Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Päivämäärä:
7.5.2020
Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019 - Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 3/2020
Asiasanat: jätevedenpuhdistamo, jätevedenpuhdistus, ympäristölupa
ISBN (nid.): 978-952-7146-52-1
ISBN (pdf): 978-952-7146-51-4
ISBN (html): 978-952-7146-53-8
ISSN (painettu): 1798-6087
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 23
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kuvaaja Miko Harma, 2010

Energia

HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raakasekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Pääosa kaasusta käytettiin yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon kaasumoottoreilla. Suomenojalla tuotettu biokaasu, josta suurin osa myytiin Gasum Oy:lle jalostettavaksi on saanut syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin: sertifikaatti takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden.

Sähköenergiaa tuotetaan Viikinmäen puhdistamolla myös aurinkovoimalan avulla ja lämpöenergiaa saadaan molemmilla laitoksilla myös lämmöntalteenotosta. Sähköenergian tuotanto oli jälleen uusi ennätys, 39 GWh.

Polttoaineiden ja energian käyttö ja tuotanto on kuvattu seuraavassa taulukossa (Taulukko 7.1) ja luvussa 21, (Taulukko 21.1– Taulukko 21.4).

Taulukko 7.1 Kaasu, polttoöljy, sähkö ja lämpö. Tuotanto ja kulutus 2019
Viikinmäki
Suomenoja
Kaasun tuotanto ja käyttö
milj. m³
Kaasun tuotanto ja käyttö
milj. m³
Tuotettu biokaasu
15,4
Tuotettu (biokaasu)
4,58
Kaasumoottoreille (biokaasu)
14,9
Myyty Gasumille (biokaasu)
4,4
Kattiloille (biokaasu)
0,39
Kattiloille (biokaasu)
0,09
Ylijäämäpolttimille (biokaasu)
0,15
Kattiloille (maakaasu)
0,88
Ylijäämäpolttimille (biokaasu)
0,08
Kevyen polttoöljyn kulutus
litraa
Kevyen polttoöljyn kulutus
litraa
21 662
82
Lämmöntuotanto
GWh
Lämmöntuotanto
GWh
Kaasumoottorit (biokaasu)
27,7
Kattilat (maakaasu)
7,54
Kattilat (biokaasu)
1,97
Kattilat (biokaasu)
0,53
Kattilat (kevyt polttoöljy)
0,18
Kattilat (kevyt polttoöljy)
0,001
LTO
7,75
LTO
0,98
Sähköntuotanto
GWh
Kaasumoottorit (biokaasu)
37,74
ORC:t
1,34
Aurinkovoimala
0,214

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.

Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään pienenivät vuoden 2018 tasosta. Kulutus suhteutettuna poistettuun BOD-kuormaan kasvoi Viikinmäessä ja pieneni hieman Suomenojalla. Kulutukset suhteessa poistettuihin OCP-kuormiin pysyivät käytännössä edellisvuoden tasolla. Koska sekä virtaama että orgaaninen kuorma vaikuttavat energiankulutukseen ja runsassateisena vuonna jätevesi on laimeampaa, korkeamman keskivirtaaman vuosina energiankulutus vesimäärää kohden on tyypillisesti keskimääräistä pienempää ja poistettua BOD-kuormaa kohden tyypillisesti keskimääräistä suurempaa.

Kuva 7.1 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Viikinmäessä

Kuva 7.2 Sähköenergian kulutus, tuotanto ja omavaraisuusaste Suomenojalla

Kuva 7.3 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kokonaiskulutus

Kuva 7.4 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kulutus virtaamaa kohden

Kuva 7.5 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kulutus poistettua BOD7ATU-kiloa kohden

Kuva 7.6 Jätevedenpuhdistamoiden sähköenergian kulutus poistettua OCP-kiloa kohden

Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergian kulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Kuvissa on esitetty pumppaamoiden sähköenergian kulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös hule- eli sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. HSY:n hoidossa olevat sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla. Sateinen vuosi näkyy pumppaukseen käytetyn energiankulutuksen kasvuna.

Kuva 7.7 Pumppaamoiden sähköenergiankulutus aluekohtaisesti

Kuva 7.8 Pumppaamoiden sähköenergiankulutus kaupunkikohtaisesti

Kuva 7.9 Pumppaamoiden sähköenergiankulutus pumppaamotyypeittäin