Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Päivämäärä:
30.4.2020

Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019 - Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot

Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 3/2020

Asiasanat: jätevedenpuhdistamo, jätevedenpuhdistus, ympäristölupa

ISBN (nid.): 978-952-7146-52-1

ISBN (pdf): 978-952-7146-51-4

ISBN (html): 978-952-7146-53-8

ISSN (painettu): 1798-6087

ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095

Kieli: fi

Sivuja: 23

Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi

Päästöt vesistöön

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2019 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2019 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Taulukko 4.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2019 *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.
Viikinmäki	BOD_7ATU		Kok.P		Kok.N	COD_Cr
	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %	poistoteho %	mg/l	poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS	≤10*	≥95*	≤0,30*	≥95*	≥80**	≤75*	≥85*
Vuosi 2019	6,2	97	0,19	97	90	43	92
I/2019	5,1	98	0,15	97	88	40	92
II/2019	9,8	96	0,27	96	86	54	91
III/2019	4,3	98	0,17	98	95	39	93
IV/2019	5,5	97	0,18	97	90	40	92

Taulukko 4.2 Suomenojan lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2019 *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona
Suomenoja	BOD_7ATU	BOD_7ATU	Kok.P	Kok.P	Kok.N	COD_Cr	COD_Cr
	mg/l	poistoteho %	mg/l	poistoteho %	poistoteho %	mg/l	poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS	≤10*	≥95*	≤0,35*	≥95*	≥70**	≤75*	≥85*
Vuosi 2019	5,1	98	0,22	98	72	32	93
I/2019	5,7	97	0,20	97	64	33	93
II/2019	4,8	98	0,19	98	75	33	94
III/2019	4,7	97	0,25	98	82	30	94
IV/2019	5,1	98	0,22	97	68	33	92

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Kuva 4.1 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus

Kuva 4.2 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus

Kuva 4.3 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus

Kuva 4.4 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus

Kuva 4.5 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin takana. HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2019 yhteensä 1244 tonnia (v. 2018 1048 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2018 23 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa päästötasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Taulukko 4.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2019
2019	Viikinmäki	Suomenoja	YHT	HSY tavoite	Tuloskorttitavoite
Typpi (Kok. N) t/a	530	714	1244	< 1200	< 1000
Fosfori (Kok. P) t/a	20	9	29	<38	< 32

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 4.6 Päästöt vesistöön: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2010-2019

Kuva 4.7 Päästöt vesistöön: Fosfori (t/a) vuosina 2010-2019

Kuva 4.8 Päästöt vesistöön: Typpi (t/a) vuosina 2010-2019

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2019 100 %.

OCP-indeksillä, eli hapenkulutuspotentiaalin (oxygen consumption potential) indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD_7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää vuoden 2018 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Taulukko 4.4 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
Vuosi	Viikinmäki			Suomenoja
	Lupaindeksi %	OCP-indeksi mg/l	OCP-indeksi t/a	Lupaindeksi %	OCP-indeksi mg/l	OCP-indeksi t/a
2010	79	158	15 269	100	326	10 613
2011	100	108	11 117	100	316	11 556
2012	100	122	14 048	100	332	12 925
2013	100	89	8 763	100	339	12 030
2014	100	108	10 366	100	328	11 242
2015	100	100	10 305	100	308	11 619
2016	100	100	9 558	100	340	12 435
2017	100	100	10 418	92	336	13 457
2018	100	109	10 098	100	334	11 667
2019	100	113	12 221	100	333	13 979

Kuva 4.9 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2010- 2019

Muut haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 4.5). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=COD_Cr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2010–2019. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta.

Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2019 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) että huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Taulukoiden 4.6 ja 4.7 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Taulukko 4.5. E-PRTR-päästöt vesistöön 2019
PRTR-no.	Aine	Viikinmäki	Viikinmäki	Suomenoja	Suomenoja	Yhteensä	Kynnysarvo
		Lähtevän veden pitoisuus mg/l	Päästö vesistöön kg/a	Lähtevän veden pitoisuus mg/l	Päästö vesistöön kg/a	Päästö vesistöön kg/a	kg/a
12	Kokonaistyppi*	4,9	530 345	17	714 670	1 245 015	50 000
13	Kokonaisfosfori*	0,19	20 185	0,22	9 016	29 201	5 000
17	Arseeni	0,0008	86	0,00089	37	123	5
18	Kadmium	0,00002	2,1	0,00008	1,1	3	5
19	Kromi	0,00057	61	0,00078	33	94	50
20	Kupari	0,0067	719	0,0164	684	1403	50
21	Elohopea	<0,0001	nd	0,00006	3	nd	1
22	Nikkeli	0,0054	579	0,0057	240	819	20
23	Lyijy	0,0002	21	0,00061	26	47	20
24	Sinkki	0,043	4614	0,0380	1590	6204	100
35	Dikloorimetaani (DCM)	<0,0003	nd	<0,0003	nd	nd	10
40	AOX			0,03	1 088	1088	1 000
50	Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana	0,000057	6,13	0,000003	0,1	6	50
52	Tetrakloorietyleeni (PER)	<0,0005	nd	<0,0005	nd		10
64	Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit	<0,0001	nd	<0,0003	nd	nd	1
70	Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)	0,00175	188	0,0012	49	237	1
71	Fenolit (kokonaishiilenä)	<0,00385	nd	0,005	201	201	20
72	PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä	<0,00001	nd	<0,00001	nd	nd	5
73	Tolueeni	<0,00005	nd	<0,0005	nd	nd	200
76	TOC**	14	1 502 129	11	460 229	1 962 358	50 000
79	Kloridi	117,2	12 574 967	62	2 594 018	15 168 984	2 000 000
83	Fluoridit			0,3	12 552		2 000
87	Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit	<0,00001	nd	<0,00002	nd	nd	1

Osa analyyseistä tehdään puhdistamoiden lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Viikinmäen osalta marraskuussa osa analyyseistä jäi tietokatkoksen vuoksi tekemättä. Päästöt on laskettu lähtevästä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta.

*) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt

**) TOC = COD_Cr/3

‍nd = Not Detected = ei havaittu

Taulukko 4.6 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet jätevedessä v. 2010–2019, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena
Viikinmäki		Di-2-etyyliheksyyli-ftalaatti (DEHP)	Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3-tetrametyyli-butyyli)-fenoli)	Dibutyyli-ftalaatti (DBP)	Tributyyli-tina	Kadmium*	Nikkeli*	Lyijy*	Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l		1,3	0,01	1	0,0002	0,2	8,6	1,3	MAC-EQS: 0,07
2010	keskiarvo, µg/l	0,2	0,026	<0,05		0,5	11	2	<0,2
	vaihteluväli, µg/l	-	-	-		<0,5-2	8-13	<1-7	<0,2-0,2
	lkm	1	1	1		12	12	12	12
2011	keskiarvo, µg/l	0,11	0,033	0,13		0,1	9	2	0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,05-0,16	0,03-0,036	<0,05-0,28		<0,5-1	5-11	<1-8	<0,1-0,3
	lkm	3	3	3		10	10	10	10
2012	keskiarvo, µg/l	0,23	0,058	0,85		0,1	6	4	0,1
	vaihteluväli, µg/l	0,15-0,31	0,054-0,062	0,19-1,5		<0,5-0,9	5-8	<1-10	<0,1-0,4
	lkm	2	2	2		12	12	12	12
2013	keskiarvo, µg/l	0,72	0,039	<0,30		0,07	8,4	4,4	0,15
	vaihteluväli, µg/l	0,38-0,9	0,016-<0,10	-		<0,02-0,31	5,4-11	1-17	<0,05-0,36
	lkm	3	3	3		12	12	12	12
2014	keskiarvo, µg/l	1,03	<0,030	<0,10		0,05	7,7	0,3	0,2
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-1,9	-	-		<0,02-0,20	7,1-9,0	<0,1-0,5	<0,3-0,48
	lkm	2	2	2		12	12	12	12
2015	keskiarvo, µg/l	0,25	<0,030	<0,10		0,02	7,0	0,3	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-0,35	-	-		<0,02-0,11	4,8-11	<0,1-0,7	-
	lkm	2	2	2		12	12	12	12
2016	keskiarvo, µg/l	0,32	<0,030	<0,10	0,0006	0,04	5,7	0,3	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-1,5	-	<0,10-0,2	<0,0004-0,0011	<0,02-0,08	0,9-7,4	<0,1-1,2	-
	lkm	11	2	11	2	12	12	12	12
2017	keskiarvo, µg/l	0,59	<0,030	<0,10	<0,0002	0,02	4,8	0,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,3-3,1	-	-	-	<0,02-0,05	3,5-7,2	<0,1-0,6	-
	lkm	11	9	11	8	12	12	12	12
2018	keskiarvo, µg/l	1,04	<0,030	0,15	<0,0002	0,01	6,2	0,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-6,9	-	<0,010-0,98	-	<0,002	4,1-15	<0,1-3,4	-
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12
2019	keskiarvo, µg/l	1,8	<0,03	<0,10	<0,0002	0,02	5,4	0,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-12	<0,01-<0,03	-	-	<0,02-0,12	2,8-11	<0,1-1,1	<0,1
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12

Taulukko 4.7 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet vedessä v. 2010–2019, Suomenoja. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena
Suomenoja		Di-2-etyyliheksyyli-ftalaatti (DEHP)	Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3-tetrametyyli-butyyli)-fenoli)	Dibutyyli-ftalaatti (DBP)	Tributyyli-tina	Kadmium*	Nikkeli*	Lyijy*	Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l		1,3	0,01	1	0,0002	0,2	8,6	1,3	MAC-EQS: 0,07
2010	keskiarvo, µg/l	0,27	<0,01	0,13		0,05	8,6	0,86	0,02
	vaihteluväli, µg/l	-	-	-		0,02-0,11	5,93-10,3	0,21-4,43	<0,02-0,09
	lkm	1	1	1		11	11	11	11
2011	keskiarvo, µg/l	0,31	<0,01	0,19		0,06	9,1	0,3	<0,02
	vaihteluväli, µg/l	-	-	-		0,02-0,17	6,9-17,2	0,17-0,70	<0,02-0,13
	lkm	1	1	1		12	12	12	12
2012	keskiarvo, µg/l	<0,05	0,019	<0,05		<0,5	9	<1	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	-	-	-		<0,5-1,2	7-10	-	<0,1-0,2
	lkm	1	1	1		12	12	12	12
2013	keskiarvo, µg/l	5,13	0,028	0,98		0,22	11	2,5	0,16
	vaihteluväli, µg/l	0,46-9,8	<0,1	<0,10-1,9		<0,02-1,60	7,5-16	0,10-11	<0,05-0,40
	lkm	2	2	2		12	12	12	12
2014	keskiarvo, µg/l	0,54	<0,03	<0,1		0,05	9	0,2	< 0,3
	vaihteluväli, µg/l	-	-	-		<0,02-0,18	0,4-18	<0,1-0,5	<0,3-0,56
	lkm	1	1	1		12	12	12	12
2015	keskiarvo, µg/l	<0,3	<0,03	<0,1		0,07	9,7	0,17	<0,3
	vaihteluväli, µg/l	-	-	-		<0,02-0,44	7,4-11	0,05-0,60	-
	lkm	1	1	1		12	12	12	12
2016	keskiarvo, µg/l	<0,30	<0,030	<0,10	0,0011	0,03	8,7	0,15	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-0,87	-	<0,10-0,12	0,0010-0,0012	<0,02-0,09	7,6-9,7	0,05-0,30	<0,1-<0,3
	lkm	11	3	11	2	12	12	12	12
2017	keskiarvo, µg/l	1,023	<0,030	<0,10	<0,0002	0,1	5,7	2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,3-6,2	-	<0,10-0,18	-	<0,02-0,13	1,8-9,2	<0,1-0,7	-
	lkm	11	9	11	9	12	12	12	12
2018	keskiarvo, µg/l	0,36	<0,030	0,10	0,00025	0,06	6,1	1,2	<0,1
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-0,53	-	<0,10-0,19	<0,0002-<0,002	<0,02-0,14	1,8-7,7	<0,1-1,2	-
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12
2019	keskiarvo, µg/l	1,2	<0,03	0,10	<0,0002	0,08	5,7	0,05	0,06
	vaihteluväli, µg/l	<0,30-7,2	<0,01-<0,03	<0,10-0,48	-	0,01-0,16	3,3-11	0,05-5,4	0,05-0,20
	lkm	12	12	12	12	12	12	12	12

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamoitten tulevissa ja lähtevissä vesissä on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ja -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2019 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Taulukko 4.8 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Laitos			Vaihteluväli	Keskiarvo
Viikinmäki	Escherichia coli	mpn/ml	74 - 2 800	593
	Suolistoperäiset enterokokit	pmy/ml	8 - 900	159
Suomenoja	Escherichia coli	mpn/ml	360 - 4 600	1 162
	Suolistoperäiset enterokokit	pmy/ml	36 - 200	110