulevaisuudessa ehdottamaan esimerkiksi EU:n prioriteettiainelistalle. Aineet luokiteltiin lääkeaineisiin ja hormoneihin, torjunta-aineisiin, alkuaineisiin, perfluorattuihin yhdisteisiin palonestoaineisiin, alkyylifenoleihin ja niiden etoksylaatteihin, ftalaatteihin sekä muihin aineisiin (mm. bisfenoli-A ja EDTA). Hankkeen tulokset otetaan huomioon, kun puhdistamoitten tarkkailuohjelmat päivitetään vuonna 2021.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 4.5). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=COD_Cr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2015–2020. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta.

Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2020 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) että huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Taulukoiden 4.6 ja 4.7 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Osa analyyseistä tehdään puhdistamoitten lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Päästöt on laskettu lähtevästä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta.

*) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt

**) TOC pitoisuus = COD_Cr pitoisuus/3

‍nd = Not Detected = ei havaittu

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamoitten tulevissa ja lähtevissä vesissä on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ja -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2020 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla HSY:n omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan ympäristöluvan mukaisesti viiden vuoden välein ja edellinen mittauskerta oli vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2020 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2020 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2020 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa.

Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % poistoilman pitoisuudesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla, jonka kertoimia päivitetään Viikinmäen mittaustulosten perusteella. Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2020 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1).

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös edellisvuonna.

Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävästä tutkimuksesta on kerrottu luvussa 11.2.2. Laitoksella on otettu käyttöön aiemmassa tutkimuksessa edulliseksi havaittu dynaaminen hapen asetusarvon säätö nitrifikaatiotuloksen perusteella sekä lisähiilen annostelu aktiivilieteprosessiin tilanteissa, joissa poistoilman typpioksiduulipitoisuus nousee poikkeavan korkeaksi ja muiden prosessiparametrien perusteella syynä on tilapäisesti alentunut tulevan jäteveden hiili-typpisuhde.

Hajupäästöt

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2020. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 12.8. ja Viikinmäessä 13.8.2020 Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Lisäksi käytettiin kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 20 havaintopaikassa. Voimakasta hajua ei havaittu, selvää hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä, Viikinmäen poistoilmapiipun välittömässä läheisyydessä. Lisäksi heikkoa hajua esiintyi kolmessa havaintopisteessä. kauimmillaan n. 850 m poistopiipusta länteen. Haju ei ollut jatkuvaa. Kenttäolfaktometrin tulokset olivat hyvin samanlaiset. Vain piipun luona määritettiin mitattavissa oleva hajupitoisuus, muissa pisteissä mittaustulokset jäivät määritysrajalle tai hajua ei havaittu lainkaan. Puhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua asutukselle. Havaintopäivänä tuuli oli heikkoa.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 36 havaintopaikassa. Voimakasta hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua havaittiin kahdeksassa paikassa jätevedenpuhdistamon alueella ja välittömässä läheisyydessä. Heikkoa hajua havaittiin kahdeksassa havaintopaikassa puhdistamon alueella ja sen välittömässä läheisyydessä alueen länsipuolella. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa ja sää pilvinen.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 7>HY>4 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella. Alueen ulkopuolella havaittiin yhdessä pisteessä hajupitoisuus 4>HY>2 HY/m³. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella muut havainnoista oli < 2HY/m³ (alle määritysrajan). Hajun voimakkuus ja hajupitoisuus huomioon ottaen, haju ei ollut häiritsevää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2020 samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Sekä Viikinmäen että Suomenojan jätevedenpuhdistamon naapurustosta tuli vuonna 2020 yksi hajuvalitus. Viikinmäessä tilanne kytkeytyi huoltotyöhön, joka edellytti ajotunnelin oven auki pitämistä.

Jätevesien viemäröintijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy ja toisaalta verkostoon voi muodostua työturvallisuuden kannalta erittäin haastavia olosuhteita. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Verkostoon liittyvät hajuvalitukset sekä hajujen selvittelyn eteneminen ja päätös kirjataan aina vikapäiväkirjaan. Vikapäiväkirjaan kirjataan myös hajuvalitukset, jotka liittyvät kiinteistöihin. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Vikapäiväkirjan kirjausten perusteella hajuvalituksia tuli yhteensä 70 kpl vuonna 2020.

Kaikkiin hajuvalituksiin reagoidaan mahdollisimman pian ja selvitetään hajun lähde sekä ryhdytään tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista tai suodattimen asentamista tuuletusputkeen. Aina hajunlähdettä ei löydetä heti, vaan lähteen löytäminen vaatii tarkempia tutkimuksia ja mittauksia. Lisäksi joskus tuuletuksen lisääminen voi vaatia investointia, jolloin hajuongelman ratkaisu vaatii pidemmän ajan.

Hajuihin liittyvät tapauksessa käydään läpi verkon ja jätevedenpuhdistamon yhteistyöryhmässä sekä tarkempaa tukimusta vaativat tai vaatineet hajuvalitukset myös hajunhallintaryhmässä.

Metsäpirtistä hajuvalituksia tuli kaksi kappaletta.

Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista.

Ympäristömelun äänitasomittaukset

Ympäristölupien mukaan melu molemmilta laitoksilta on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Edelliset melumittaukset toteutettiin vuonna 2019, joten seuraava melumittaus toteutetaan 2022, sillä merkittäviä muutoksia toimintaan ei ole tehty.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla käytetyt tuholaistorjunta-aineet

Jyrsijöiden torjuntaa tehdään ainoastaan tarpeen mukaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla jyrsijätorjunta ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Vuonna 2020 on käytetty seuraavia jyrsijätorjunta-aineita: Racumin pasta, Ratex ja Bromatrol rat block. Näitä aineita on käytetty yhteensä vuonna 2020 n. 13 kg. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ei tehdä rottien torjuntaa.

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaan käytetään bromadioloniin perustuvaa valmistetta, jonka pitoisuus on 0,05g/kg. Vuonna 2020 jätevesiviemärissä valmisteen käyttömäärä oli noin 60 kg, 250 g annospusseissa viemärikaivoihin alueilla, joilla esiintyy rottaongelmia. Tällä hetkellä selvitetään myös muita menetelmiä millä voitaisi torjua rottia myrkyn sijasta. Jätevedenpumppaamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.

Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri ja sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupamääräysten mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknillistaloudellisesti oikealla tasolla. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2020 on esitetty luvussa 20. Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 6.1 – Kuva 6.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi- tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 kalkin syöttölaitteiston saneerauksen ajan käytettiin korvaavana alkalointikemikaalina 338 tn 50 % lipeää, joka vastaa n. 234 tn sammutettua kalkkia, mikä ei ole mukana kuvaajissa (Kuva 6.7 ja Kuva 6.8).

Kemikaalien kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa.

Suomenojan jätevedenpuhdistamolla kemikaalien kulutusten ja suhteellisten kulutusten (Kuva 6.1–Kuva 6.8) muutokset edellisvuotisiin olivat pääosin pieniä. Viikinmäen puhdistamolla puolestaan ferrosulfaatin ja polymeerin kulutukset olivat vuonna 2020 selvästi pienemmät ja kalkin kulutus jonkin verran pienempää, mutta metanolin kulutus selvästi suurempaa kuin vuonna 2019. Lietteen esitiivistyksen polymeerin kulutus kasvoi edelleen edellisvuosien tasosta, mutta polymeerin kulutus lietteen kuivauksessa oli selvästi alhaisempaa, mahdollisesti polymeerilaadun muutoksesta johtuen.

HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla.

Sähköenergiaa tuotetaan Viikinmäen puhdistamolla myös aurinkovoimalan avulla ja lämpöenergiaa saadaan molemmilla laitoksilla myös lämmöntalteenotosta.

Polttoaineiden ja energian käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) ja luvussa 21, (Taulukko 21.1–Taulukko 21.4).

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.

Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD_7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Viikinmäen energiankulutus suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään pieneni vuoden 2019 tasosta ja Suomenojan pysyi ennallaan. Kulutus suhteutettuna poistettuun BOD-kuormaan kasvoi molemmilla laitoksilla. Kulutukset suhteessa poistettuihin OCP-kuormiin pienenivät hieman molemmilla laitoksilla. Koska sekä virtaama että orgaaninen kuorma vaikuttavat energiankulutukseen ja runsassateisena vuonna jätevesi on laimeampaa, korkeamman keskivirtaaman vuosina energiankulutus vesimäärää kohden on tyypillisesti keskimääräistä pienempää ja poistettua BOD-kuormaa kohden tyypillisesti keskimääräistä suurempaa.

Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergiankulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Oheisissa kuvissa (Kuva 7.7–Kuva 7.9) on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2020 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 61 901 tonnia (30,0 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 26 920 tonnia (29,8 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 57 294 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 607 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely hoidettiin Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa sekä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 3 473 tonnia, eli 13 % vuoden kokonaislietemäärästä.

Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22.

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain yli 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys.

Molempien laitosten välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Lisäksi pieni osuus jätteenpolttoon soveltumattomasta välppeestä toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Lassila & Tikanoja hoitaa Viikinmäen rakennusjätteiden käsittelyn. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2020 jätemääristä on esitetty luvussa 23.

Viikinmäen tulopumppaamon lietetulva

Viikinmäessä esiselkeytyslinjojen 3. ja 4. raakalietepumpun kuori rikkoutui 13.4.2020. Pumpun moottori jatkoi kuitenkin pumppaamistaan ja raakaliete ja esiselkeytysaltaiden vesi pääsi valumaan pumpun rungossa olevasta reijästä laitostiloihin päätyen tulopumppaamoon. Vahingot olivat merkittävät, mutta tilanteesta ei aiheutunut vesistöpäästöjä, eikä sillä ollut vaikutusta jätevedenpuhdistustulokseen. Rikkoutumisen syyt on tutkittu, ja saneeraussuunnittelu on käynnissä vastaavien tapahtumien estämiseksi.

Kemikaalien saatavuuden varmistaminen

Jätevedenpuhdistukselle tärkeiden kemikaalien saatavuutta on parannettu vuoden 2020 aikana. Ferrosulfaatin saatavuutta varmistettiin muodostamalla yhteistyössä viiden muun jätevesitoimijan kanssa hankintarengas, jonka puitteissa sekä hankitaan kemikaali, että järjestetään ulkoinen varmuusvarastointi.

Polymeerin varmuusvarastointia kehitettiin perustamalla sopimuksen mukaisen kemikaalitoimittajan varmuusvarastoinnin lisäksi oma ulkopuolinen varmuusvarasto, joka yhteensä vastaa 6 kk polymeeritarvetta

Koronan aiheuttamat muutokset jätevedenpuhdistuksessa

Vuosi 2020 tullaan puhdistamolla muistamaan vuotena, jolloin Koronatoimet alkoivat. Maaliskuun poikkeustilan asettamisen jälkeen tiedotettiin välittömästi käsihygieniasta sekä pisaratartunnan riskeistä. Asiantuntijat ja osa esimiehistä siirtyivät etätöihin, ja läsnätöissä oleva henkilökunta otti käyttöön töiden ja taukojen porrastuksen. Käytönvalvojat eristettiin muusta henkilöstöstä ja vuoronvaihdossa noudatettiin erityistä varovaisuutta. Toimenpiteiden tavoitteena oli minimoida mahdollisen koronatartunnan leviäminen tiimien sisällä sekä yksiköiden ja laitosten välillä. Joissakin operatiivisissa tiimeissä otettiin käyttöön työskentelytapa, jossa käynti laitoksilla minimoitiin. Hengityssuojainten käyttö yleisissä tiloissa laitoksilla muuttui vuoden aikana ”uudeksi normaaliksi”, ainoastaan omissa työpisteissä yksin työskennellessään sai olla ilman maskia. Ruokailut ja kahvitauot porrastettiin, harrastetilat suljettiin, osasto- ja yksikkökokoukset siirtyivät Teamsiin ja koko osasto teki kunnon digiloikan.

Vaikka vuosi oli rajoitusten takia raskas, täytyy todeta, että se kannatti, koska laitoksillamme ei koko vuonna todettu laajoja koronatartuntaryppäitä.

Koronan myötä kasvomaskien, kumihanskojen ja kankaisten puhdistusliinojen käyttö on lisääntynyt ja niitä heitetään wc-pönttöön huomattavia määriä. Seurauksena tästä ovat lukuisat pumpputukokset. Normaalisti pumpputukoksia on ollut noin 1-2 kpl viikoittain, mutta vuonna 2020 viikosta 13 lähtien on dokumentoitu keskimäärin 10 ja enimmillään 18 pumpputukosta viikoittain. Työmäärän lisääntyminen on ollut merkittävä: Yhden pumpputukoksen aukaisuun menee keskimäärin 2-3 tuntia, mikä takia pumppaamoilla tehtävät ennakkohuollot ovat viivästyneet. Vuoden 2020 aikana HSY on aktiivisesti viestinyt pyttyetiketistä.

Korona lisäsi voimakkaasti etätöiden tekemistä, minkä arviotiin voivan vaikuttaa jätevedenpuhdistamoiden tulokuormitukseen, ja kuormituksen kehitystä seurattiin vuoden 2020 aikana. Tulokuormitus oli jonkin verran edellisvuosia pienempää, mutta tulokuormitus vaihtelee muutenkin vuosittain, mm. sateisuuden mukaan, sillä sateisuuden lisääntyessä myös hulevesien tuoma orgaaninen kuormitus vaihtelee, eikä merkittävää eroa edellisvuosien vaiheluun voitu havaita.

HSY on tehnyt koronapandemian alusta asti yhteistyötä THL:n kanssa toimittaen jätevesinäytteitä tutkimustarkoituksiin.

Ympäristöriskien hallinta SSP

Ympäristöriskien tunnistaminen, arviointi ja hallintakeinojen määrittäminen

Sanitation Safety Plan (SSP) on jätevedenpuhdistamoiden ja viemäröinnin turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan jätevesihuollon aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit verkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan toimintaan kohdistuvat ulkopuoliset riskit. SSP sisältää laajan riskien arvioinnin ja toimii riskienhallintatyökaluna jätevesihuollon alalla koko Suomessa. HSY:ssä SSP on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013.

Vuoden 2020 aikana toteutettiin useita ympäristön tilan parantamiseen liittyvää toimenpidettä, jotka liittyivät SSP työn kautta esille tulleisiin riskeihin. Syksyllä 2020 aloitettiin jätevedenpuhdistuksessa laaja päivittämistyö käyttäen valtakunnallista SSP-työkalua. Työ jatkuu vuonna 2021, jolloin myös laaditaan erillinen raportti, jossa on tarkemmin kuvattu jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin riskienhallintatyötä.

Jätevesiviemäröinnin riskienhallinnan osalta SSP-työkalun laajempi päivittämistyö on käynnissä ja viimeistellään vuoden 2021 aikana. Päivitystyössä pyritään huomioimaan laajasti verkoston toimintavarmuuden ylläpito ja kehittäminen. Riskien hallintaa tarkastellaan verkoston elinkaaren hallinnan kautta huomioiden muun muassa esisuunnittelu, ennakoiva kunnossapito, varautuminen ja häiriötilannehallinta, investointihankkeet, verkon hallintajärjestelmät, viestintä sekä muut viemäröinnin tukitoiminnot ja työyhteisö. Tavoitteena on kehittää viemäröinnin osalta riskientunnistamista ja määritellä hallintakeinoja kattavasti.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee hallita jätevesiriskejään SSP:n tai jonkin muun työkalun avulla. HSY:lle toimitettujen tietojen perusteella ainoastaan Keravalta puuttuu riskienhallinnan järjestelmä. Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty taulukossa 11.1.

Verkoston häiriötilanteiden hallinta ja niistä tiedottaminen

Viemäriverkoston häiriötilanteissa toiminta on ohjeistettu HSY:n laadunhallintajärjestelmään laadituissa ohjeissa. Viemäriverkostossa sattuvan merkittävän putkirikon, tunnelisortuman, ylivuodon, tulvan tai haitallisen aineen päästessä viemäriin tilanteesta laaditaan tilannearvio ja tiedotetaan sisäisesti tarvittavia osapuolia sekä viranomaista. Tarvittaessa tilanteessa ollaan yhteydessä myös pelastusviranomaiseen. Ylivuodoista viestitään myös HSY:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Viemäriverkostossa jätevesiylivuotoon johtaneista häiriöistä laaditaan aina ympäristöpoikkeamaraportti, myös muut merkittävät ympäristöpoikkeamat raportoidaan. Poikkeamaraportin vastuuhenkilönä toimii henkilö, joka vastaa käytännön toimenpiteistä poikkeamatilanteen korjaamisessa. Lopuksi raporteista laaditaan arvio. Verkostojen poikkeamaraportit hyväksytään verkko-osaston johtoryhmässä ja pumppaamoiden ja laitosten poikkeamaraportin hyväksyy jätevedenpuhdistuksen johtoryhmä. Kaikki verkostojen poikkeamaraportit käsitellään yhteistyöryhmässä. Raportoinnin avulla pyritään kehittämään toimintaa ja löytämään parannusehdotuksia vastaavien tilanteiden välttämiseksi.

Verkostopoikkeamien raportointia kehitetään ja jatkossa raportin laatiminen voidaan aloittaa jo tapahtuma paikalla maastossa Vikapäiväkirjaa hyödyntäen. Käytettävän järjestelmän kehitystyö on käynnissä ja työ valmistuu vuoden 2021 aikana.

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvaa mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon kesällä 2022, eli noin kaksi vuotta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Puhdistamon louhinnan jälkeiseen urakointiin on tarvittu enemmän aikaa kuin suunnittelijat alun perin arvioivat. Blominmäen puhdistamo on mitoitettu n. 500 000 asukkaan jätevesille ja sen lähtökohtana on Suomenojan nykyistä tasoa selvästi parempi puhdistustulos ja korkeampi energiatehokkuus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi 2.3.2020 viimeisen ympäristölupapäätöksensä liittyen Blominmäen jätevedenpuhdistamon purkujärjestelyihin.

Vuoden 2020 lopussa työmaan kokonaisvalmiusaste nousi noin 58 prosenttiin. Rakennusteknisten töiden valmiusaste on noin 79 prosenttia, prosessi- ja koneistotöiden noin 47 prosenttia ja tekniikkatöiden noin 39 prosenttia. Urakoitsijan henkilövahvuus työmaalla oli vuoden alussa n. 400, joista 60 toimihenkilöitä ja vuoden loppuun mennessä henkilövahvuus oli laskenut tasolle 340 henkilöä.

Vuoden 2020 loppupuolella käynnissä oleva työvaiheet olivat maanrakennustyöt, eri vaiheissa olevat maanpäällisten rakennusten työt, hallintorakennuksen pintarakennetöistä metanoliaseman betonitöihin ja mädättämöiden julkisivutöihin. Tekniikkatöitä oli käynnissä biokaasurakennuksessa sekä lietteen ilmastusrakennuksessa ja hallintorakennuksen ja autohallin sähkö- LV- ja IV-työt olivat viimeistelyä vaille valmiit.

Luolastossa saatiin vuonna 2020 valmiiksi pintarakennetöitä, teräsrakennetöitä, maanrakennustöitä, altaiden vesipainekokeiden ennakkokokeita ja tiivistyksiä sekä viimeisiä betoni- ja harkkotöitä. Prosessiputkitukset olivat käynnissä ympäri laitosta ja prosessilaitteiden osalta käynnissä ovat kattiloiden, lattiavesipumppujen, ilmastuksen ja mädättämöiden sekoittimien, jälkiselkeytyksen kourujen sekä N-hallin flokkaussekoittimien asennustyöt.

Blominmäen urakoitsijan kuukausitiedotteet ja HSY:n neljännesvuosittaiset tilanneraportit, joissa kuvataan urakan etenemistä, ovat saatavilla HSY:n verkkosivuilta.

Blominmäen tunnelityömaa Suomenojan laitosalueella

Suomenojan puhdistamon läheisyydessä on Blominmäen tunnelien ja pumppaamoiden rakentamiseen liittyvä työmaa. Vuoden aikana on työmaan ja puhdistamon vierekkäisiä toimintoja jouduttu sovittelemaan monella tavalla. Vuoden 2020 alussa jouduimme puuttumaan laitoksen läpikulkuliikenteen nopeusrajoitusten ylityksiin ja kesän aikana puutuimme ajoittain laajallekin levinneeseen varastoalueeseen, joka välillä esti kulun jätevedenpuhdistamon lastauslaitureille ja tukki mädättämöiden pintavesikaivoja. Kaivojen tukkeutuminen samalla kuin oli kovia sateita, oli syynä puhdistamoalueen ulkopuolelle levinneeseen mädättämöiden ylivuotoon. Kesällä työmaan painopiste siirtyi laitoksen pohjoispuolelle, jossa otettiin entisen SYKE:n puretun tutkimusaseman alue varastokäyttöön. Työmaan takia käynti laitoksen pohjoispuolella sijaitsevalle loka-asemalle järjestettiin välillä poikkeusreittä.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

RAVITA DEMO-hanke

RAVITA -hanke on vuonna 2016 alkanut tutkimushanke, jonka tavoitteena on rakentaa 1000 asukasta vastaava koelaitos, jossa testataan HSY:n kehittämää ja patentoimaa fosforin talteenottoprosessia, jossa fosfori talteenotetaan fosforihappona. Hanke on saanut ympäristöministeriön RAKI-rahaa vuosina 2015–2017 sekä se valittiin yhdeksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista vuosiksi 2017–2018. Prosessin ensimmäiset osat, kemiallisen lietteen tuotantoyksiköt, on otettu käyttöön vuosina 2017–2018. Vuonna 2019 jatkettiin kemiallisen lietteen kuivauksen optimointia. Lisäksi suunniteltiin ja hankittiin fosforihapon tuotantoon vaaditut laitteistot. Laboratoriomittakaavan tutkimusta tehtiin sekä HSY:n että Jyväskylän yliopiston toimesta. Vuonna 2020 tehtiin RAVITA-laitteiston tekninen koekäyttö, ja teknologiakehitys jatkuu osana RAHI-hanketta vuosina 2021–2022. Lisätietoja RAVITA-hankkeista HSY:n .

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2020 jatkettiin täyden mittakaavan ilmastuslinjojen vertailuun perustuvaa tutkimusta sekä vuoden 2019 typpioksiduulipäästöpiikin yhteydessä esiin nousseen nitriittipitoisuuden vaihteluiden syiden ja roolin selvittämistä. Vuonna 2020 tutkittiin lisähiilen syötön vaikutusta päästöihin ja kesäkauden lieteiän vaikutusta eri ilmastuslinjojen nitriittipitoisuuksiin. Vertailujen tulokset analysoidaan ja osaa vertailuista jatketaan tai toistetaan vuoden 2021 aikana. Poikkeustilanteiden lisähiilen syöttö ilmastukseen on otettu laitoksella käyttöön. Nyt käynnissä olevilla vertailuilla selvitetään mahdollisen jatkuvan syötön vaikutuksia.

Teollisuusjätevedet ja lääkeaineet jätevedessä

HSY on mukana kahdessa vuonna 2017 käynnistyneessä EU –rahoitteisessa Itämeren tilan parantamiseen tähtäävässä hankkeessa: Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CWPharma hankkeessa sekä Helsingin kaupungin koordinoimassa BEST –hankkeessa. Hankkeet olivat kolmivuotisia ja päättyivät vuoden 2020 syyskuussa.

CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella. Siinä tuotetaan kokonaisarvio Itämeren valuma-alueen lääkeainekuormituksesta sekä suositukset päästöjen vähennyskeinoiksi. HSY oli mukana hankkeen osassa, jossa tutkittiin kehittynyttä lääkeaineiden poistoa jätevedenpuhdistamolla. HSY on mukana myös CWPharman jatkohankkeessa CWPharma 2, joka jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.

BEST –hanke (Better Efficiency for Sewage Treatment) tähtäsi parempaan teollisuusjätevesien hallintaan edistämällä kuntien, teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyllä Itämeren alueella. HSY oli hankkeessa mukana v. 2018 – 2020 tuomassa hyviä kansallisia sekä paikallisia käytäntöjä. Best hankkeessa tuotetut materiaalit ja videot teollisuusjätevesien hyvistä käytännöistä löytyy hankkeen .

Viikinmäen keskusvalvomon saneeraus

Osana fyysisen turvallisuuden kehittämistä saneerattiin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon keskusvalvomo. Vanha valvomotila oli suunniteltu ja rakennettu 90-luvulla sen ajan tarpeita silmällä pitäen. Siihen aikaan valvomossa oli tarkoitus valvoa ja operoida Viikinmäen jätevedenpuhdistamoa ja Helsingin alueella sijaitsevia muutamaa kymmenetä jätevedenpumppaamoa.

Vuosien varrella ohjaus- ja valvontajärjestelmien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Keskusvalvomossa uudet valvontajärjestelmät ovat näyttäytyneet uusina monitoreina ja ohjelappuina. Vuonna 2010, kun useamman kunnan vesilaitosten toiminta yhdistettiin, niin Viikinmäen keskusvalvomoon lisättiin ennätyksellinen määrä uusia järjestelmiä ja monitoreja.

Vuonna 2020 keskusvalvomo ja sen ympäristö koki muodonmuutoksen, kun 25 vuotta palvellut valvomo saneerattiin täysin. Saneerauksen tarkoituksena oli parantaa työergonomiaa, työrauhaa sekä fyysistä- ja kyberturvallisuutta. Keskusvalvomon pääsyä rajattiin tarkasti ja tila lisättiin kulunvalvonnan piiriin. Työergonomiaa parannettiin sähköpöytien ja näyttöjen sijoittelun avulla. Lisäksi valvomoon tehtiin tilavarauksia tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Muun muassa rakenteilla olevan Blominmäen puhdistamon valvontajärjestelmille on varattu omat näytöt ja operointipaikat Viikinmäen saneeratussa keskusvalvomossa.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Vuotovesien vähentäminen HSY:n viemäröintialueella

Jätevesiverkostoon sisään vuotavat vuotovedet kuormittavat järjestelmän kapasiteettia tarpeettomasti ja pahimmillaan verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä sekä riskiä hallitsemattomista jätevesitulvista kiinteistöihin ja/tai ympäristöön kuten kaduille ja puistoihin. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä käsittelykapasiteettia että energiaa pumppausten ym. prosessoinnin myötä. Taulukko 11.1 on kooste HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä. Kaikkiaan HSY:n toiminta-alueella jätevesiverkostoa saneerattiin noin 8 km vuoden 2020 aikana, joka on noin 0,27% koko jätevesiverkoston pituudesta. Tämän lisäksi jätevesiverkostoon on investoitu kaupunkivetoisten aluehankkeiden yhteydessä.

Saneerausten lisäksi jätevesiverkostoa tutkittiin perinteisellä putkikuvauksella vuotovesianalyysien ja koneoppimismallin pohjalta tehtyjen kohdistusten kautta noin 140 km verkostopituuden verran, mikä oli noin 10 % enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2020 keskityttiin luomaan pohja sille, että siirrytään suositeltuun viemäreiden kunnonselvityksissä kerran 10 vuotiseen jaksoon. Putkikuvausten lisäksi otettiin tunneleiden kunnontutkimisessa käyttöön suutinkamera ja koko viemäriverkoston tutkimuksessa zoom-kamerat. Samaan aikaan toteutettiin kyseisten menetelmien raportointi kentältä verkkotiedon kuntotiedoksi. Näin mahdollistuu viemäriverkoston kunnontutkimisen ja raportoinnin tason nostaminen uudelle tasolle vuosien 2021 ja 2022 aikana, kun uusia menetelmiä ja raportointia jalkautetaan. Näiden tutkimusten perusteella käyttömenoilla tehtiin useita verkoston täsmäkorjauksia sellaisiin kohteisiin, joissa investointina toteutettava saneeraus olisi ollut turhaa investointiresurssia kuluttava toimenpide. Jatkossa edellä kuvatuilla analysointi- ja kunnontutkimustoimilla sekä niiden perusteella optimaalisesti kohdennetuilla saneeraus- ja korjaustoimilla voidaan vähentää erillisviemäröidyn verkoston vuotavuutta, joka on nyt Espoon osalta hieman alle 0,5 l/s/km, Länsi-Vantaan osalta noin 0,2 l/s/km, Itä-Vantaan osalta noin 0,3 l/s/km ja Helsingin osalta (Helsingissä sekaverkosto mukana) reilut 1,0 l/s/km. Koko HSY:n toiminta-alueen vuotavuuden ollessa keskimäärin reilut 0,6 l/s/km huomataan jätevesiverkoston vuodonhallintatoimien kohdistamisen tärkeys etenkin Helsingin alueelle, jonne myös sekaviemäröity ydinkeskusta sijoittuu.

Erillisviemäröinnin osalta laadittiin investointiohjelman 2021-2030 valmistelun yhteydessä suunnitelma sekaviemäriverkoston pitkän tähtäimen eriyttämiseksi. Kyseisessä suunnitelmassa tavoitteena on eriyttää investointikaudella noin 45 km sekaviemäriverkostoa. Määrä edustaa lähes neljännestä nykyisestä sekaviemäriverkoston pituudesta ja sillä tulee laadukkaasti toteutettuna olemaan suora hulevesiä vähentävä vaikutus jätevesiverkoston toimintaan ja edelleen ylivuotoja ja hallitsemattomia viemäritulvia vähentävä vaikutus.

Hajuselvittelyt Vuosaaressa

HSY hankki vuonna 2020 viisi kappaletta akkukäyttöisiä rikkivetymittareita. Tarve mittareille tuli monista hajuvalituksista, joita HSY:lle tehdään. Mittareiden käyttöä päästiin harjoittelemaan Vuosaaren suunnalla, liittyen Melakujan pitkään jatkuneiden hajuvalitusten selvittämiseen. Mittaukset Vuosaaressa jatkuvat edelleen. Helppokäyttöisillä siirrettävillä mittareilla saadaan hyvin kiinni ilmaan nousevia rikkivetykaasuja. Mittarit lähettävät datan pilvipalveluun, josta tieto on heti saatavilla. Rikkivedyn ilmaantumisesta viemäristöön on saatu paljon oppia mittareiden avulla. Kesällä tutkittiin myös Sipoon siirtolinjan rikkivetypitoisuuksia. Mellunmäestä mitattiin hälyttävän suuria rikkivetypitoisuuksia kaivoista (>1000ppm). Asiaa tutkitaan yhteistyössä Sipoon kunnan sekä Arlan tehtaan kanssa. Mittareiden ansiosta korkeat rikkivetypiikit viemäristössä voidaan ajoittaa ja sitä kautta selvittää juurisyyt ongelmalle.

Viemäriverkoston mallinnus

Yksi osatekijä viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hahmottamisen kannalta on ajantasaisen hydraulisen viemärimallin käyttöönotto. Viemärimallinnuksen osalta olemassa olevien mallien tilanne on ollut hajanainen ja epäyhtenäinen. Mallinnuksen kehitystyö alkoi vuonna 2015 ja jatkuu edelleen. Mallinnustyö on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista Suomenojan verkoston eheytys saatiin lähes valmiiksi vuoden 2017 aikana. Vuoden 2020 aikana laadittiin sekaviemäröidyn alueen malli, jolla lasketaan ylivuodoista aiheutuva kuormitus. Uusi sekaviemärimalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.

Sateesta johtuvien erillisviemäreiden hule- ja vuotovesien tutkimus data-analyysin ja mallinnuksen avulla

Vuotavat jätevesiverkostot kuormittavat jätevedenpuhdistamoa ja pumppaamoita. Vuoden 2020 aikana toteutettiin tutkimushanke, jonka tavoitteena oli selvittää erillisviemäreiden vuotavuutta data-analytiikan ja mallinnuksen avulla. Verkostoon päätyvät vuotovedet voidaan jakaa kuivan ajan pohjavirtaamaan sekä sateesta johtuviin vuoto- ja hulevesiin. Työssä keskityttiin erityisesti nopeasti viemäriin tunkeutuviin hulevesiin, jotka kertovat järjestelmässä olevan suoria virtausreittejä, joita pitkin valunta pääsee sisään. Data-analyysiosion tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voidaan tunnistaa alueita, missä on havaittavissa selkeä ja nopea vaste sadetapahtumiin. Mallinnusosiossa keskityttiin empiirisen yksikkövaluntakäyriin perustuvan menetelmän testaamiseen, jota käytetään erillisviemäreiden vuoto- ja hulevesien mallintamiseen. Lisäksi työn tavoitteena oli arvioida jätevedenpumppaamoilta saatavan virtaamatiedon sekä sadetutkahavaintoihin perustuvan sadantatiedon soveltuvuutta edellä mainittuihin menetelmiin.

Merenpinnan nousun vaikutusten hillitseminen ja ylivuototasojen hallinnan kehittäminen

Vuonna 2020 keskeinen kehitystoimi meriveden pääsyn estämiseksi jätevesiverkostoon oli määrittely jätevedenylivuodon purkurakenteesta. Kyseinen rakenneratkaisu toimii sekä sekaviemäröidyllä alueella että erillisviemäröidyssä jätevesiverkossa. Ratkaisua aletaan hyödyntämään sekä saneerausten että johtosiirtojen kuin myös uudisverkostojen kohteissa. Ensimmäisinä kohteina on suunnittelussa huomioitu Helsingissä Kauppatorin ja Etelärannan ylivuodot sekä Espoossa Suomenojan tunnelin ylivuoto. Ratkaisussa lähtökohtaisesti estetään meriveden virtaus jätevesiverkostoon ja sitä kautta verkoston turha kapasiteetin kuluttaminen ja edelleen jätevedenpuhdistamolle johtuminen. Toisaalta ratkaisussa on huomioitu toimintavarmuus mahdollistamalla kunnossapidettävyys sekä verkon sulkeminen merivedenpinnan noustessa tulevaisuuden ennusteiden mukaisesti. Samalla mahdollistetaan sadetilanteessa pumppaus mereen ylivuodon kohdalta ja näin ehkäistään hallitsemattomia jätevesitulvia.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkoston alueella jätevedet ja hulevedet johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana sekaviemäriverkoston alueella syntyy ylivuotoja, jotka kuormittavat rannikkovesiä. Ylivuotojen vähentäminen sekaviemäröidyllä alueella on hidasta, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi vaatii aikaa, investointipäätöksiä sekä yhteistyötä kaupungin kanssa.

Vuoden 2020 aikana laadittiin tarkemmat investointien projektikohtaiset eriyttämissuunnitelmat Esplanadille ja Etelärannan alueille sekä Herttoniemen teollisuusalueelle, jotka ovat merkittävimpiä ylivuotokohtia. Vuonna 2020 saatiin päätökseen esimerkiksi Hämeentien ja Telakkarannan sekä Työnjohtajankadun alueella saneeraukset, joiden yhteydessä toteutettiin sekaviemäreiden eriyttäminen. Telakkarannan osalta hulevedet saadaan johdettua mereen asti, mutta Hämeentiellä purku mereen jää pääosin toteutettavaksi myöhemmin.

Vantaanjoen pumppaamopäästöjen hallintahanke VIPPA

Jätevesipäästöjen vähentämisen yhteistyö Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitosten kesken on alkanut jo vuonna 2012 MAKERA-hankkeen merkeissä. Vuosina 2019-2020 toteutettiin MAKERA:n jatkohanke VIPPA, jossa päivitettiin aiemmin luotua pumppaamoiden hallinnan toimintamallia sekä tuotettiin uutta asiakasviestintäaineistoa. Nämä materiaalit ovat käytettävissä kaikille kiinnostuneille. Lisäksi hankkeessa testattiin uusia, pumppaamoiden toimintavarmuuteen, energiatehokkuuteen ja ylivuotojen torjuntaan liittyvä teknologioita. Loppuraportti löytyy HSY:n nettisivuilta

Viemäriverkostojen häiriöiden hallinnan kehittämisen hankkeet

Jätevesiviemäriverkostojen häiriöiden aikaisempaan havaitsemiseen panostetaan kehittämällä edelleen käynnissä olevaa ylivuotojen havainnointia sekä luomalla keinot, joiden avulla voidaan hyödyntää paremmin pohjavedenpintojen tasoja. Tavoitteena on ehkäistä terveys-, hygienia- sekä ympäristöriskejä. Oman kehittämishankkeen lisäksi olemme aktiivisesti mukana EARK-hankkeessa Jätevesiverkoston datan hallinta ja innovatiiviset sovellukset. Hankkeen tavoitteena on tiedon mallintaminen, pilvipalveluiden ja rajapintojen selvittäminen sekä soveltuvuusanalyysin toteuttaminen. Tämän hankkeen puitteissa ollaan mukana hankkeen ohjausryhmässä sekä tutkimusalueen tarjoajana. Kumpikin hanke ajoittuu vuosille 2020 – 2022.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon myös asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita. Iso osa vierailijoista on ulkomaalaisia.

Vierailutoiminta jouduttiin koronatilanteen takia keskeyttämään kokonaan vuoden 2020 maaliskuussa eikä sitä käynnistetty uudestaan koko vuonna. Oppilaitosvierailijoita oli n. 900 ja asiantuntijavieraita 60, kun vuonna 2019 vastaavat määrät olivat yli 4600 ja 900. Syksyn 2020 aikana järjestettiin jonkin verran virtuaalivierailuja, joissa käytettiin IWA NRR -konferenssiin tehtyä virtuaalipuhdistamoa ja sen suomenkielistä versiota.

IWA NRR 2020 kansainvälinen vesihuoltoalan konferenssi

HSY oli mukana toteuttamassa kansainvälistä vesihuoltoalan konferenssia IWA Nutrient Removal and Recovery (IWA NRR 2020), jonka pääjärjestäjäksi oli valittu Aalto yliopisto ja vuoden 2020 tapahtumapaikaksi Helsinki ja Espoo. Viikinmäen jätevedenpuhdistamo samoin kuin Blominmäen puhdistamotyömaa kuuluivat konferenssin vierailukohteisiin. Koronatilanteen takia konferenssi jouduttiin kuitenkin muuttamaan kokonaan virtuaaliseksi. Viikinmäen vierailun korvaamiseksi puhdistamosta tehtiin kuuden 360-kuvan ympärille rakentuva virtuaalipuhdistamo, johon koottiin tietoa laitoksesta ja johon konferenssivieraat saivat tutustua itsenäisesti konferenssialustalta löytyvän linkin kautta.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat olleet tutkimuksen yhteistyökumppaneita useiden vuosien ajan. Tulevasta jätevedestä kerätään vuorokauden kokoomanäyte Viikinmäessä kaksi kertaa kuukaudessa ja Suomenojalla kerran kuukaudessa. Näytteet toimitetaan THL:n Virusinfektiot-yksikköön analysoitavaksi. Vuonna 2020 puhdistamoilta ei löytynyt polioviruksia.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat mukana THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2020 vuorokauden kokoomanäytteitä kerättiin tulevasta jätevedestä viikon ajan maaliskuussa ja marras- joulukuussa.

Toukokuussa 2020 puhdistamoilta alettiin kerätä näytteitä myös THL:n koronavirus (SARS-CoV-2) tutkimukseen. Vuorokauden kokoomanäytteet kerättiin tulevasta jätevedestä Viikinmäeltä kerran viikossa ja Suomenojalta aluksi kerran kuukaudessa ja lokakuusta alkaen joka toinen viikko. Molempien puhdistamoiden näytteissä on todettu koronavirusta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä on otettu näytteitä vuodesta 2009 alkaen. Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2020 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2020 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)