Tiedot
HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla. Suomenojalla tuotettu biokaasu, josta suurin osa myytiin Gasum Oy:lle jalostettavaksi on saanut syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin: sertifikaatti takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden.
Sähköenergiaa tuotetaan Viikinmäen puhdistamolla myös aurinkovoimalan avulla ja lämpöenergiaa saadaan molemmilla laitoksilla myös lämmöntalteenotosta. Sähköenergian tuotanto oli jälleen uusi ennätys, 39 GWh.
Polttoaineiden ja energian käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) ja luvussa 21, (Taulukko 21.1– Taulukko 21.4).
Viikinmäki | Suomenoja | ||
Kaasun tuotanto ja käyttö | milj. m³ | Kaasun tuotanto ja käyttö | milj. m³ |
Tuotettu biokaasu | 15,4 | Tuotettu (biokaasu) | 4,58 |
Kaasumoottoreille (biokaasu) | 14,9 | Myyty Gasumille (biokaasu) | 4,4 |
Kattiloille (biokaasu) | 0,39 | Kattiloille (biokaasu) | 0,09 |
Ylijäämäpolttimille (biokaasu) | 0,15 | Kattiloille (maakaasu) | 0,88 |
Ylijäämäpolttimille (biokaasu) | 0,08 | ||
Kevyen polttoöljyn kulutus | litraa | Kevyen polttoöljyn kulutus | litraa |
21 662 | 82 | ||
Lämmöntuotanto | GWh | Lämmöntuotanto | GWh |
Kaasumoottorit (biokaasu) | 27,7 | Kattilat (maakaasu) | 7,54 |
Kattilat (biokaasu) | 1,97 | Kattilat (biokaasu) | 0,53 |
Kattilat (kevyt polttoöljy) | 0,18 | Kattilat (kevyt polttoöljy) | 0,001 |
LTO | 7,75 | LTO | 0,98 |
Sähköntuotanto | GWh | ||
Kaasumoottorit (biokaasu) | 37,74 | ||
ORC:t | 1,34 | ||
Aurinkovoimala | 0,214 |
Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.
Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään pienenivät vuoden 2018 tasosta. Kulutus suhteutettuna poistettuun BOD-kuormaan kasvoi Viikinmäessä ja pieneni hieman Suomenojalla. Kulutukset suhteessa poistettuihin OCP-kuormiin pysyivät käytännössä edellisvuoden tasolla. Koska sekä virtaama että orgaaninen kuorma vaikuttavat energiankulutukseen ja runsassateisena vuonna jätevesi on laimeampaa, korkeamman keskivirtaaman vuosina energiankulutus vesimäärää kohden on tyypillisesti keskimääräistä pienempää ja poistettua BOD-kuormaa kohden tyypillisesti keskimääräistä suurempaa.
Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergian kulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Kuvissa on esitetty pumppaamoiden sähköenergian kulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.