Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. HSY:n puhdistamoiden viemäröintialueilla on yhteensä arviolta 1,25 miljoonaa asukasta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet.

Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden teknisen toiminnan on pysyttävä jatkuvasti hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistus perustuu mekaanisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin. Fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa, että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia, ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Rejektivesistä n. 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä, joka vähentää ilmastuksen kuormitusta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2019.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2.) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.

Suomenoja

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2019.

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle.

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2019 yhteensä 149 milj.m³ jätevettä, josta Viikinmäkeen 107 milj.m³ ja Suomenojalle 42 milj.m³. Vuoden 2019 jätevesimäärä oli yhteensä 127 milj. m³. Jätevesimäärä oli 17 % suurempi kuin vuonna 2018. Vesimäärän muutosta selittää sadanta. Vuonna 2019 Helsingin Kaisaniemen sadesumma oli 742,6 mm., mikä on selvästi pitkäaikaista keskiarvoa suurempi.

Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2019 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2019 jätevesivirtaamista ja jäteveden lämpötilavaihteluista voidaan havaita, kuinka vuodenaikoihin liittyvän lämpötilavaihtelun lisäksi jäteveden lämpötila laskee virtaamahuippujen aikana (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvät sade- ja sulamisvedet siis jäähdyttävät jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia.

Vuoden 2019 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 293 958 m³ ja suurin vuorokausivirtaama, 671 330 m³. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 114 579 m³ ja suurin vuorokausivirtaama, 240 605 m³ Suurimmat vuorokausivirtaamat mitattiin molemmilla puhdistamoilla samana päivänä, 14.11.2019. Puhdistamoiden viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14.

Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2019

Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allaspinta-alasta mutta tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Kummallakaan laitoksella ei ollut hydraulisen kapasiteetin ylittymisestä johtuneita laitosohituksia vuonna 2019.

Helsingin sekaviemäröity verkosto

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen mallin avulla. Vuonna 2019 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 205 832 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 1,3 % eli 2675 m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2019 lähes nelinkertainen vuoden 2018 ylivuotoon nähden (704 m³) mutta vastaavaa suuruusluokkaa kuin 2017 ylivuodot. Kuvassa 2.4 sekä raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 14.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Ylivuotoja tapahtui yhteensä 39 kohteessa. 23.8.2019 rankkasateella ylivuotoja tapahtui 17 sellaisessa kohteessa, joissa vuonna 2018 ei tapahtunut ylivuotoja. Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat yli 80 % mallilla tarkasteltavien ylivuotojen kuormituksesta. Alueella siirrytään tulevaisuudessa erillisviemäröintiin, jonka pitäisi vähentää ylivuotoja. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2019 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD_7ATU on 70 g happea (O₂); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006).

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2019 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista.

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan toteutunutta kuormituskehitystä.

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2019 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 17 061 m³. Lokajätteiden vastaanottoasemalle ohjattiin myös pesu- ja puhdistuslietteitä ja muita nestemäisiä jätteitä yhteensä 638 m³. Kaikki em. jätejakeet sekä siirto-WC asemalle tuodut jätteet, 24 m³, ovat mukana puhdistamon raportoidussa tulokuormassa.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 16 254 m³ ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvakaivojätteitä, 182 m³ kompostointilaitoksen rejektivesiä sekä 568 m³ murskattua biojätettä yhteensä 17 004 m³. Kaikki em. jätejakeet sekä permeaattitiiviste, 21 047 m³ ja glykolivesi, 10 982 m³ vastaanotettiin puhdistamolla tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin tai suoraan mädätykseen, joten ne eivät sisälly laitoksen raportoituun tulokuormaan.

Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessien häiriötön toiminta, ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. Teollisuusjätevesitarkkailulla myös turvataan puhdistamotyöntekijöiden työturvallisuutta kemikaalialtistuksen osalta. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin, ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2019 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 60 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 5 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2019 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD_7ATU) osuus oli 12 % Viikinmäkeen tulevasta orgaanisen aineen kuormasta, josta neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 10 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkaillun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,2 % ja kokonaistypen osalta 2,0 %. Merkittävin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli edelleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD_7ATU) kuormitus oli 0,9 % ja kokonaistypen kuormitus 3,9 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2019 oli 705 600 m³, mikä oli 1,7 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ympäristöluvat

Tällä hetkellä voimassa olevat, Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa ohjaavat ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. Vuonna 2019 molemmat puhdistamot toimivat lupamääräystensä mukaisesti.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Vuonna 2019 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 päivitettyihin, ELY-keskuksen hyväksymiin tarkkailusuunnitelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena käytetyt analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Viikinmäen tulevan jäteveden näytteiden, joiden tuloksiin tulokuorman laskenta perustuu, keräily muuttui 26.9.2018 alkaen tulokanavan saneerauksen takia. Tulevan jäteveden näyte on kerätty kahdesta näytepisteestä välppäyksen ja hiekanerotuksen välistä ja näytteet on yhdistetty näytepisteiden virtaamaosuuksien suhteessa. Näytteiden keruu tapahtui virtaamaohjatusti kokonaisvirtaaman perusteella. Saneeraus valmistuu huhtikuussa 2020.

Molemmilta puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin kuten edellisenä vuonna.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettiin 21.4.2017 päivättyä Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2019 mukana HSY:n lisäksi Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö ja Espoon kaupungin ympäristökeskus. Tarkkailun suorittaa Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö. Vuoden 2019 tarkkailutulokset on koottu lyhyisiin neljännesvuosiraportteihin, joista viimeinen on lyhyt yhteenvetoraportti. Merialueen tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla. Vuosia 2018–2019 koskeva raportti valmistuu keväällä 2020.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 29.1.2018 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa vuodesta 2017 eteenpäin. Tarkkailun toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2019 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuosien 2018 - 2019 tulokset raportoidaan keväällä 2020.

Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenten vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon 7 500 kpl, yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osuus meritaimenen poikasista istutettiin 18.4.2019 Vanhan kaupungin selälle ja Suomenojan osuus 15.4.20169 Nuottaniemen venesatamaan.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon velvoite 72 500 kpl, yhteensä 237 500 kpl. Helsingin osuus istutettiin 4.10 2019 Vantaanjoen suulle ja Suomenojan osuus 4.10.2019 Nuottaniemen venesatamaan.

Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2019 yhteensä 13 466 887 m³.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2019 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2019 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin takana. HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2019 yhteensä 1244 tonnia (v. 2018 1048 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2018 23 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa päästötasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2019 100 %.

OCP-indeksillä, eli hapenkulutuspotentiaalin (oxygen consumption potential) indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD_7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää vuoden 2018 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Muut haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 4.5). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=COD_Cr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2010–2019. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta.

Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2019 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) että huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Taulukoiden 4.6 ja 4.7 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Osa analyyseistä tehdään puhdistamoiden lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Viikinmäen osalta marraskuussa osa analyyseistä jäi tietokatkoksen vuoksi tekemättä. Päästöt on laskettu lähtevästä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta.

*) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt

**) TOC = COD_Cr/3

‍nd = Not Detected = ei havaittu

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamoitten tulevissa ja lähtevissä vesissä on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ja -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2019 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy lietteen mädätyksessä tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan ympäristöluvan mukaisesti viiden vuoden välein ja edellinen mittauskerta oli vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2019 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2019 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2019 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa.

Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % poistoilman pitoisuudesta.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla, jonka kertoimia päivitetään Viikinmäen mittaustulosten perusteella. Suomenojan vuoden 2019 päästöjen laskennassa on käytetty Viikinmäen vuoden 2019 mittausten tuloksia pois lukien typpioksiduulin pitoisuus, jossa on käytetty vuoden 2018 mittausten tuloksia.

Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2019 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1). Päästöt noudattivat muilta osin edellisvuoden tasoa, mutta typpioksiduulin päästö Viikinmäen puhdistamolla oli poikkeuksellisen suuri, yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Poikkeavan suuren päästön tausta on kuvattu tarkemmin luvussa 10.1.

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös edellisvuonna. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista on kerrottu luvussa 11.2.2.

Hajupäästöt

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2019. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 14.8. ja Viikinmäessä 15.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Lisäksi käytettiin kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 23 havaintopaikassa. Selvää hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä, Viikinmäen poistoilmapiipun välittömässä läheisyydessä. Lisäksi heikkoa hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä n. 200 m piipusta koilliseen. Haju ei ollut jatkuvaa. Kenttäolfaktometrin tulokset olivat hyvin samanlaiset. Vain piipun luona määritettiin mitattavissa oleva hajupitoisuus, muissa pisteissä mittaustulokset jäivät määritysrajan alapuolelle. Puhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua asutukselle. Havaintopäivänä tuuli oli heikkoa ja sää pilvinen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 43 havaintopaikassa. Voimakasta hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua havaittiin kahdeksassa paikassa jätevedenpuhdistamon alueella ja välittömässä läheisyydessä. Heikkoa hajua havaittiin kymmenessä havaintopaikassa puhdistamon alueella ja enintään 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta koilliseen. Hajuhavainnot olivat ajoittaisia, eli jatkuvaa hajua ei havaittu. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa ja sää pilvinen.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 30>HY>5 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella. Alueen ulkopuolella voimakkain hajupitoisuus oli 7>HY>2 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon eteläpuolella menevällä tiellä. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin osa havainnoista oli < 2HY/m³ (alle määritysrajan). Hajun voimakkuus ja hajupitoisuus huomioon ottaen, haju ei ollut häiritsevää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2019 samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon naapurustosta tuli vuonna 2019 yksi hajuvalitus. Valituksen aikaan läheistä Pihlajamäen pumppaamoa (KUVES) saneerattiin, joten hajun lähde jäi epäselväksi. Suomenojan jätevedenpuhdistamoa koskeva hajuvalitus liittyi aktiivilietteen karkaamiseen, jota on käsitelty kappaleessa 10.3.

Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Verkostojen osalta hajuvalitukset kirjataan myös siinä tapauksessa, että vastuulliseksi osoittautuu kiinteistö. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Hajuvalituksia tuli yhteensä 57 kpl vuonna 2019. Metsäpirtistä ei tullut hajuvalituksia.

Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista.

Ympäristömelun äänitasomittaus

Puhdistamoiden hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien mukaan ympäristömelua tarkkaillaan kolmen vuoden välein ellei toiminnassa tapahtunut merkittävä muutos edellytä uutta mittausta. Edelliset melumittaukset tehtiin vuonna 2016, joten vuonna 2019 toteutettiin kolmen vuoden välein tehtävät mittaukset molemmilla puhdistamoilla.

Suomenojan äänitasomittaukset aloitettiin 16.7.2019 klo 21:43 ja lopetettiin 17.7.2019 klo 00:36. Mittausten aikana puhdistamon toiminta oli normaalia. Mittauspisteitä oli yhteensä kymmenen eri puolilla puhdistamoa. Mittauspisteet olivat samoja kuin aiemmissa mittauksissa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Mittaukset suoritettiin lintujen pesimäaikaan, ja lintujen aiheuttama taustamelu oli merkittävä alkuillan mittauksissa. Taustamelu voitiin osittain poistaa mittaussignaaleista jälkikäsittelyssä. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua. Suomenojan puhdistamon aiheuttaman melun äänitasot eivät ole muuttuneet merkittävästi aiemmin mitattuihin tuloksiin verrattuina. Kaikki mitatut puhdistamon keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 dB kaikissa mittauspisteissä.

Viikinmäen äänitasomittaukset tehtiin 17.7.2019 01.18 – 03.27. Mittausten aikana puhdistamon toiminta oli normaalia. Mittauspisteitä oli yhdeksän eri puolilla puhdistamoa. Pisteet olivat samoja kuin aiemmissa mittauksissa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Tuulen aiheuttama havina ja sekä Lahdenväylältä ja Kehä I:ltä kantautuva tieliikenteen melu olivat merkittäviä lähes kaikissa mittauspisteissä. Taustamelu voitiin kuitenkin osittain poistaa mittaussignaalista jälkikäsittelyssä. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua. Viikinmäen puhdistamon aiheuttaman melun äänitasot eivät ole muuttuneet merkittävästi vuoden 2016 tuloksiin verrattuna. Kaikki mitatut puhdistamon keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 dB kaikissa mittauspisteissä.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla käytetyt tuholaistorjunta-aineet

Jyrsijöiden torjuntaa tehdään HSY:ssä ainoastaan tarpeen mukaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käytettiin vuonna 2019 seuraavia jyrsijätorjunta-aineita: Racumin pasta, Cooper palasyötti ja Bromatrol rat block. Aineita käytetiin yhteensä n. 10,9 kg. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ei tehdä rottien torjuntaa.

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaan käytetään bromadioloniin perustuvaa valmistetta, jonka pitoisuus on 0,05g/kg. Vuosittainen valmisteen käyttömäärä on 8–100 kg. Annostelu tehdään 250 g annospusseissa viemärikaivoihin alueilla, joilla esiintyy rottaongelmia. Jätevedenpumppaamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.

Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri ja sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupamääräysten mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknillistaloudellisesti oikealla tasolla. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2019 on esitetty luvussa 20. Seuraavissa kuvaajissa (Kuva 6.1 – Kuva 6.8) on esitetty prosessikemikaalien kulutusmäärät ja suhteelliset kulutukset virtaamaa, poistettua typpi-tai fosforimäärää tai lietteen kuiva-ainemäärää kohden viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2018 kalkin syöttölaitteiston saneerauksen ajan käytettiin korvaavana alkalointikemikaalina 338 tn 50 % lipeää, joka vastaa n. 234 tn sammutettua kalkkia, mikä ei ole mukana kuvaajissa (Kuva 6.7 ja Kuva 6.8)

Kemikaalien kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Muutokset edellisvuoteen olivat pääosin pieniä. Vuonna 2019 korkeamman keskivirtaaman johdosta kulutukset jätevesikuutiota kohden pääsääntöisesti pienenivät edellisvuoteen verrattuna.

Merkittävimmät erot edellisvuoteen olivat Viikinmäen alkalointikemikaalin suhteellisessa kulutuksessa ja Suomenojan metanolin suhteellisessa kulutuksessa (Kuva 6.7 ja Kuva 6.8). Viikinmäen kasvaneen kalkin kulutuksen taustalla oli todennäköisesti ainakin osittain typenpoiston häiriö keväällä ja alkukesästä (vrt. luku 10.1), mutta kalkin kulutus samoin kuin Suomenojan metanolin kulutus, ovat riippuvaisia jäteveden sisältämän hiilen ja typen suhteista. Polymeerin kulutus Viikinmäessä on lisääntynyt lietteen koneellisen esisakeutuksen käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2019 vajaa kymmenesosa käytetystä polymeeristä kulutettiin esitiivistyksessä.

HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla. Suomenojalla tuotettu biokaasu, josta suurin osa myytiin Gasum Oy:lle jalostettavaksi on saanut syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin: sertifikaatti takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden.

Sähköenergiaa tuotetaan Viikinmäen puhdistamolla myös aurinkovoimalan avulla ja lämpöenergiaa saadaan molemmilla laitoksilla myös lämmöntalteenotosta. Sähköenergian tuotanto oli jälleen uusi ennätys, 39 GWh.

Polttoaineiden ja energian käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) ja luvussa 21, (Taulukko 21.1– Taulukko 21.4).

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.

Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD_7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään pienenivät vuoden 2018 tasosta. Kulutus suhteutettuna poistettuun BOD-kuormaan kasvoi Viikinmäessä ja pieneni hieman Suomenojalla. Kulutukset suhteessa poistettuihin OCP-kuormiin pysyivät käytännössä edellisvuoden tasolla. Koska sekä virtaama että orgaaninen kuorma vaikuttavat energiankulutukseen ja runsassateisena vuonna jätevesi on laimeampaa, korkeamman keskivirtaaman vuosina energiankulutus vesimäärää kohden on tyypillisesti keskimääräistä pienempää ja poistettua BOD-kuormaa kohden tyypillisesti keskimääräistä suurempaa.

Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergian kulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Kuvissa on esitetty pumppaamoiden sähköenergian kulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2019 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 802 tonnia (30 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 24 150 tonnia (31 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 60 076 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 726 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely hoidettiin Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa sekä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 2015 tonnia, eli 8 % vuoden kokonaislietemäärästä.

Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22.

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain yli 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista.

Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys. Molempien laitosten välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Lisäksi pieni osuus jätteenpolttoon soveltumattomasta välppeestä toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen.

Hiekka pestään ja pesussa irtoava orgaaninen aines palautetaan jätevesiprosessiin. Pesty hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Vaaralliset jätteet viedään pääosin käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2019 jätemääristä on esitetty luvussa 23.

Viikinmäen poikkeava typpioksiduulipäästö

Huhtikuun 2019 alussa typpioksiduulin pitoisuus Viikinmäen jätevedenpuhdistamon poistoilmassa nousi hyvin nopeasti jopa yli kymmenkertaiseksi puhdistamon tyypilliseen tasoon verrattuna. Häiriöön liittyi nitriitin epätyypillinen kertyminen aktiivilieteprosessiin ja etenkin alkuvaiheessa myös nitrifikaation heikentyminen ja lietteen koostumuksen muuttuminen ja näiden seurauksena tavanomaista heikompi puhdistustulos.

Häiriön käynnistymisen alkuperäinen syy on toistaiseksi jäänyt tuntemattomaksi. Sen ei oleteta johtuvan haitallisen kemikaalin pääsystä jäteveteen toisin kuin heinäkuun 2018 nitrifikaation inhibition. Häiriö alkoi aktiivilietelinjoilla vaiheittain ja koski enimmillään seitsemää linjaa yhdeksästä. Kuusi linjoista saatiin normalisoitumaan siirtämällä niihin ylijäämälietettä normaalisti toimineista linjoista ja yksi linjoista ehti palautua normaaliksi ennen lietteen siirtoa. Häiriön aikana rajoitettiin ilmastettua tilavuutta ja lisättiin alkalointia nitriitin määrän ja sen myrkyllisyyden vähentämiseksi.

Häiriön seurauksena vuoden 2019 typpioksiduulipäästö oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden ja Viikinmäen II vuosineljänneksen jäteveden käsittelytulos jonkin verran tavanomaista tasoa heikompi.

Koska Suomenojan puhdistamolla ei ollut havaittavissa vastaavaa aktiivilieteprosessin häiriintymistä, Suomenojan typpioksiduulipäästön laskennassa käytettyä laskentamallia ei ollut perustetta päivittää Viikinmäen 2019 mittaustulosten perusteella ja mallissa käytettiin vuoden 2018 mittaustuloksia (luku 5.2).

Rankkasade Helsingissä 23.8.2019

Elokuussa 23. päivänä rankkasade aiheutti laajoja tulvia Helsingin keskustassa. Sade oli poikkeuksellinen rankka ja viiden tunnin aikana satoi 56 mm. Vastaavat sateet toistuvat keskimäärin vain kerran 20–30 vuodessa. Merkittävimmät rakenteelliset vahingot aiheutuivat Rautatientorin metroasemalle sekä Elielinaukion parkkihallille, kun Munkkisaari-Mäntymäen tunnelin ja Mäntymäen pumppaamon kapasiteetit loppuivat ja tulvavedet valuivat Elielinaukion parkkihallista metrotunneliin. Järjestelmän kehittämistarpeet on tunnistettu ja jatkotoimenpiteet määritelty.

Aktiivilietteen päästö Suomenojan puhdistamolta 4.7 – 21.8.2019

Suomenojan jätevedenpuhdistamolta pääsi vuotamaan aktiivilieteprosessin loppuvaiheesta eli altaiden viimeisestä lohkosta tulevaa näytevettä puhdistamon ja Suomenojan lammikon väliseen ojaan 4.7 – 21.8.2019 välisenä aikana. Normaalisti aktiiviliete laskeutetaan jälkiselkeytysaltaissa ennen vesistöön johtamista.

Lietevuoto löydettiin ja vuoto korjattiin 21.8.2019. Ensimmäinen ilmoitus epätavallisen voimakkaasta hajusta Suomenojen lintulammikolla oli tullut edellisellä viikolla HSY:n asiakaspalveluun. Hajun syyn selvittäminen käynnistettiin ja puhdistamon ympäristöstä otettiin bakteerinäytteitä, joiden tulokset viittasivat jäteveden aiheuttamaan likaantumiseen. Vuotokohteen löytyminen oli kuitenkin haastavaa, koska aktiiviliete pääsi purkautumaan sellaista reittiä pitkin, jonka olemassaolo ei ollut tiedossa.

Ulkopuolisten tekemien havaintojen ja omien selvittelyjen tuloksena vuotokohta havaittiin ja tulpattiin, ja valvovalle viranomaiselle tiedotettiin tilanteesta välittömästi. Tapahtuneesta laadittiin syksyllä tarkempi selvitys, ja päästön vaikutuksista merialueella tehtiin mallinnus. Vuoto oli usean eri tekijän summatapahtuma. Siihen liittyi aktiivilietteen näytteenottokaivon pinnanmittausanturin hajoaminen ja uusiminen aiemmin kesällä, sekä puhdistamon piirustuksista puuttuva hulevesiyhde. Myös kesälomista johtuvalla henkilöstön tietokatkoksella oli osuus vuototilanteen pitkittymisessä.

Ympäristöriskien hallinta SSP

Sanitation Safety Plan (SSP) on jätevedenpuhdistamoiden ja viemäröinnin turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan jätevesihuollon aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit verkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan toimintaan kohdistuvat ulkopuoliset riskit. SSP sisältää laajan riskien arvioinnin ja toimii riskienhallintatyökaluna jätevesihuollon alalla koko Suomessa. HSY:ssä SSP on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012–2013.

Vuoden 2019 aikana toteutettiin useita ympäristön tilan parantamiseen liittyvää toimenpidettä, jotka liittyivät SSP työn kautta esille tulleisiin riskeihin sekä päivitettiin toimenpideohjelman tilanne.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee laatia SSP riskien hallinnan työkaluksi. HSY:n sopimuskumppaneista toistaiseksi Tuusulan Vesi ja Järvenpään Vesi ovat saaneet SSP:n valmiiksi. Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty taulukossa 11.1.

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvaa mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuonna 2022, eli noin kaksi vuotta alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Puhdistamon louhinnan jälkeiseen urakointiin on tarvittu enemmän aikaa kuin suunnittelijat alun perin arvioivat. Blominmäen puhdistamo on mitoitettu n. 500 000 asukkaan jätevesille ja sen lähtökohtana on Suomenojan nykyistä tasoa selvästi parempi puhdistustulos ja korkeampi energiatehokkuus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi ympäristölupapäätöksensä 26.11.2015. Ympäristölupa sai lainvoiman Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 9.12.2017.

Vuonna 2019 keskeisimpänä työnä ovat olleet luolaston betonirakenteet ja maanpäälliset rakennukset. Vuoden 2019 lopussa rakennusteknisten töiden valmiusaste oli n. 50 %, kokonaisbetonimäärästä oli valettu yli 85 % eli 67 000 m³ ja prosessi-, koneisto-, LVISPR- ja SIA-työt ovat käynnistyneet. Hallintorakennukseen ja autohalliin on saatu työnaikainen lämmitys ja sisätyöt ovat käynnissä. Myös lietteen käsittelyyn liittyvien rakennusten ulkoseinät ja vesikatto valmistuivat. Luolastossa töitä oli vuoden lopussa käynnissä hyvin monessa paikassa. Urakoitsijan henkilövahvuus työmaalla oli n. 400, joista 60 toimihenkilöitä.

Viemäritunneleista on louhimatta enää suppeita alueita. Tunneliurakoiden louhinta on aiheuttanut jonkin verran tärinäraja-arvojen ylityksiä, vaikka urakoitsijat ovatkin huomioineet aikaisempien räjäytyskertojen tärinöistä saadun tiedon louhintapituutta, poraustiheyttä ja panostusta suunnitellessaan. Pääosa tärinäylityksistä on arvioitu niin vähäisiksi, ettei vaurioita rakenteille ole todennäköisesti syntynyt. Mahdolliset vauriot varmistetaan louhintavaiheen jälkeen loppukatselmuksessa.

Maa- ja kallioperässä liikkuvan veden pintaa on seurattu lähellä puhdistamoa ja viemäritunnelien ympäristössä kuukausittain. Joillain alueilla kalliovedet ovat alentuneet voimakkaastikin, mutta maakerroksissa olevat vedet maltillisesti paria yksittäistä seurantapistettä lukuun ottamatta. Pohjaveden pysyvän alenemisen estämiseksi kalliota on injektoitu tiiviimmäksi ja tarvittaessa tehdään lisää jälki-injektointeja.

Pinta- ja pohjaveden laadun seurannassa, ympäristön painumien seurannassa, Blominmäen täyttömäen vakauden seurannassa tai kallion liikkeiden seurannassa ei ole ilmennyt mitään erityistä. Viimemainitut seurannat lopetettiin vuoden 2019 lopussa.

Työturvallisuus on ollut erittäin hyvä kaikkien urakoiden osalta.

Blominmäen urakoitsijan kuukausitiedotteet ja HSY:n neljännesvuosittaiset tilanneraportit, joissa kuvataan urakan etenemistä, ovat saatavilla HSY:n verkkosivuilta.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

RAVITA DEMO-hanke

RAVITA -hanke on vuonna 2016 alkanut tutkimushanke, jonka tavoitteena on rakentaa 1000 asukasta vastaava koelaitos, jossa testataan HSY:n kehittämää ja patentoimaa fosforin talteenottoprosessia, jossa fosfori talteenotetaan fosforihappona. Hanke on saanut ympäristöministeriön RAKI-rahaa vuosina 2015–2017 sekä se valittiin yhdeksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista vuosiksi 2017–2018. Prosessin ensimmäiset osat, kemiallisen lietteen tuotantoyksiköt, on otettu käyttöön vuosina 2017–2018. Vuonna 2019 jatkettiin kemiallisen lietteen kuivauksen optimointia. Lisäksi suunniteltiin ja hankittiin fosforihapon tuotantoon vaaditut laitteistot. Laboratoriomittakaavan tutkimusta tehtiin sekä HSY:n että Jyväskylän yliopiston toimesta. Hanke jatkuu vuonna 2020, jolloin otetaan käyttöön viimeiset prosessiosat ja optimoidaan fosforihapon tuottoa. Lisätietoja RAVITA-hankkeista HSY:n nettisivuilla.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuonna 2019 tehtiin täyden mittakaavan ilmastuslinjojen vertailuun perustuva tutkimus. Kevään poikkeustilanteen takia koeajojen suoritus siirtyi syksyyn. Osa testeistä toistetaan kevään 2020 aikana. Koeajojen avulla testataan käytännössä matemaattiseen mallinnukseen perustuvat tulokset ilmastuksen ohjaustapamuutosten vaikutuksesta päästöihin ja parannetaan mallin kalibrointia. Kevään 2019 poikkeuksellisen korkean päästön ja siihen linkittyneen kohonneen nitriittipitoisuuden syitä ja seurauksia ja tapahtuman esiin nostamia ilmiöitä, kuten nitriittipitoisuuden roolia, analysoidaan ja aineistoa hyödynnetään päästöjen vähentämisen tutkimuksessa. Nitriitin mittaus kaikilta ilmastuslinjoilta on otettu osaksi käyttötarkkailua. Prosessimallin kehittämistä jatketaan.

Teollisuusjätevedet ja lääkeaineet jätevedessä

HSY on mukana kahdessa vuonna 2017 käynnistyneessä EU –rahoitteisessa Itämeren tilan parantamiseen tähtäävässä hankkeessa: Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CWPharma hankkeessa sekä Helsingin kaupungin koordinoimassa BEST –hankkeessa. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja päättyvät vuoden 2020 syyskuussa.

CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella. Siinä tuotetaan kokonaisarvio Itämeren valuma-alueen lääkeainekuormituksesta sekä suositukset päästöjen vähennyskeinoiksi. Hankkeen yhtenä osiona on tutkia kehittynyttä lääkeaineiden poistoa jätevedenpuhdistamolla ja HSY on ollut mukana siinä osuudessa tutkimassa yhtä osuutta, jota potentiaalisesti voitaisiin käyttää yhtenä prosessiosuutena lääkeaineiden poistoon jätevedenpuhdistamolla.

BEST –hanke (Better Efficiency for Sewage Treatment) tähtää parempaan teollisuusjätevesien hallintaan edistämällä kuntien, teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyllä Itämeren alueella. HSY on hankkeessa mukana tuomassa hyviä kansallisia sekä paikallisia käytäntöjä.

Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen

Jätevedenpuhdistuksen elinkaarianalyysi

Jäteveden puhdistuksesta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ja lietteen jatkokäsittelystä Metsäpirtin kompostikentällä laadittiin diplomityönä LCA- eli elinkaarianalyysi. Analyysi tehtiin vuoden 2018 aineiston perusteella ja se sisälsi laitosten käytön, mutta ei rakentamista, jonka osuus päästöistä on kirjallisuusselvityksen perusteella pieni. Analyysin perusteella Viikinmäen puhdistamon merkittävimmät vaikutukset liittyvät typenpoistoon: prosessin suorat typpioksiduulipäästöt (ilmastonmuutos), typpikuormitus mereen (vesistöjen rehevöityminen) ja typenpoistossa hiilenlähteenä käytettävä metanoli (fossiilisten luonnonvarojen ehtyminen).

Viikinmäen tulokanavan ja tulopumppaamon saneeraus

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulokanavan ja toisen tulopumppaamon saneeraus valmistui syksyllä 2019. Joitain viimeistelytöitä tehdään vuoden 2020 aikana. Tulokanavan betonirakenteiden kunto oli heikentynyt johtuen betonin rapautumisesta ja tukiraudoituksen korroosiosta. Kanavan saneerauksen yhteydessä uusittiin osa tulopumpuista ja lisättiin kaksi uutta, pienempää pumppua, mikä lisää tulopumppauksen prosessivarmuutta ja kapasiteettia.

Saneeraus edellytti mittavia ohitusjärjestelyjä ja muutoksia tulevan jäteveden näytteenottoon.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Viemäriverkoston mallinnus

Tärkein osatekijä viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta on ajantasaisen hydraulisen viemärimallin käyttöönotto. Viemärimallinnuksen osalta olemassa olevien mallien tilanne oli hajanainen ja epäyhtenäinen. Mallinnuksen kehitystyö alkoi vuonna 2015 ja jatkuu edelleen. Mallinnustyö on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista Suomenojan malli saatiin lähes valmiiksi vuoden 2017 aikana. Vuoden 2019 aikana keskityttiin sekaviemäröidyllä alueella mallin kehittämiseen, kalibrointimittauksiin ja mallin kalibrointiin.

Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella

Jätevesiverkoston sisään vuotavat ns. vuotovedet kuormittavat jätevedenpuhdistusjärjestelmää tarpeettomasti: verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä käsittelykapasiteettia että energiaa pumppausten ym. prosessoinnin myötä. Taulukko 11.1 on kooste HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä ja muista vuotovesiä vähentävistä toimenpiteistä.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkoston alueella jätevedet ja hulevedet johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana tämän ns. sekaviemäriverkoston alueelta syntyy laimeita ylivuotovesiä, jotka kuormittavat rannikkovesiä. Ylivuotojen vähentäminen sekaviemäröidyllä alueella on haastavaa, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi ei tapahdu käden käänteessä. Eriyttämisen hallinnan kannalta on tärkeää suunnitella ja priorisoida tarvittavia toimenpiteitä. Vuoden 2019 aikana laadittiin saneeraussuunnittelun yhteydessä useille sekaviemäröidyille alueille esisuunnitelmat, joissa huomioitiin sekaviemäreiden eriyttämisen tarpeet.

Mechelininkadulla Helsingissä saatiin valmiiksi saneeraus- ja kehittämishanke, jossa sekaviemäröinnin eriyttämisellä vähennetään vuotovesien määrää sekä sekaviemärin ylivuotopisteen ylivuotoja ympäristöön. Eriyttäminen toteutettiin Eteläisen Hesperiankadun kautta purkupisteelle Taivallahden rantaan asti, josta osa Mechelininkadun katu- ja kattovesistä saadaan ohjattua suoraan mereen, eivätkä ne ohjaudu enää Merikannontien suuntaan. Merikannontien ylivuoto YVK028 (Ks. kuva 2.4) on yksi suurimmista ylivuotokertymän aiheuttavista ylivuotopisteistä sekaviemäröidyllä alueella. 2019 aloitettiin Hämeentien ja Telakkarannan saneeraukset, joiden yhteydessä toteutetaan viemäreiden eriyttäminen. Telakkarannan osalta hulevedet saadaan johdettua mereen asti, mutta Hämeentiellä purku mereen jää toteutettavaksi myöhemmin.

Vuoden 2019 aikana sekaviemäröidyllä alueella suoritettiin virtaama- ja pinnankorkeusmittauksia ja mittaustuloksia käytettiin uuden sekaviemärimallin kalibrointiin. Lisäksi pilotoitiin LoraWan-tekniikkaa viemäriverkostosta tehtävien mittausten tiedonsiirtoon.

Tukosten ja vuotovesien tunnistaminen

HSY käyttää pumppaamodatan analysointiin Neuroflux -nimistä järjestelmää. Järjestelmä sisältää työkalut sekä tukosten automaattiselle havaitsemiselle että vuotovesien tutkimiselle. Järjestelmä muodostaa historiadatasta eri alueille normaalivirtaamat ja havaitsee poikkeamia niistä. Tällä tavalla päästään kiinni tukoksiin sekä suurentuneisiin vuotovesiin.

Tukostyökalulla käyttöhenkilökunta saa automaattisesti hälytykset tukosepäilyistä, jotka käsitellään tarkemmin. Jätevedenpuhdistusosasto ylläpitää tukostyökalua ja tukosepäilyissä yhteistyössä verkko-osaston kanssa paikannetaan tukos verkostosta. Työkalu mahdollistaa entistä nopeamman reagoinnin tukostilanteisiin ja minimoi tukoksista aiheutuvia ylivuotoja.

Vuonna 2019 Neurofluxin käyttö on laajentunut hyvin koko HSY:n käyttöön ja sekä asiantuntijat että asentajat pystyvät hyödyntämään työkaluja tarvitsemiltaan osin. Vuoden aikana on havaittu useita tukoksia työkalun avulla sekä lukuisia mittareiden likaantumisia ja vastaavia kunnossapitoa vaativia tilanteita. Vuotovesianalyyseillä on saatu informaatiota pahimmista vuotoalueista ja niiden avulla on pystytty kohdentamaan tarkempia tutkimuksia ja kuvauksia saneeraustoimenpiteiden kohdentamisten tueksi.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Vuonna 2019 vierailijoita on yli 4600.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita, toimittajia ja ympäristö- ja tekniikan alan opiskelijoita. Iso osa vierailijoista on ulkomaalaisia. Vuonna 2019 Viikinmäen asiantuntijavieraiden määrä oli 900 henkeä.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat olleet tutkimuksen yhteistyökumppaneita useiden vuosien ajan. Tulevasta jätevedestä kerätään vuorokauden kokoomanäyte Viikinmäessä kaksi kertaa kuukaudessa ja Suomenojalla kerran kuukaudessa. Näytteet toimitetaan THL:n Virusinfektiot-yksikköön analysoitavaksi. Vuonna 2019 sekä Suomenojan että Viikinmäen puhdistamolta löytyi yhdestä näytteestä poliovirus, joka oli rokoteperäinen serotyypin 3 poliovirus.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat mukana myös THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2019 jätevesinäytteitä kerättiin viikon ajan maaliskuussa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä otettiin kaksi kertaa vuodessa näytteitä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä. Seuranta Viikinmäessä on aloitettu vuonna 2009. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa aikaisemman neljän kerran sijasta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2019 seuraavaan päätökseen:

•Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2018 seuraavaan päätökseen:

•Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)