Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy lietteen mädätyksessä tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan ympäristöluvan mukaisesti viiden vuoden välein ja edellinen mittauskerta oli vuonna 2018. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2019 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2019 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2019 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt ja prosessissa muodostuvat kaasumaiset aineet haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa ja metaania orgaanisen aineen anaerobisessa hajoamisessa esim. jätevesiverkossa.

Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % poistoilman pitoisuudesta.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla, jonka kertoimia päivitetään Viikinmäen mittaustulosten perusteella. Suomenojan vuoden 2019 päästöjen laskennassa on käytetty Viikinmäen vuoden 2019 mittausten tuloksia pois lukien typpioksiduulin pitoisuus, jossa on käytetty vuoden 2018 mittausten tuloksia.

Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2019 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1). Päästöt noudattivat muilta osin edellisvuoden tasoa, mutta typpioksiduulin päästö Viikinmäen puhdistamolla oli poikkeuksellisen suuri, yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Poikkeavan suuren päästön tausta on kuvattu tarkemmin luvussa 10.1.

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittivät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös edellisvuonna. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista on kerrottu luvussa 11.2.2.

Hajupäästöt

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2019. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 14.8. ja Viikinmäessä 15.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20–300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Lisäksi käytettiin kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m³). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Olfaktometrin käyttäjän hajuaisti on todettu normaaliksi.

Viikinmäen ympäristössä havaintoja tehtiin 23 havaintopaikassa. Selvää hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä, Viikinmäen poistoilmapiipun välittömässä läheisyydessä. Lisäksi heikkoa hajua esiintyi yhdessä havaintopisteessä n. 200 m piipusta koilliseen. Haju ei ollut jatkuvaa. Kenttäolfaktometrin tulokset olivat hyvin samanlaiset. Vain piipun luona määritettiin mitattavissa oleva hajupitoisuus, muissa pisteissä mittaustulokset jäivät määritysrajan alapuolelle. Puhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua asutukselle. Havaintopäivänä tuuli oli heikkoa ja sää pilvinen.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristössä tehtiin havaintoja 43 havaintopaikassa. Voimakasta hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua havaittiin kahdeksassa paikassa jätevedenpuhdistamon alueella ja välittömässä läheisyydessä. Heikkoa hajua havaittiin kymmenessä havaintopaikassa puhdistamon alueella ja enintään 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta koilliseen. Hajuhavainnot olivat ajoittaisia, eli jatkuvaa hajua ei havaittu. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa ja sää pilvinen.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 30>HY>5 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella. Alueen ulkopuolella voimakkain hajupitoisuus oli 7>HY>2 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon eteläpuolella menevällä tiellä. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin osa havainnoista oli < 2HY/m³ (alle määritysrajan). Hajun voimakkuus ja hajupitoisuus huomioon ottaen, haju ei ollut häiritsevää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2019 samansuuntaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon naapurustosta tuli vuonna 2019 yksi hajuvalitus. Valituksen aikaan läheistä Pihlajamäen pumppaamoa (KUVES) saneerattiin, joten hajun lähde jäi epäselväksi. Suomenojan jätevedenpuhdistamoa koskeva hajuvalitus liittyi aktiivilietteen karkaamiseen, jota on käsitelty kappaleessa 10.3.

Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Verkostojen osalta hajuvalitukset kirjataan myös siinä tapauksessa, että vastuulliseksi osoittautuu kiinteistö. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Hajuvalituksia tuli yhteensä 57 kpl vuonna 2019. Metsäpirtistä ei tullut hajuvalituksia.

Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista.

Ympäristömelun äänitasomittaus

Puhdistamoiden hyväksyttyjen tarkkailusuunnitelmien mukaan ympäristömelua tarkkaillaan kolmen vuoden välein ellei toiminnassa tapahtunut merkittävä muutos edellytä uutta mittausta. Edelliset melumittaukset tehtiin vuonna 2016, joten vuonna 2019 toteutettiin kolmen vuoden välein tehtävät mittaukset molemmilla puhdistamoilla.

Suomenojan äänitasomittaukset aloitettiin 16.7.2019 klo 21:43 ja lopetettiin 17.7.2019 klo 00:36. Mittausten aikana puhdistamon toiminta oli normaalia. Mittauspisteitä oli yhteensä kymmenen eri puolilla puhdistamoa. Mittauspisteet olivat samoja kuin aiemmissa mittauksissa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Mittaukset suoritettiin lintujen pesimäaikaan, ja lintujen aiheuttama taustamelu oli merkittävä alkuillan mittauksissa. Taustamelu voitiin osittain poistaa mittaussignaaleista jälkikäsittelyssä. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua. Suomenojan puhdistamon aiheuttaman melun äänitasot eivät ole muuttuneet merkittävästi aiemmin mitattuihin tuloksiin verrattuina. Kaikki mitatut puhdistamon keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 dB kaikissa mittauspisteissä.

Viikinmäen äänitasomittaukset tehtiin 17.7.2019 01.18 – 03.27. Mittausten aikana puhdistamon toiminta oli normaalia. Mittauspisteitä oli yhdeksän eri puolilla puhdistamoa. Pisteet olivat samoja kuin aiemmissa mittauksissa. Mittausjaksojen kesto oli n. 10 min. Tuulen aiheuttama havina ja sekä Lahdenväylältä ja Kehä I:ltä kantautuva tieliikenteen melu olivat merkittäviä lähes kaikissa mittauspisteissä. Taustamelu voitiin kuitenkin osittain poistaa mittaussignaalista jälkikäsittelyssä. Mittausajankohtana puhdistamon aiheuttamassa äänessä ei havaittu ajallista vaihtelua. Viikinmäen puhdistamon aiheuttaman melun äänitasot eivät ole muuttuneet merkittävästi vuoden 2016 tuloksiin verrattuna. Kaikki mitatut puhdistamon keskiäänitasot alittivat ympäristöluvan yön raja-arvon 50 dB kaikissa mittauspisteissä.

Viemäreissä ja jätevedenpuhdistamoilla käytetyt tuholaistorjunta-aineet

Jyrsijöiden torjuntaa tehdään HSY:ssä ainoastaan tarpeen mukaan. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käytettiin vuonna 2019 seuraavia jyrsijätorjunta-aineita: Racumin pasta, Cooper palasyötti ja Bromatrol rat block. Aineita käytetiin yhteensä n. 10,9 kg. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla ei tehdä rottien torjuntaa.

Jätevesiviemäreissä tuholaistorjuntaan käytetään bromadioloniin perustuvaa valmistetta, jonka pitoisuus on 0,05g/kg. Vuosittainen valmisteen käyttömäärä on 8–100 kg. Annostelu tehdään 250 g annospusseissa viemärikaivoihin alueilla, joilla esiintyy rottaongelmia. Jätevedenpumppaamoilla ei tehdä rottien torjuntaa.