Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Päivämäärä:
30.4.2020
Julkaisun nimi:
Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2019 - Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 3/2020
Asiasanat: jätevedenpuhdistamo, jätevedenpuhdistus, ympäristölupa
ISBN (nid.): 978-952-7146-52-1
ISBN (pdf): 978-952-7146-51-4
ISBN (html): 978-952-7146-53-8
ISSN (painettu): 1798-6087
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 23
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kuvaaja Miko Harma, 2010

Päästöt vesistöön

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2019 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2019 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Taulukko 4.1 Viikinmäen lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2019 *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona.
Viikinmäki
BOD7ATU
Kok.P
Kok.N
CODCr
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,30*
≥95*
≥80**
≤75*
≥85*
Vuosi 2019
6,2
97
0,19
97
90
43
92
I/2019
5,1
98
0,15
97
88
40
92
II/2019
9,8
96
0,27
96
86
54
91
III/2019
4,3
98
0,17
98
95
39
93
IV/2019
5,5
97
0,18
97
90
40
92
Taulukko 4.2 Suomenojan lupamääräykset ja niiden täyttyminen 2019 *) neljännesvuosikeskiarvona, **) vuosikeskiarvona
Suomenoja
BOD7ATU
BOD7ATU
Kok.P
Kok.P
Kok.N
CODCr
CODCr
mg/l
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
poistoteho %
mg/l
poistoteho %
LUPAMÄÄRÄYS
≤10*
≥95*
≤0,35*
≥95*
≥70**
≤75*
≥85*
Vuosi 2019
5,1
98
0,22
98
72
32
93
I/2019
5,7
97
0,20
97
64
33
93
II/2019
4,8
98
0,19
98
75
33
94
III/2019
4,7
97
0,25
98
82
30
94
IV/2019
5,1
98
0,22
97
68
33
92

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään toteutuneet pitoisuudet ja poistotehot vuosikeskiarvona sekä lupamääräysten rajat.

Kuva 4.1 Vesistöön johdetun jäteveden biologinen hapenkulutus

Kuva 4.2 Vesistöön johdetun jäteveden fosforipitoisuus

Kuva 4.3 Vesistöön johdetun jäteveden kemiallinen hapenkulutus

Kuva 4.4 Vesistöön johdetun jäteveden kiintoainepitoisuus

Kuva 4.5 Vesistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus

Ravinnepäästöt

Ravinnepäästöjen vähentäminen on yksi HSY:n strategisista tavoitteista. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Strategiset tavoitteet on esitetty myös HSY:n yhteiskuntasitoumuksessa, johon voi tutustua alla olevan linkin takana. HSY:n kestävän kehityksen sitoumukset.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2019 yhteensä 1244 tonnia (v. 2018 1048 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 29 tonnia (v. 2018 23 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2019 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa päästötasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Taulukko 4.3 Typen ja fosforin kokonaispäästöt mereen 2019
2019
Viikinmäki
Suomenoja
YHT
HSY tavoite
Tuloskorttitavoite
Typpi (Kok. N) t/a
530
714
1244
< 1200
< 1000
Fosfori (Kok. P) t/a
20
9
29
<38
< 32

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Kuva 4.6 Päästöt vesistöön: Biologinen hapenkulutus (t/a) vuosina 2010-2019

Kuva 4.7 Päästöt vesistöön: Fosfori (t/a) vuosina 2010-2019

Kuva 4.8 Päästöt vesistöön: Typpi (t/a) vuosina 2010-2019

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2019 100 %.

OCP-indeksillä, eli hapenkulutuspotentiaalin (oxygen consumption potential) indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää vuoden 2018 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Taulukko 4.4 Lupaindeksi ja OCP-indeksi
Vuosi
Viikinmäki
Suomenoja
Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
Lupaindeksi %
OCP-indeksi mg/l
OCP-indeksi t/a
2010
79
158
15 269
100
326
10 613
2011
100
108
11 117
100
316
11 556
2012
100
122
14 048
100
332
12 925
2013
100
89
8 763
100
339
12 030
2014
100
108
10 366
100
328
11 242
2015
100
100
10 305
100
308
11 619
2016
100
100
9 558
100
340
12 435
2017
100
100
10 418
92
336
13 457
2018
100
109
10 098
100
334
11 667
2019
100
113
12 221
100
333
13 979

Kuva 4.9 Pääkaupunkiseudun OCP-päästöt mereen 2010- 2019

Muut haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 4.5). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=CODCr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2010–2019. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta.

Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2019 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) että huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Taulukoiden 4.6 ja 4.7 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilisaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Taulukko 4.5. E-PRTR-päästöt vesistöön 2019
PRTR-no.
Aine
Viikinmäki
Viikinmäki
Suomenoja
Suomenoja
Yhteensä
Kynnysarvo
Lähtevän veden pitoisuus mg/l
Päästö vesistöön kg/a
Lähtevän veden pitoisuus mg/l
Päästö vesistöön kg/a
Päästö vesistöön kg/a
kg/a
12
Kokonaistyppi*
4,9
530 345
17
714 670
1 245 015
50 000
13
Kokonaisfosfori*
0,19
20 185
0,22
9 016
29 201
5 000
17
Arseeni
0,0008
86
0,00089
37
123
5
18
Kadmium
0,00002
2,1
0,00008
1,1
3
5
19
Kromi
0,00057
61
0,00078
33
94
50
20
Kupari
0,0067
719
0,0164
684
1403
50
21
Elohopea
<0,0001
nd
0,00006
3
nd
1
22
Nikkeli
0,0054
579
0,0057
240
819
20
23
Lyijy
0,0002
21
0,00061
26
47
20
24
Sinkki
0,043
4614
0,0380
1590
6204
100
35
Dikloorimetaani (DCM)
<0,0003
nd
<0,0003
nd
nd
10
40
AOX
0,03
1 088
1088
1 000
50
Orgaaniset tinayhdisteet kokonaistinana
0,000057
6,13
0,000003
0,1
6
50
52
Tetrakloorietyleeni (PER)
<0,0005
nd
<0,0005
nd
10
64
Nonyylifenoli ja nonyylifenolietoksylaatit
<0,0001
nd
<0,0003
nd
nd
1
70
Di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP)
0,00175
188
0,0012
49
237
1
71
Fenolit (kokonaishiilenä)
<0,00385
nd
0,005
201
201
20
72
PAH-yhdisteet neljä yhdistettä yhteensä
<0,00001
nd
<0,00001
nd
nd
5
73
Tolueeni
<0,00005
nd
<0,0005
nd
nd
200
76
TOC**
14
1 502 129
11
460 229
1 962 358
50 000
79
Kloridi
117,2
12 574 967
62
2 594 018
15 168 984
2 000 000
83
Fluoridit
0,3
12 552
2 000
87
Oktyylifenolit ja oktyylifenolietoksylaatit
<0,00001
nd
<0,00002
nd
nd
1

Osa analyyseistä tehdään puhdistamoiden lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Viikinmäen osalta marraskuussa osa analyyseistä jäi tietokatkoksen vuoksi tekemättä. Päästöt on laskettu lähtevästä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta.

*) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt

**) TOC = CODCr/3

‍nd = Not Detected = ei havaittu

Taulukko 4.6 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet jätevedessä v. 2010–2019, Viikinmäki. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena
Viikinmäki
Di-2-etyyliheksyyli-ftalaatti (DEHP)
Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3-tetrametyyli-butyyli)-fenoli)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Tributyyli-tina
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l
1,3
0,01
1
0,0002
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2010
keskiarvo, µg/l
0,2
0,026
<0,05

0,5
11
2
<0,2
vaihteluväli, µg/l
-
-
-
<0,5-2
8-13
<1-7
<0,2-0,2
lkm
1
1
1
12
12
12
12
2011
keskiarvo, µg/l
0,11
0,033
0,13
0,1
9
2
0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,05-0,16
0,03-0,036
<0,05-0,28
<0,5-1
5-11
<1-8
<0,1-0,3
lkm
3
3
3
10
10
10
10
2012
keskiarvo, µg/l
0,23
0,058
0,85
0,1
6
4
0,1
vaihteluväli, µg/l
0,15-0,31
0,054-0,062
0,19-1,5
<0,5-0,9
5-8
<1-10
<0,1-0,4
lkm
2
2
2
12
12
12
12
2013
keskiarvo, µg/l
0,72
0,039
<0,30
0,07
8,4
4,4
0,15
vaihteluväli, µg/l
0,38-0,9
0,016-<0,10
-
<0,02-0,31
5,4-11
1-17
<0,05-0,36
lkm
3
3
3
12
12
12
12
2014
keskiarvo, µg/l
1,03
<0,030
<0,10
0,05
7,7
0,3
0,2
vaihteluväli, µg/l
<0,30-1,9
-
-
<0,02-0,20
7,1-9,0
<0,1-0,5
<0,3-0,48
lkm
2
2
2
12
12
12
12
2015
keskiarvo, µg/l
0,25
<0,030
<0,10
0,02
7,0
0,3
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,30-0,35
-
-
<0,02-0,11
4,8-11
<0,1-0,7
-
lkm
2
2
2
12
12
12
12
2016
keskiarvo, µg/l
0,32
<0,030
<0,10
0,0006
0,04
5,7
0,3
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,30-1,5
-
<0,10-0,2
<0,0004-0,0011
<0,02-0,08
0,9-7,4
<0,1-1,2
-
lkm
11
2
11
2
12
12
12
12
2017
keskiarvo, µg/l
0,59
<0,030
<0,10
<0,0002
0,02
4,8
0,2
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,3-3,1
-
-
-
<0,02-0,05
3,5-7,2
<0,1-0,6
-
lkm
11
9
11
8
12
12
12
12
2018
keskiarvo, µg/l
1,04
<0,030
0,15
<0,0002
0,01
6,2
0,2
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,30-6,9
-
<0,010-0,98
-
<0,002
4,1-15
<0,1-3,4
-
lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
2019
keskiarvo, µg/l
1,8
<0,03
<0,10
<0,0002
0,02
5,4
0,2
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,30-12
<0,01-<0,03
-
-
<0,02-0,12
2,8-11
<0,1-1,1
<0,1
lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
Taulukko 4.7 Ympäristölaatunormit ylittävät haitalliset aineet vedessä v. 2010–2019, Suomenoja. Kaikki pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/l. * määritys kokonaismetallipitoisuutena
Suomenoja
Di-2-etyyliheksyyli-ftalaatti (DEHP)
Oktyylifenoli (4-(1,1,3,3-tetrametyyli-butyyli)-fenoli)
Dibutyyli-ftalaatti (DBP)
Tributyyli-tina
Kadmium*
Nikkeli*
Lyijy*
Elohopea*
AA-EQS, merivesi µg/l
1,3
0,01
1
0,0002
0,2
8,6
1,3
MAC-EQS: 0,07
2010
keskiarvo, µg/l
0,27
<0,01
0,13

0,05
8,6
0,86
0,02
vaihteluväli, µg/l
-
-
-
0,02-0,11
5,93-10,3
0,21-4,43
<0,02-0,09
lkm
1
1
1
11
11
11
11
2011
keskiarvo, µg/l
0,31
<0,01
0,19
0,06
9,1
0,3
<0,02
vaihteluväli, µg/l
-
-
-

0,02-0,17
6,9-17,2
0,17-0,70
<0,02-0,13
lkm
1
1
1
12
12
12
12
2012
keskiarvo, µg/l
<0,05
0,019
<0,05
<0,5
9
<1
<0,1
vaihteluväli, µg/l
-
-
-

<0,5-1,2
7-10
-
<0,1-0,2
lkm
1
1
1
12
12
12
12
2013
keskiarvo, µg/l
5,13
0,028
0,98
0,22
11
2,5
0,16
vaihteluväli, µg/l
0,46-9,8
<0,1
<0,10-1,9
<0,02-1,60
7,5-16
0,10-11
<0,05-0,40
lkm
2
2
2
12
12
12
12
2014
keskiarvo, µg/l
0,54
<0,03
<0,1
0,05
9
0,2
< 0,3
vaihteluväli, µg/l
-
-
-
<0,02-0,18
0,4-18
<0,1-0,5
<0,3-0,56
lkm
1
1
1

12
12
12
12
2015
keskiarvo, µg/l
<0,3
<0,03
<0,1
0,07
9,7
0,17
<0,3
vaihteluväli, µg/l
-
-
-
<0,02-0,44
7,4-11
0,05-0,60
-
lkm
1
1
1
12
12
12
12
2016
keskiarvo, µg/l
<0,30
<0,030
<0,10
0,0011
0,03
8,7
0,15
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,30-0,87
-
<0,10-0,12
0,0010-0,0012
<0,02-0,09
7,6-9,7
0,05-0,30
<0,1-<0,3
lkm
11
3
11
2
12
12
12
12
2017
keskiarvo, µg/l
1,023
<0,030
<0,10
<0,0002
0,1
5,7
2
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,3-6,2
-
<0,10-0,18
-
<0,02-0,13
1,8-9,2
<0,1-0,7
-
lkm
11
9
11
9
12
12
12
12
2018
keskiarvo, µg/l
0,36
<0,030
0,10
0,00025
0,06
6,1
1,2
<0,1
vaihteluväli, µg/l
<0,30-0,53
-
<0,10-0,19
<0,0002-<0,002
<0,02-0,14
1,8-7,7
<0,1-1,2
-
lkm
12
12
12
12
12
12
12
12
2019
keskiarvo, µg/l
1,2
<0,03
0,10
<0,0002
0,08
5,7
0,05
0,06
vaihteluväli, µg/l
<0,30-7,2
<0,01-<0,03
<0,10-0,48
-
0,01-0,16
3,3-11
0,05-5,4
0,05-0,20
lkm
12
12
12
12
12
12
12
12

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet puhdistamoitten tulevissa ja lähtevissä vesissä on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien sekä kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuudet ja -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2019 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Taulukko 4.8 Biologisesti käsitellyn jäteveden hygieeninen laatu
Laitos
Vaihteluväli
Keskiarvo
Viikinmäki
Escherichia coli
mpn/ml
74 - 2 800
593
Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
8 - 900
159
Suomenoja
Escherichia coli
mpn/ml
360 - 4 600
1 162
Suolistoperäiset enterokokit
pmy/ml
36 - 200
110