Jätevedenpuhdistus pääkaupunkiseudulla 2018

Toiminta-alue ja -tavoite

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY on Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan muodostama ympäristösuojelutoimintojen kuntayhtymä. HSY:n puhdistamoihin liitetty viemäröintialue on kuitenkin laajempi sisältäen HSY:tä ympäröiviä kuntia niin lännessä, idässä kuin pohjoisessakin. Jätevedenpuhdistamoina alueella toimivat Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot. Oheisessa kuvassa (Kuva 1.1) on esitetty HSY:n jätevedenpuhdistuksen viemäröintialue. Alueella syntyvät jätevedet vastaavat lähes 1,1 miljoonan asukkaan kuormitusta. Viikinmäen puhdistamolla puhdistetaan Helsingin, Vantaan keski- ja itäosien, Sipoon, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liitoslaitoskuntayhtymän (KUVES), Mäntsälän Ohkolan kylän sekä Pornaisten alueelta tulevat jätevedet. Suomenojan puhdistamolle tulevat puhdistettavaksi Espoon, Kauniaisten, Länsi-Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion jätevedet.

Kuormituksen merkittävimmät komponentit ovat jäteveden sisältämä orgaaninen lika-aine sekä ravinteet fosfori ja typpi. Jätevedenpuhdistuksen päätavoitteena on näiden kolmen kuormituskomponentin poistaminen puhdistamoiden lupamääräysten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi puhdistamoiden tekninen toiminta on hyvällä tasolla ja riskejä hallitaan ennakoivalla toimintatavalla.

Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on vuonna 1994 käyttöön otettu aktiivilietelaitos, jossa jätevedenpuhdistuksen vaiheina ovat mekaaninen, kemiallinen ja biologinen puhdistus. Ravinteista fosforin poisto toteutetaan kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, jota annostellaan sekä hiekanerotusaltaaseen prosessin alussa, että kaasunpoistoaltaaseen ennen jälkiselkeytystä. Biologinen typen poisto toteutetaan Viikinmäessä kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa typpeä poistetaan aktiivilieteprosessissa denitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella ja toisessa vaiheessa biologisissa denitrifikaatiosuodattimissa. Nitraatin pelkistämiseksi biologisissa suodattimissa käytetään metanolia ja nitrfikaatioprosessin alkaliteettitason ylläpitämiseksi prosessia tuetaan ajoittain kalkin syötöllä. Orgaaninen lika-aines (BOD) poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Rejektivesistä n. 15–20 % käsitellään biologisessa erilliskäsittelyssä, alkujaan pilot-prosessissa, jonka käyttöä on jatkettu tutkimusjakson (2016–2017) päätyttyä. Rejektivesien erilliskäsittely vähentää ilmastuksen kuormitusta ja metanolin kulutusta jälkisuodatuksessa. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2018.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo toimii pääasiassa maan alle louhitussa luolastossa. Kaaviossa (Kuva 1.2.) on esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Viikinmäessä puhdistetut jätevedet johdetaan 16 kilometrin pituisessa kalliotunnelissa avomerelle. Varsinainen purku tapahtuu noin kahdeksan kilometrin päässä Helsingin eteläkärjestä yli 20 metrin syvyydessä, Katajaluodon edustalla.

Suomenoja

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on niin ikään aktiivilietelaitos, joka on nykyisen tyyppisenä prosessina otettu käyttöön vuonna 1997 varsinaisen puhdistustoiminnan käynnistyttyä jo vuonna 1964 lammikkopuhdistamona. Fosforinpoisto toteutetaan myös Suomenojalla kemiallisesti ns. rinnakkaissaostusperiaatteella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppien jälkeisten ruuvipumppujen imualtaaseen. Typenpoisto tapahtuu biologisesti aktiivilieteprosessissa esidenitrifikaatio-nitrifikaatioperiaatteella. Denitrifikaatioprosessia tehostetaan lisäämällä metanolia lisähiililähteeksi aktiivilieteprosessin alkuosaan. Nitrifikaation vaatiman alkaliteettitason ylläpitämiseen Suomenojalla käytetään soodaa. Orgaaninen lika-aines poistetaan osittain prosessin alkuvaiheessa kemiallisesti kiintoaineen erotuksen myötä ja osittain biologisessa vaiheessa bakteeritoiminnan avulla. Puhdistamon prosessissa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2018.

Suomenojan jätevedenpuhdistamo on perinteinen kattamaton ulkolaitos. Ohessa (Kuva 1.3) on esitetty Suomenojan jätevedenpuhdistusprosessi sekä sivutuotteena syntyvän lietteen prosessointi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojalta 7,5 km pitkässä purkutunnelissa Gåsgrundet -saaren edustalle.

Jätevesimäärä

Jäteveden virtaamaan vaikuttaa alueen asutuksen tuottama ns. peruskuormitus, joka on suhteellisen vakaa muuttuen asutuksen ja teollisuuden kehityksen kautta. Verkostoon päätyvä sade- ja sulamisvesi eli ns. hulevesi tuottaa puolestaan vuotuisesti sateisuuden kautta vaihtelevan kuormitusosuuden. Huleveden vaikutuksesta puhdistamoille tulevan jäteveden määrä voi lähes kolminkertaistua päivätasolla. Helsingin kantakaupunki, Herttoniemi ja Munkkiniemi ovat ns. sekaviemäröityjä alueita, joilla hulevedet ja jätevedet päätyvät saman viemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. HSY:n toiminta-alueiden muut osat ovat erillisviemäröityjä alueita, missä huleveden ja asumisjäteveden viemärit ovat erillisiä. Myös näillä alueilla esiintyy huleveden aiheuttamaa lisäkuormitusta huonokuntoisen verkoston sisään vuotavan huleveden muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden jätevesivirtaamakehitys on esitetty kuvassa (Kuva 2.1).

HSY:n jätevedenpuhdistamoille tuli vuonna 2018 jätevettä yhteensä 126,9 milj. m³, josta Viikinmäkeen 92,4 milj.m³ ja Suomenojalle 34,5 milj.m³. Jätevesimäärä väheni 12,9 % vuodesta 2017. Vähennystä selittää vuoden 2018 sadesumma Helsingissä, joka oli 468,6 mm, mikä on noin 30 % pitkäaikaista keskiarvoa (660 mm) pienempi. HSY:n oman toiminta-alueen jätevesimäärä oli yhteensä 112,9 milj. m³. Ohessa (Taulukko 2.1) on esitetty vuoden 2018 virtaamien jakaantuminen HSY:n jätevedenpuhdistamoiden viemäröintialueiden kuntien kesken.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden vuoden 2018 jätevesivirtaamat ja jäteveden lämpötilavaihtelut osoittavat, että virtaaman kasvaessa jäteveden lämpötila laskee (Kuva 2.2 ja Kuva 2.3). Viemäriverkostoon päätyvä sadevesi siis jäähdyttää jätevettä. Jäteveden alhaisempi lämpötila hidastaa mm. typenpoiston nitrifikaatioprosessia. Vuoden alku oli tavanomaista lämpimämpi ja virtaamat olivat molemmilla laitoksilla koholla. Talviset helmi- ja maaliskuu palauttivat virtaamat tavanomaiselle tasolle, kunnes kevät tuli huhtikuun alussa, aiheuttaen jyrkän tulovirtaaman nousun. Kesän rankkasateet näkyvät yksittäisinä korkean virtaaman päivinä. Kuiva syksy piti virtaamat tavanomaista pienempinä.

Vuoden 2018 Viikinmäen keskimääräinen vuorokautinen tulovirtaama oli 253 214 m³ ja suurin vuorokausivirtaama, 552 380 m³ mitattiin 25.1.2018. Suomenojan vuorokautinen tulovirtaama oli keskimäärin 94 432 m³ ja suurin vuorokausivirtaama, 170 511 m³ mitattiin 6.1.2018. Puhdistamoiden viikkovirtaamataulukot on esitetty luvussa 14.

Puhdistamoiden hydraulisen kapasiteetin riittävyys 2018

Jätevedenpuhdistamoiden hydraulinen kapasiteetti on riippuvainen jälkiselkeytykseen käytettävissä olevasta allaspinta-alasta ja tämän lisäksi aktiivilieteprosessin selkeytyksen teho vaihtelee aktiivilietteen laskeutuvuuden ja laadun mukaan. Mikäli selkeytyksen kapasiteetti ylittyy, joudutaan osa puhdistamolle tulevasta jätevedestä johtamaan esiselkeytettynä biologisen käsittelyn ohi. Ohitustilanteissa Viikinmäessä on käytössä ns. ohitusvesien suorasaostus, joka parantaa ohitettavan veden laatua erityisesti fosfori- ja kiintoainepitoisuuksien osalta. Kummallakaan laitoksella ei ollut laitosohituksia vuonna 2018.

Helsingin sekaviemäröity verkosto

Helsingin kantakaupungin sekaviemäröintialueen jätevesipäästöt liittyvät voimakkaisiin sadantatilanteisiin. Tällöin myös jätevesi on normaalia laimeampaa. Näitä verkostoylivuotoja ei pääsääntöisesti mitata, vaan sekaviemäröidyltä alueelta ylivuotaneen viemäriveden aiheuttama kuormitus ympäristöön raportoidaan laskennallisen mallin avulla. Vuonna 2018 Helsingin sekaviemäriverkoston ylivuodoista pääsi jätevettä vesistöihin laskentatulosten mukaan 56 303 m³, josta asumisjäteveden osuus oli noin 1,3 % eli 704m³. Tämä asumisjäteveden aiheuttama ainekuormitus lisätään laskennallisesti Viikinmäen puhdistamon aiheuttamiin päästöihin. Päästömäärä oli vuonna 2018 vain 23% vuoden 2017 ylivuodoista (2 960 m³). Mallia on päivitetty vuoden 2018 alussa lisäämällä malliin Mäntymäen uusi pumppaamo ja Mäntymäki-Vallila tunneli sekä Merikannontien tunneli. Näiden päivitysten myötä yksi merkittävimmistä ylivuotokohdista (YVK036) on poistunut ylivuototilanteiden listalta (n. 10 % vuoden 2017 ylivuodoista). Raportin loppuosassa, taulukossa (Taulukko 14.7) on esitetty ylivuotokaivot, ylivuototapahtumien lukumäärä ja arvio jäteveden osuudesta ylivuodossa.

Suurin yksittäinen kuormittaja oli jälleen Etelärannassa sijaitseva ylivuotokaivo. Tämä on verkoston alin ylivuotokohta, josta pääsee jo pienilläkin sateilla viemärivettä ylivuodon kautta mereen. Etelärannan ja toiseksi suurimman kuormittajan Espan lavan vieressä sijaitsevan ylivuotokaivon jätevesikuormitukset vastasivat yli 80 % mallilla tarkasteltavien ylivuotojen kuormituksesta. Alueella siirrytään tulevaisuudessa erillisviemäröintiin, jonka pitäisi vähentää ylivuotoja. Mallin ajot toteuttaa ulkopuolinen konsultti, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Mallia on tarkoitus edelleen tarkentaa ja kehittää, ja tähän tulee sisältymään myös mallinnussimulaattorin vaihdos, joka tapahtunee vuoden 2019 aikana. Simulaattorin vaihdoksen yhteydessä malli päivitetään kokonaan.

Kesällä 2018 mitattiin vedenpinnankorkeuksia sekaviemärin ylivuotokaivoissa. Mittausten perusteella todettiin, että kahden ylivuotokaivon verkostoissa on tehty viime vuosina muutoksia, joiden johdosta sadevesien määrää on vähennetty merkittävästi kohteissa. Mittauksia kehitetään ja lisätään vuoden 2019 aikana.

‍

Tulokuormitus

HSY:n jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot ja vuoden 2018 tulokuormitus biologisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja -typen sekä kiintoaineen osalta on esitetty ohessa (Taulukko 2.2). Tulokuormitusta voidaan kuvata myös asukasvastineluvulla (AVL), jonka arvolla 1 tarkoitetaan sellaista vuorokausikuormitusta, jonka seitsemän vuorokauden biokemiallinen hapenkulutus BOD_7ATU on 70 g happea (O₂); asukasvastineluku lasketaan puhdistamolle vuoden aikana tulevan suurimman viikkokuormituksen vuorokautisesta keskiarvosta poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta (VNa 888/2006).

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoitten vuoden 2018 asukasvastineluvut (Taulukko 2.2) on määritelty ympäristöhallinnon julkaisussa ”Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi -hyvien menettelytapojen kuvaus 17.11.2011” esitetyllä tavalla. Julkaisun mukaan asukasvastineluku on puhdistamolle tulevan jäteveden tarkkailunäytteiden BOD_7ATU -tuloksista ja näytteenottoajankohdan virtaamatiedoista viiden vuoden ajalta laskettujen asukasvastinelukujen 90. prosenttipiste. 90. prosenttipiste ilmoittaa muuttujan arvon, jonka alapuolelle jakaumassa jää 90 % tapauksista. Vuoden 2017 raportissa esitetty Viikinmäen jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku 1 069 718 oli virheellinen. Oikea arvo vuodelle 2017 on 1 236 587.

Tulokuormitukseen vaikuttavat jätevedenpuhdistamon viemäröintialueen asutuksen ja teollisuuden tuottaman ainekuormituksen muuttuminen. Peruskasvun ainekuormaan tuottaa asutuksen lisääntyminen toiminta-alueella. Lisäksi pitkällä aikavälillä on havaittavissa myös asukasvastineen muutos erityisesti typen kohdalla. Tämä johtuu ravinnon koostumuksen muutoksesta ja erityisesti proteiinin kulutuksen kasvusta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kuormitusennuste ja mitoituskuorma päivitettiin 9. biologisen käsittelylinjan suunnittelun yhteydessä vastaamaan toteutunutta kuormituskehitystä.

Haja-asutusalueilla jätevedet käsitellään joko ns. pienpuhdistamoissa tai jätevedet kerätään erillisiin sako- tai umpikaivoihin ja kuljetetaan loka-autoilla lokajätteiden vastaanottoasemille. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon yhteydessä olevalla loka-asemalla vastaanotettiin vuonna 2018 sako- ja umpikaivolietteitä yhteensä 13 152 m³. Loka-asemalle ohjattiin myös kompostointilaitoksen rejektivedet, pesu- ja puhdistuslietteet ja epäkurantit tuote-erät yhteensä 190 m³. Kaikki em. jätejakeet sekä uudelle siirto WC asemalle tuodut jätteet, 69 m³, ovat mukana puhdistamon tulokuormassa.

Viikinmäen puhdistamolla otettiin vastaan myös 15 689 m³ ravintoloiden ja suurkeittiöiden rasvanerottimista loka-autoilla kerättyjä rasvajätteitä sekä yhteensä 37 661 m³ muita nestemäisiä jätteitä. Rasvajätteet ja muut nestemäiset jätteet vastaanotettiin tuloveden näytteenottoa seuraaviin vaiheisiin puhdistamolla, joten ne eivät näy laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.

Suomenojan viemäröintialueen loka-asemat sijaitsevat verkostossa ennen jätevedenpuhdistamoa ja ne ovat siten kaikki mukana laitoksen raportoidussa tulokuormituksessa.

HSY:n viemäröintialueella vastaanotettujen nestemäisten jätteiden määrät on esitetty ohessa (Taulukko 2.3).

Teollisuusjätevedet

Teollisuusjätevesien tarkkailun tarkoitus on turvata viemäriverkon, jätevesipumppaamoiden sekä puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja säilyttää lietteen jatkojalostusmahdollisuudet. HSY:n teollisuusjätevesien valvonta-alueeseen kuuluvat HSY:n toimialueen lisäksi Sipoo, Pornainen, Mäntsälän Ohkola, Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Teollisuuslaitokset on velvoitettu ympäristöluvissa ja teollisuusjätevesisopimuksissa tarkkailemaan omien jätevesiensä laatua. Teollisuuslaitosten tekemän tarkkailun rinnalla HSY tekee myös omia jätevesiselvityksiä teollisuuslaitosten lisäksi jätevedenpumppaamoilla ja viemäriverkossa. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota sellaisiin haitallisiin ja vaarallisiin aineisiin, jotka sitoutuvat lietteeseen tai kulkeutuvat jätevedenpuhdistusprosessin läpi vesistöön. HSY reagoi myös teollisuuslaitosten häiriötilanteisiin, ja ottaa tarvittaessa näytteet viemäristä sekä ryhtyy tarvittaviin toimiin jätevedenpuhdistamon ja lietteen laadun turvaamiseksi.

HSY:llä oli vuoden 2018 lopussa voimassa olevia teollisuusjätevesisopimuksia Viikinmäen ja Suomenojan viemäröintialueella yhteensä 60 kpl. Muita poikkeavien jätevesien vuoksi tarkkailtavia kohteita olivat kaatopaikat, pilaantuneiden maiden kunnostustyömaat (PIMA-kohteet), louhintatyömaat ja huoltoasemat.

Teollisuusjätevesien yhteenlasketun osuuden arvioidaan olevan Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden tulovirtaamasta noin 7 %. Viikinmäen puhdistamon tulokuormitukseen vaikuttaa eniten elintarviketeollisuus. Vuonna 2018 tarkkailtujen teollisuuslaitosten yhteenlaskettu orgaanisen aineen (BOD_7ATU) osuus oli 11 % Viikinmäkeen tulevasta orgaanisen aineen kuormasta, josta neljän suurimman kuormittajan osuus oli yhteensä n. 9 %. Kokonaisfosforin osalta tarkkailun teollisuuden osuus oli yhteensä 3,8 % ja kokonaistypen osalta 2,1 %. Merkittävin yksittäinen Suomenojan puhdistamon kuormittaja oli edelleen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Sen orgaanisen aineen (BOD_7ATU) kuormitus oli 0,5 % ja kokonaistypen kuormitus 9,8 % puhdistamon tulokuormasta. Ämmässuolta tulevien jätevesien määrä vuonna 2018 oli 470 300 m³, mikä oli 1,4 % Suomenojan tulovirtaamasta. Teollisuusjätevesien valvonnasta ja tarkkailusta on laadittu erillinen vuosiraportti.

Ympäristöluvat

Viikinmäen ja Suomenojan toimintaa vuonna 2018 ohjanneet ympäristöluvat astuivat voimaan 28.12.2015. Vuonna 2018 molemmat puhdistamot toimivat lupamääräysten mukaisesti.

Näytteenotto ja käyttö- ja päästötarkkailu

Vuonna 2018 Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamoiden käyttö- ja päästötarkkailut perustuivat vuonna 2016 päivitettyihin, ELY-keskuksen hyväksymiin tarkkailusuunnitelmiin. Päästöt vesistöön ja poistotehot laskettiin puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä vedestä otettujen käyttötarkkailunäytteiden analyysituloksista luvussa 16 esitetyllä tavalla. Päästölaskennan perusteena olevat analyysimenetelmät on kuvattu luvussa 17. Käyttötarkkailunäytteistä ja automaatiojärjestelmien keräämistä mittaustuloksista ja kulutustiedoista laaditut käyttötarkkailun tulokset on esitetty raportin osassa II. Tuloksissa esitetään puhdistamoiden virtaama-, energia- ja kemikaalien kulutustietoja ja lietteen sekä energian osalta myös tuotantotietoja.

Viikinmäen tulevan jäteveden näytteiden, joiden tuloksiin tulokuorman laskenta perustuu, keräily muuttui vuoden 2018 syksyllä tulokanavan saneerauksen takia. 26.9.2018 alkaen tulevan jäteveden näyte on kerätty kahdesta näytepisteestä välppäyksen ja hiekanerotuksen välistä ja näytteet on yhdistetty näytepisteiden virtaamaosuuksien suhteessa. Näytteiden keruu tapahtuu virtaamaohjatusti kokonaisvirtaaman perusteella. Korvaavat näytepisteet ovat käytössä saneerauksen valmistumiseen asti.

Molemmilta puhdistamoilta otetaan käyttötarkkailunäytteet laboratorioon vuoden alussa päätetyn näytteenottosuunnitelman mukaisesti keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Näytteenotto ja tulosten laskenta toteutettiin kuten edellisenä vuonna.

Jatkuvatoimiset mittalaitteet käyttötarkkailussa

HSY:n molemmilla jätevedenpuhdistamoilla puhdistusprosessin ohjaus ja seuranta perustuvat pitkälle automatisoituihin prosesseihin. Erilaisten jatkuvatoimisten mittausten ja analyysilaitteiden avulla käyttöhenkilökunnalle tuotetaan jatkuvaa tietoa puhdistusprosessien eri vaiheista ja tilasta. Jatkuvatoimisilla analyysilaitteilla mitataan mm. ortofosfaattia, kokonaisfosforia, ammonium- ja nitraattityppeä sekä alkaliteettia. Jatkuvatoimisia mittalaitteita on mm. liuenneen hapen, veden ja lietteen kiintoaineen, pH:n ja sähkönjohtavuuden määrittämisessä. Jatkuvatoimisten laitteiden antamaa prosessien tilannekuvaa täydennetään laboratorioanalyyseillä, joita käytetään myös laitteiden antamien tulosten oikeellisuuden arviointiin ja laitteiden kalibrointiin.

Ympäristövaikutusten tarkkailu

Merialueen tarkkailun tavoitteena on seurata jäteveden vaikutuksia vesistössä. Tarkkailussa noudatettiin 21.4.2017 päivättyä Pääkaupunkiseudun merialueen tarkkailuohjelmaa. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2018 mukana HSY:n lisäksi Helen Oy, Arctech Helsinki Shipyard Oy, Fortum Power and Heat Oy, Suomenojan voimalaitos, Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö ja Espoon kaupungin ympäristökeskus. Tarkkailun suorittaa Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Ympäristösuojeluyksikkö. Vuoden 2018 tarkkailutulokset on koottu lyhyisiin neljännesvuosiraportteihin, joista viimeinen on lyhyt yhteenvetoraportti. Merialueen tutkimustulokset julkaistaan kahden vuoden välein erillisenä raporttina Helsingin kaupungin merialueen seurannan internet-sivuilla Vuosia 2018 - 2019 koskeva raportti valmistuu keväällä 2020.

Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on seurata jätevedenpuhdistamojen vaikutuksia kalastukseen ja kaloihin. Tarkkailussa noudatettiin 29.1.2018 julkaistua Helsingin ja Espoon edustan merialueen kalataloudellista yhteistarkkailuohjelmaa vuodesta 2017 eteenpäin. Tarkkailun suorittaa Kala- ja vesitutkimus Oy. Yhteistarkkailussa olivat vuonna 2018 mukana HSY:n lisäksi Espoon kaupungin tekninen keskus, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus sekä Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Liikunnan palvelukokonaisuus. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan kahden vuoden välein. Vuoden 2018 tulokset raportoidaan vuonna keväällä 2020. Joka kolmas raportti (kuuden vuoden välein) on laaja yhteenveto, jossa käsitellään Helsingin ja Espoon merialueen kalaston kehitystä laajemmin. Vuosia 2012-2017 koskeva laaja raportti on julkaistu tammikuussa 2019.

Puhdistamoitten ympäristöluvat sisältävät myös meritaimenen vaelluspoikasten ja vaellussiian poikasten istutusvelvoitteet. Meritaimenten vaelluspoikasten osalta Viikinmäen puhdistamon istutusvelvoite on 17 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon 7 500 kpl, yhteensä 24 500 kpl. Viikinmäen osuus vaellussiian poikasista istutettiin 3.5.2018 Helsingin Vanhankaupungin selälle ja Suomenojan osuus 11.5.2018.

Viikinmäen puhdistamon vaellussiian poikasten istutusvelvoite on 165 000 kpl ja Suomenojan puhdistamon velvoite 72 500 kpl, yhteensä 237 500 kpl. Yhteismäärästä puolet, 118 750 kpl, istutettiin 10.10.2018 ja toinen puolikas, 118 750 kpl, 22.10.2018, Helsingin Vanhankaupungin kosken suvantoon.

Fortum Power and Heat Oy:n Suomenojan voimalaitoksen jäähdytysvesiä johdettiin Suomenojan purkutunneliin vuonna 2018 yhteensä 13 804 500 m³.

Puhdistustulokset neljännesvuosittain

Päästölaskennan perusteella vuonna 2018 molemmilla jätevedenpuhdistamolla täytettiin kaikki lupamääräykset kaikilla laskentajaksoilla sekä pitoisuus- että poistotehovaatimusten osalta. Myös valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 määritellyt raja-arvot täyttyivät molemmilla puhdistamoilla. Vuoden 2018 kuormituslaskennan tulokset on esitetty laajemmin luvussa 15.

Kuvaajissa 4.1 - 4.5 esitetään puhdistamoiden ympäristölupamääräysten toteutuminen vuosikeskiarvoina pitoisuuksien ja poistotehojen osalta.

Ravinnepäästöt

HSY:n hallituksen asettama toiminnallinen tavoitetaso jätevedenpuhdistukselle on määritetty ravinnekuormitukselle Itämereen. Toiminnallinen tavoite on puhdistamoiden yhteinen ja sillä on lupamääräyksiä tiukempi, ohjaava vaikutus ravinteiden poistotasoon.

Pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen typpipäästö Itämereen oli vuonna 2018 yhteensä 1048 tonnia (v. 2017 1115 tonnia) ja fosforipäästö yhteensä 23 tonnia (v. 2017 31 tonnia). HSY:n toiminnalliset tavoitteet vuonna 2018 olivat typelle 1200 tonnia ja fosforille 38 tonnia. Toiminnan tulosohjauksessa on käytetty vielä tätäkin alempaa kuormitustasoa. Toiminnallisten tavoitteiden laskennassa huomioidaan poikkeustilanteiden kuormitus kuten viranomaisraportoinnissakin.

Oheisissa kuvissa (Kuva 4.6 - Kuva 4.8) on esitetty aikasarjat mereen johdettujen päästöjen osalta.

Lupaindeksi ja OCP-indeksi

Suomen suurimpien kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden toimintaa on usean vuoden ajan arvioitu lupa- ja OCP-indekseillä. Lupaindeksi kertoo laitoksen lupamääräysten saavuttamisen vuositasolla. Indeksi on saavutettujen lupamääräysten prosentuaalinen osuus kaikista annetuista lupamääräyksistä. Molemmilla HSY:n laitoksilla on tällä hetkellä 25 numeerista lupamääräystä. Molempien laitosten lupaindeksi oli vuonna 2018 100 %.

OCP-indeksillä mitataan jäteveden käsittelyn tasoa kokonaisvaltaisesti. Puhdistamoiden OCP-indeksin avulla lasketut tunnusluvut ovat suoraan vertailukelpoisia, koska menetelmä ei ota kantaa lupamääräyksiin tai purkuvesistöön. OCP-indeksin laskennassa huomioidaan puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus (BOD_7ATU) sekä kokonaistyppikuormitus ja kokonaisfosforikuormitus mereen. Kutakin parametria painotetaan niiden vesistössä aiheuttaman hapentarpeen suhteessa. Näin ravinteita tehokkaasti poistavat puhdistamot saavat suhteellisesti parempia OCP-indeksituloksia esimerkiksi asukasvastiketta kohden laskettuna. Samaa laskentatapaa käyttäen voidaan tarkastella joko puhdistetun jäteveden pitoisuuksia (mg/l) tai päästöjä (t/a). OCP-indeksit lasketaan vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuksien tai päästöjen vuosikeskiarvoista seuraavasti:

OCP = BOD_7ATU + 18 * Nkok + 100 * Pkok

Taulukko 4.4 esittää vuoden 2018 OCP-indeksin ja lupaindeksin toteuman Viikinmäessä ja Suomenojalla. Oheisessa kuvaajassa (Kuva 4.9) on esitetty pääkaupunkiseudun OCP-päästöjen kehittyminen edellisen kymmenen vuoden ajalta.

Muut haitalliset aineet

Erilaisia ns. haitallisia aineita päätyy jätevedenpuhdistamoille kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien mukana. Haitallisia aineita on esimerkiksi kotitalouksien pesu- ja puhdistusaineissa, tekstiilien suoja-aineissa, palonestoaineissa, elintarvikkeissa ja esimerkiksi kuluttajien käyttämissä lääkkeissä. Nämä aineet hajoavat puhdistusprosessissa, kulkeutuvat puhdistamolta vesistöön, sitoutuvat lietteeseen tai päätyvät ilmapäästöinä ilmakehään. Näiden aineiden pitoisuuksia ja niiden aiheuttamaa kuormitusta seurataan jätevedenpuhdistamoilla tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskeva E-PRTR asetus (166/2006) velvoittaa suuria jätevedenpuhdistamoita raportoimaan kynnysarvon ylittävien aineiden vesistöpäästöt kotimaansa viranomaisille. Viranomaiset raportoivat ne edelleen Euroopan Unionin komissiolle ja päästöistä muodostuu avoin päästörekisteri. Raportoitavat päästöt vesistöön on esitetty ohessa (Taulukko 4.5). Päästöt on laskettu kaikista lähtevästä vedestä mitatuista pitoisuuksista lukuun ottamatta kokonaistyppi- ja -fosfori- sekä TOC (=COD_Cr/3) -päästöjä, jotka on laskettu neljännesvuosikuormien keskiarvoista, missä on mukana myös verkosto- ja pumppaamo-ohitusten aiheuttama kuormitus. Taulukkoon on laskettu myös laitosten yhteenlasketut haitallisten aineiden vesistöpäästöt. Kynnysarvo on kuitenkin laitoskohtainen.

Valtioneuvoston asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) on säädetty ympäristölaatunormeista (EQS-arvo) joukolle aineita. Ympäristönlaatunormilla tarkoitetaan sellaista vesiympäristöille vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta, jota ei saa ihmisen tai ympäristön suojelemiseksi ylittää vesistössä. Ympäristölaatunormi on asetettu haitallisten aineiden vesistöpitoisuudelle. Puhdistettujen jätevesien laimeneminen purkualueella on tehokasta, minkä vuoksi vesistöpitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä kuin mitatut puhdistamolta lähtevien jätevesien pitoisuudet. Lähtevän veden pitoisuuden ollessa ympäristölaatunormia pienempi ei vesistön laatunormi voi ylittyä puhdistamon vaikutuksesta.

Oheisissa taulukoissa (Taulukko 4.6 ja Taulukko 4.7) on esitetty ne asetuksen 1022/2006 mukaiset aineet, joita on esiintynyt lähtevässä jätevedessä ympäristölaatunormin ylittävinä pitoisuuksina yksittäisillä näytteenottokerroilla vuosina 2011-2018. Taulukkoon on laskettu pitoisuuksien vuosikeskiarvot niiltä osin, kun näytteenottokertoja on ollut useita. Taulukon merkintä AA-EQS tarkoittaa asetuksessa säädettyä ympäristölaatunormia vuosikeskiarvona. Raskasmetalleilla (kadmium, lyijy, nikkeli ja elohopea) ympäristölaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen ja muilla aineilla kokonaispitoisuuteen vesinäytteessä. Elohopealle on annettu ainoastaan MAC-EQS-arvo, jolla tarkoitetaan sallittua enimmäispitoisuutta.

Ympäristölupien mukaisesti vuonna 2018 puhdistamoilta lähtevistä jätevesistä em. haitallisista aineista analysoitiin raskasmetallien lisäksi tehostetusti 12 kertaa vuodessa alkyylifenolit- ja niiden etoksylaatit, ftalaatit sekä organotinat. Tietokatkoksen vuoksi Viikinmäen lähtevän veden analyyseistä jäi tekemättä.

Tributyylitinaa päätyy jätevedenpuhdistamoille sekä kotitalouksista (ravinnon epäpuhtaus, PVC-putkistot) sekä huuhtoutumana erityisesti satama-alueilta.

Taulukoiden 4.6 ja 4.7 aineista di-2-etyyliheksyyliftalaatti (DEHP) ja dibutyyliftalaatti (DBP) ovat ftalaatteja, joiden käyttö on REACH-asetusten nojalla ollut kielletty EU:ssa vuodesta 2015 lähtien. DEHP:a on käytetty mm. muovin ja kumituotteiden pehmittimenä, mattojen pintakäsittelyaineena, nahka-, tekstiili- ja kenkätuotteissa sekä erilaisissa kalvoissa ja eristeissä sekä kosmetiikassa ja automaaliaerosoleissa. DBP:a on käytetty pehmittimenä, liima- ja sideaineena sekä väriaineena mm. muovituotteissa, maaleissa ja lakoissa, painoväreissä sekä kosmetiikassa. Ftalaatteja esiintyy myös ravinnossa epäpuhtauksina. 4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)-fenolia eli oktyylifenolia käytetään pääasiassa fenolihartsien, kuten bakeliitin valmistuksessa. Fenolihartseja käytetään elektroniikan suojalakassa, autonrenkaissa ja painomusteissa.

Raskasmetalleilla on lukuisia käyttötarkoituksia. Elohopeaa käytetään mm. paperi- ja kaivosteollisuudessa, kuparin, sinkin, raudan, teräksen ja kloorialkalien valmistuksessa sekä paristoissa, mittalaitteissa ja valonlähteissä. Teollisuuden elohopeapäästöt kohdistuvat pääosin ilmaan. Laskeumana maan pinnalle päätynyt elohopea voi huuhtoutua hulevesien mukana jätevedenpuhdistamolle. Nikkelin suurin käyttökohde on erilaiset teräkset. Nikkeliyhdisteitä käytetään paristoissa, kolikoissa, katalyyteissä ja elektronisten piirien valmistuksessa. Lyijyä ja lyijy-yhdisteitä käytetään mm. sähkö- ja telekaapeleissa, korroosionestoaineissa, juotosmetallina, maalien väriaineena ja pehmentiminä sekä PVC-muovien stabilaattoreina. Kadmiumin pääasiallinen päästölähde ympäristöön on sinkin tuotanto. Kadmiumia käytetään myös mm. paperiteollisuudessa, kemikaalien valmistuksessa ja rautametallien prosessoinnissa.

Osa analyyseistä tehdään puhdistamoitten lähtevästä vedestä kerran vuodessa. Viikinmäen osalta marraskuussa osa analyyseistä jäi tietokatkoksen vuoksi tekemättä. Päästöt on laskettu lähtevästä vedestä määritettyjen pitoisuuksien keskiarvoista ja vuoden kokonaisvirtaamasta.

*) Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipäästöt on laskettu vesistöön johdettujen neljännesvuosikuormien keskiarvoista (kg/d), joissa on mukana kaikkien ohitusten aiheuttamat päästöt

**) TOC = COD_Cr/3

‍Nd = Not Detected = ei havaittu

Kaikkien määritettyjen haitallisten aineiden pitoisuudet on esitetty luvussa 18. Puhdistamoille tulevien ja käsiteltyjen vesien raskasmetallipitoisuudet sekä -määrät on esitetty luvussa 19.

Biologisesti käsitellyn veden hygieeninen laatu

Puhdistamoiden biologisesti käsitellystä vedestä määritettiin kerran kuukaudessa Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, jotka kuvaavat veden hygieenistä laatua. Escherichia coli -bakteerit viittaavat ulosteperäiseen likaantumiseen. Ohessa (Taulukko 4.8) esitetään vuonna 2018 mitattujen pitoisuuksien keskiarvot ja vaihteluvälit.

Kestävän kehityksen tunnusluvut

HSY on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen osana Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan yhteiskuntasitoumusta. HSY on sitoutunut kestävät yhdyskunnat -tavoitteen edistämiseen vähentämällä pääkaupunkiseudun asukkaiden typpi- ja fosforipäästöjä. Käytännössä tällä tarkoitetaan jätevedenpuhdistusprosessien tehostamista typenpoiston ja fosforinpoiston osalta.

Sitoumukset on määritetty ympäristöluvan määräyksiä tiukemmalle tasolle. Typen osalta asukaskohtaisia typpipäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 20 % vuoden 2015 tasosta. Toimenpiteet sitoumuksen täyttämiseksi ovat rejektiveden erilliskäsittelyn rakentaminen Viikinmäessä ja Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Blominmäen arvioidaan valmistuvan 2022 eli hieman aiempaa arviota myöhemmin, mutta selvästi ennen vuotta 2030. Fosforin osalta asukaskohtaisia fosforipäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 50 % vuoden 2015 tasosta. Fosforinpoiston tehostamisen toimenpiteinä on jälkikäsittelyn rakentaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke. Viikinmäen jälkikäsittelyn käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan 2026.

Sitoumuksen toteutumista seurataan kahdella tunnusluvulla. Kokonaistypen ja -fosforin vesistökuormitus asukasta kohti vuodessa lasketaan käyttäen HSY-alueen asukaslukua ja HSY:n jäsenkuntien osuutta jätevedenpuhdistamoiden kokonaisjätevesimäärästä. Vuoden 2015 tasosta laskettu tavoitetaso asukaskohtaiselle typpikuormitukselle on 0,681 kg/asukas/vuosi ja fosforikuormitukselle 0,0137 kg/asukas/vuosi. Ennen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon osaprosessien ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon käyttöönottoa kuormituksen vähentämismahdollisuudet ovat rajalliset ja asukaskohtaisen kuormituksen vaihtelu riippuu paljolti sääolosuhteista ja edelleen virtaamista. Virtaamavaihteluiden vaikutuksen tasaamiseksi laskentaan käytetään viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Voimatuotannon päästöt

Voimatuotannon kaasumaiset päästöt liittyvät molemmilla jätevedenpuhdistamoilla omaan energiantuotantoon. Päästöjä syntyy tuotetun biokaasun polttamisesta kaasumoottoreilla, kaasukattiloissa sekä ylijäämäkaasun polttimilla. Lisäksi päästöjä syntyy kevyestä polttoöljystä, jota käytetään apupolttoaineena kattiloissa. Suomenojalla kaasukattiloissa poltetaan pääasiassa maakaasua.

Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitattiin vuonna 2018 voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Kaasumoottoreiden ja kattiloiden osalta mitattiin hiukkasten ja kaasumaisten päästöjen pitoisuudet sekä päästöjen määrä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon vuositason päästöjen laskentamalli päivitettiin uusien mittaustulosten perusteella ja vuoden 2018 päästölukemat on laskettu tämän laskentamallin avulla.

Suomenojalla tuotettu biokaasu myydään suurimmaksi osaksi puhdistamon tontilla toimivalle Gasum Oy:lle, joka jalostaa biokaasusta maakaasulle asetettujen vaatimusten mukaista biometaania ja siirtää sen maakaasuverkoston kautta liikennepolttoaineeksi. HSY ostaa Gasum Oy:ltä maakaasua, jota käytetään kaasukattiloissa lämmön tuottamiseen. Puhdistamolla olevaa kahta ylijäämäpoltinta koekäytetään kuitenkin säännöllisesti biokaasulla mahdollisia poikkeustilanteita varten. Puhdistamolla ei ole enää tuotettu sähköä vuonna 2018 kaasumoottorin ollessa käyttöikänsä päässä.

Suomenojan voimatuotannon päästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla kehitetyllä laskentamallilla, jonka perusteet löytyvät Helsingin Veden ja Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen raportista ”Ilmapäästöjen laskenta Kunnalliset puhdistamot 11.10.2007”. Myös tätä laskentamallia on päivitetty edelleen voimatuotannon päästöjen korrelaatiokertoimien osalta Viikinmäessä vuonna 2018 tehtyjen mittausten perusteella.

Raportoitavat voimatuotannon ilmapäästöt vuonna 2018 on esitetty yhdessä prosessin kaasumaisten päästöjen kanssa luvussa 5.2.

Taulukko 5.1 esittää voimatuotannon laskennalliset päästöt. Vuoden 2018 päästölukemista on raportoitu myös päästöt laitteistokohtaisesti, tulokset on esitetty luvussa 21. Viikinmäen voimatuotannon päästöt mitataan seuraavan kerran vuonna 2023.

Puhdistusprosessin kaasumaiset päästöt

Kaasumaisia prosessipäästöjä syntyy molemmilla jätevedenpuhdistamoilla jätevedenpuhdistus- ja lietteenkäsittelyprosessin eri vaiheissa haihtuvien aineiden päästöinä, kun jäteveden sisältämät orgaaniset hiilivedyt haihtuvat. Typpioksiduulipäästöjä syntyy typenpoistoprosessissa.

Vuonna 2012 Viikinmäessä otettiin käyttöön jatkuvatoiminen prosessin kaasumaisten päästöjen mittauslaite. Laitteistolla mitataan hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin, ammoniakin sekä typen oksidien pitoisuutta laitoksen poistoilmassa. Prosessipäästöjen raportointi on tehty mittaustulosten perusteella. Vuoden 2016 alusta mittaustuloksissa on hiilidioksidin osalta huomioitu myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (0,039 %), joka muodostaa noin 5 % laitoksella mitatusta pitoisuudesta.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon prosessipäästöt on laskettu Viikinmäen puhdistamolla aiemmin kehitetyllä laskentamallilla. Mallilla lasketaan sekä prosessi- että voimatuotannon ilmapäästöt. Laskentamallissa on käytetty Viikinmäen vuoden 2018 mittausten tuloksia.

Jätevedenpuhdistusprosessin kaasumaiset päästöt vuodelta 2018 on raportoitu yhdessä voimatuotannon päästöjen kanssa (Taulukko 5.1).

Dityppioksidin (typpioksiduuli eli ilokaasu) kokonaispäästöt ylittivät Euroopan päästö- ja siirtorekisteriä koskevan E-PRTR asetuksen (166/2006) mukaisen raportoinnin kynnysarvon molemmilla puhdistamoilla ja metaanin kokonaispäästöt ylittävät kynnysarvon Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, kuten myös vuonna 2017. Typpioksiduulipäästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista on kerrottu luvussa 11.3.3.

Hajupäästöt

Hajukartoitukset

Ympäristölupien mukaan molempien puhdistamoiden hajuvaikutuksia on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin. Luvan mukaisesti tarkkailun on ajoituttava arvioitavissa olevan voimakkaimman hajukuorman ajalle. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen hajukuormitus ajoittuu loppukesään, kun jätevesi on lämpimimmillään.

Ramboll Oy toteutti hajuselvitykset elokuussa 2018. Tarkastelu tehtiin Suomenojalla 21.8. ja Viikinmäessä 22.8. Hajujen leviämistä laitosten ympäristöön tutkitaan aistinvaraisesti maastohajupaneelimenetelmällä etenemällä jätevedenpuhdistamolta poispäin tuulen alapuolella. Hajuja pysähdytään havainnoimaan noin 20-300 metrin välein. Vastaava menetelmä on ollut käytössä vuodesta 2007 alkaen. Hajua arvioitiin neliportaisella asteikolla hajuttomasta voimakkaaseen hajuun.

Lisäksi käytettiin kenttäolfaktometriä, joka soveltuu hyvin suhteellisen laimeiden hajujen mittaamiseen. Mittari perustuu kahden erillisen ilmavirran sekoittumiseen: tutkittava ilmatäyte sekoitetaan halutussa suhteessa hajuttomaan ilmaan, ja näiden kahden virtauksen suhde ilmaisee hajuyksiköiden määrän ilmassa (HY/m3). Menetelmässä ihmisen hajuaisti toimii ilmaisimena, jolloin hajun voimakkuus on suhteessa todelliseen aistimukseen eikä esim. yhdistekohtaisiin pitoisuuksiin. Kaikki olfaktometriaan osallistuvat panelistit ovat läpäisseet standardin SFS-EN 13725 mukaisen n-butanolitestin.

Viikinmäkeä koskevassa hajupaneelissa suurin osa hajuhavainnoista olivat hajuttomia (21 kpl) ja pienessä määrässä oli heikkoa hajua (4 kpl). Heikkoa hajua havaittiin yhdessä kohteessa puhdistamoalueella sekä tuulen suunnassa 1 100 m puhdistamon piipusta. Havaintopaikkoja oli yhteensä 25 pisteessä, joista etäisimmät sijaitsivat puhdistamon poistopiipulta noin 2 km itäkaakkoon. Jatkuvaa hajua ei havaittu lainkaan. Havaintopäivänä tuuli oli heikkoa ja sää aurinkoinen. Keskimääräinen tuulen nopeus hajupaneelin aikana oli 1,1 m/s, nopeuden vaihdellessa välillä 0–2,7 m/s.

Olfaktometritutkimus tehtiin samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkaimmat määritetyt hajupitoisuudet olivat 4>HY>2 HY/m3. Toinen havainnoista tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella piipun vieressä ja toinen Viikin tiedepiston alueella noin 750 metrin etäisyydellä piipusta. Muut kenttäolfaktometrilla määritetyt hajupitoisuudet olivat < 2 HY/m ³ (alle määritysrajan). Puhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua asutukselle.

Suomenojalla hajun voimakkuus hajupaneelin havainnoissa vaihteli hajuttomasta (21 kpl) selvään hajuun (6 kpl). Havaintoja tehtiin kaikkiaan 33 havaintopaikalla, joista kauimmaiset sijaitsivat 1,8 km:n etäisyydellä puhdistamoalueelta etelään. Voimakasta hajua ei havaittu lainkaan. Selvää hajua havaittiin kuudessa paikassa jätevedenpuhdistamon välittömässä läheisyydessä ja heikkoa hajua kuudessa paikassa enintään 300 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Hajupaneelin aikana tuuli oli heikkoa ja sää puolipilvinen. Keskimääräinen tuulen nopeus hajupaneelin aikana oli 1,0 m/s, nopeuden vaihdellessa välillä 0–3,6 m/s. Vallitseva tuulen suunta oli pohjoisesta luoteeseen.

Olfaktometritutkimus tehtiin myös Suomenojalla samoissa kohdin kuin hajupaneelit. Voimakkain määritetty hajupitoisuus oli 15>HY>7 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon alueella. Alueen ulkopuolella voimakkain hajupitoisuus oli 4>HY>2 HY/m³. Havainto tehtiin jätevedenpuhdistamon eteläpuolella menevällä tiellä. Jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolella suurin osa havainnoista oli < 2HY/m ³ (alle määritysrajan). Hajun voimakkuus ja hajupitoisuus huomioon ottaen, haju ei ollut häiritsevää jätevedenpuhdistamon läheisyydessä. Jätevedenpuhdistamo ei aiheuttanut häiritsevää hajua puhdistamon läheisyydessä olevalle asutukselle.

Hajukartoitusten tulokset olivat vuonna 2018 samankaltaisia kuin aikaisempinakin vuosina.

Hajuvalitukset

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon naapurustosta tuli vuonna 2018 yksi hajuvalitus. Puhdistamoiden lisäksi jätevesijärjestelmässä hajuja voi vapautua verkoston tuuletusaukkoista, pumppaamoilta ja paineviemärien purkukaivoista. Verkoston tuulettumista ei voida kokonaan estää, koska tällöin verkoston korroosio kiihtyy. Tuuletusputket pyritään sijoittamaan siten, että hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset.

Verkostojen osalta hajuvalitukset kirjataan myös siinä tapauksessa, että vastuulliseksi osoittautuu kiinteistö. Tällaisia tapauksia ei erotella tilastoista. Hajuvalituksia tuli yhteensä 69 kpl vuonna 2018. Myös Metsäpirtin kompostikenttää koskevat hajuvalitukset on kirjattu oheiseen taulukkoon.

Kaikkiin valituksiin reagoidaan selvittämällä hajun lähde sekä ryhtymällä tarvittaviin toimiin. Pumppaamoiden kohdalla se tarkoittaa mahdollisesti hajusuodatinten asentamista ja verkostokohteissa esimerkiksi tuuletuksen parantamista.

Melu

Ympäristölupien mukaan melu molemmilta laitoksilta on mitattava kolmen vuoden välein ja aina toiminnassa tapahtuneitten melua merkittävästi lisänneiden muutosten jälkeen. Edelliset melumittaukset toteutettiin vuonna 2016, joten seuraava melumittaus toteutetaan 2019, sillä merkittäviä muutoksia toimintaan ei ole tehty.

Viikinmäessä käytettävät prosessikemikaalit ovat ferrosulfaatti, metanoli, polymeeri ja sammutettu kalkki. Suomenojan puhdistamolla käytettävät prosessikemikaalit ovat vastaavasti ferrosulfaatti, sooda, metanoli ja polymeeri. Kemikaalien kulutus mahdollistaa lupamääräysten mukaisen puhdistustuloksen saavuttamisen, mutta niiden kulutusta on jatkuvasti optimoitava, jotta kemikaalien käyttö on teknillistaloudellisesti oikealla tasolla. Suomenojan puhdistamolla kaikkien kemikaalien ja Viikinmäen puhdistamolla metanolin annostelu tapahtuu automaattisesti prosessimittausten perusteella. Viikinmäen puhdistamolla kalkin ja saostuskemikaalien tarvetta ja annostelua seurataan jatkuvasti ja säädetään tarvittaessa käyttöhenkilökunnan toimesta. Kemikaalien kulutus kuukausittain vuonna 2018 on esitetty luvussa 20.

Fosforin saostukseen käytettävän ferrosulfaatin, typenpoiston lisähiilenä käytettävän metanolin ja lietteenkuivauksen polymeerin annokset suhteutettuna kuormitukseen on esitetty edeltävissä, keskimääräisten syöttömäärien kuvaajissa. Kemikaalien kulutus oli molemmilla puhdistamoilla maltillista suhteessa puhdistamon kuormitukseen ja puhdistustulokseen. Kemikaalien suhteellinen tarve vaihtelee hieman jäteveden laadun ja prosessiolosuhteiden vaihdellessa. Muutokset edellisvuoteen olivat pääosin pieniä. Ferrosulfaatin kulutus kasvoi hieman. Viikinmäen metanolin kulutus laitoksella poistettua typpeä kohden oli sekä vuonna 2017 että 2018 hieman edellisvuosien tasoa pienempää. Viikinmäen osalta denitrifikaation hiilenlähteenä käytettävän metanolin kulutuksen väheneminen johtuu osittain siitä, että n. 15–20 % rejektivesistä käsitellään biologisella erilliskäsittelyllä, jossa ei tarvita lisähiiltä. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kalkinsyöttölaitteisto saneerattiin keväällä 2018. Saneerauksen ajan alkalointikemikaalin käytettiin 50 % lipeää, yhteensä 338 tn, joka alkalointivaikutukseltaan vastaa n. 234 tn sammutettua kalkkia, eli n. 10 % kalkin vuosikulutuksesta. Kun tämä otetaan huomioon, Viikinmäen alkalointikemikaalin kokonaiskulutus kasvoi vuoden 2017 tasosta, vaikka pelkän kalkin kulutus pieneni.

Polymeerin suhteellisen kulutuksen laskentatapa on muutettu aikaisemmasta siten, että arvot on laskettu kuivattua eikä linkoukseen menevää lietettä kohden. Myös edellisvuosien arvot on laskettu uudestaan (Kuva 6.6 Polymeerin suhteellinen kulutus).

HSY:n molemmilla puhdistamoilla prosessien sivutuotteena syntyvä raaka-sekaliete mädätetään biokaasuksi hapettomissa olosuhteissa. Viikinmäen puhdistamolla biokaasu hyödynnetään omassa voimalaitoksessa ja sen avulla tuotetaan jätevedenpuhdistuksen vaatimaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Vuonna 2018 biokaasua tuotettiin Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 14,9 milj.m3, josta käytettiin kaasumoottoreilla yhteensä 14,2 milj.m³, kattiloilla 0,53 milj.m³ ja ylijäämäpolttimilla 0,18 milj.m³.

Vuoden 2018 aikana Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus on noussut entisestään. Energiaomavaraisuuden parantumiseen vaikuttavat aiemmin tehdyt energiainvestoinnit.

Viikinmäen kokonaissähkönkulutus vuonna 2018 oli 39,14 GWh, josta itse tuotetun sähkön osuus oli 38,03 GWh ja ostosähkön osuus 12,24 GWh. 11,13 GWh ostosähköstä on ohjattu edelleen Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle varasyöttöyhteyttä pitkin. ORC-laitteistojen avulla tuotettiin sähköä vuoden 2018 aikana 1,32 GWh ja aurinkovoimalan avulla 0,2 GWh. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 36,85 GWh, josta kaasumoottoreilla tehtiin 27,01 GWh, kattiloilla 2,81 GWh. Kattiloilla tuotetusta lämmöstä 0,16 GWh tehtiin kevyellä polttoöljyllä, kulutuksen ollen 19 075 l. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 7,02 GWh. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitokselle lämpöä toimitettiin 2,58 GWh. (ks. kappale 21, Taulukko 21.1 ja Taulukko 21.3).

Suomenojalla biokaasua tuotettiin yhteensä 4,47 milj.m³, josta myytiin Gasum Oy:lle suurin osa, 4,41 milj.m³ liikennepolttoaineen raaka-aineeksi. Kattiloilla biokaasua käytettiin 0,03 milj. m³ ja 0,03 milj.m³ ylijäämäpolttimella. Gasumilta toimitettua maakaasua kattiloilla käytettiin 0,79 milj.m³. Suomenojalla tuotettu biokaasu sai syksyllä 2017 ISCC standardin mukaisen kestävyyssertifikaatin: sertifikaatti takaa kaasuntuotannon ympäristökestävyyden.

Suomenojan puhdistamolla sähköä kulutettiin yhteensä 12,72 GWh. Suomenojan puhdistamon oma lämmöntuotanto oli yhteensä 8,67 GWh, josta maakaasulla tuotettiin 6,78 GWh ja biokaasulla 0,18 GWh. Kevyttä polttoöljyä käytettiin kattiloilla vain koeluontoisesti, kulutuksen ollen 352 l. Lämmöntalteenoton kautta energiaa saatiin talteen 1,71 GWh. Lämpöä toimitettiin SYKE:n tutkimusasemalle yhteensä 0,05 GWh. (ks. kappale 21, Taulukko 21.2 ja Taulukko 21.4).

Jätevedenpuhdistamot ovat merkittäviä energian kuluttajia ja pääosassa energian kulutuksessa ovat biologisen puhdistusprosessin ylläpitoon tarvittavan ilmastuksen toteuttaminen, lietteen linkous ja erityyppiset pumppaukset. Viikinmäen kohdalla energiaa sitoutuu myös maanalaisen laitoksen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Molemmilla laitoksilla energian kulutuksen vähentäminen on yksi HSY:n strategisia tavoitteita. Energian säästöön liittyvistä kehittämistoimenpiteistä kerrotaan tarkemmin luvussa 11.2. Kuukausittaiset sähköenergian tuotanto- ja kulutustiedot vuodelta on esitetty luvussa 21.

Koska energiankulutus on voimakkaasti riippuvainen laitosten kuormituksesta, energiatehokkuuden arvioiminen edellyttää kulutuksen suhteuttamista kuormitukseen. Seuraavissa kuvissa on esitetty laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään, poistettuun orgaaniseen kuormaan (BOD^7ATU) ja poistettuun OCP-kuormaan. Näiden lukujen perusteella molempien laitosten toimintaa voidaan pitää energiatehokkaana. Molempien laitosten energiankulutukset suhteutettuna käsiteltyyn jätevesimäärään kasvoivat vuoden 2017 tasosta. Kulutus suhteutettuna poistettuihin BOD- ja OCP-kuormiin samoin pysyi Viikinmäessä edellisvuoden tasolla ja Suomenojalla pieneni edellisvuoden tasoon nähden.

Jätevedenpuhdistamoiden toiminta-alueella olevien jätevesi- ja sadevesipumppaamoiden sähköenergiankulutuksesta on vertailukelpoista tietoa vuodesta 2017 alkaen. Kuvissa on esitetty pumppaamoiden sähköenergiankulutustietoja aluekohtaisesti, kaupunkikohtaisesti ja pumppaamotyypeittäin. Jätevedenpumppaamot (JVP) voidaan jakaa jätevedenpuhdistamoiden perusteella, koska pumppaamot syöttävät jätevettä puhdistamoille. Jätevedenpumppaamot voidaan luokitella myös kaupunkikohtaisesti maantieteellisen sijainnin perusteella. Alueella on myös sadevesipumppaamoita (SVP), jotka eivät ole yhteydessä jätevedenpuhdistamoiden toimintaan. Sadevesipumppaamot sijaitsevat Espoon ja Vantaan alueilla.

Kuivattua yhdyskuntajätevesilietettä muodostui vuonna 2018 Viikinmäen puhdistamolla yhteensä 64 960 tonnia (29 % TS) ja Suomenojalla yhteensä 23 468 tonnia (29,6 % TS). Kuivatun lietteen käyttötarkkailutulokset on esitetty luvussa 22.

Viikinmäen kuivatusta lietteestä kuljetettiin Sipooseen, HSY:n Metsäpirtin kompostointikentälle jatkojalostettavaksi 60 326 tonnia eli 93 % tuotannosta. Se jatkojalostettiin maatalous- tai viherrakennuskäyttöön sopiviksi tuotteiksi. Menetelmänä käytettiin kompostointia. Käyttövalmiit kasvualustat valmistettiin lisäämällä kompostoituun lietteeseen käyttäjien toiveiden mukaisia lisäaineita: savensekaista hiekkaa, turvetta tai biotiittia. Keravan ja Järvenpään kaupunkien yhteenlaskettu lietteiden osuus oli yhteensä 4 634 tonnia, joka kuljetettiin kaupunkien lietteenkäsittelysopimuksen mukaisesti käsiteltäväksi Nurmijärvelle Kekkilä Oy:lle. Metsäpirtin kompostikentän valumavedet pumpataan takaisin Viikinmäkeen. Kuivatun lietteen määrät ja jatkokäsittelypaikka kuukausittain on esitetty luvussa 22.

Suomenojan jätevedenpuhdistamon lietteen jatkokäsittely hoidettiin Metsäpirtin kompostointikentällä Sipoossa sekä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Ämmässuolle käsittelyyn viedyn lietteen määrä oli 10 589 tonnia, eli 45 % vuoden kokonaislietemäärästä.

Välppäjäte ja hiekka

Viemäriverkoston kautta pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistamoille päätyy vuosittain yli 1 000 tonnia kiinteää, viemäriin kuulumatonta ainesta. Jätevedenpuhdistuksen mekaanisessa vaiheessa kiinteät aineet poistetaan siten, että sekajäte eli välpe poistetaan ensin ja sen jälkeen hiekka erotellaan vedestä. Näin jätevedenpuhdistusprosessia ei kuormiteta ylimääräisellä kiintoaineella, joka voi aiheuttaa tukkeumia ja laitteistojen ja putkistojen kulumista. Viikinmäen tapauksessa välppäys on yksivaiheinen keskikarkeavälppäys (10 mm), kun taas Suomenojalla välppäys tehdään kahdessa vaiheessa ja jälkimmäinen vaihe on ns. hienovälppäys.

Molempien laitosten välpe toimitettiin Vantaan jätevoimalaan. Lisäksi pieni osuus jätteenpolttoon soveltumattomasta välppeestä toimitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Hiekkajäte kuljetetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen molemmilta puhdistamoilta.

Muut jätejakeet ja vaarallinen jäte

Kierrätykseen kelpaavan puun ja metallin keräyksen hoitaa molempien puhdistamoiden osalta Kuusakoski Oy. Vaaralliset jätteet viedään käsiteltäväksi Fortumille Riihimäelle. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Taulukko vuoden 2018 jätemääristä on esitetty luvussa 23.

Viikinmäen nitrifikaatiohäiriö heinäkuussa 2018

Aamupäivällä 23.7.2018 Viikinmäen puhdistamolla havaittiin on-line mittauksista, että ammoniumtyppi-pitoisuus oli jyrkässä nousussa ja sen lisäksi nitraattipitoisuus oli painumassa poikkeuksellisen alas. Alhainen nitraattityppipitoisuus viittasi nitrifikaation ongelmiin kuormituspiikin sijaan. 24.7 aamuun mennessä nitrifikaatio puhdistamolla oli loppunut kokonaan. Nitrifikaatio oli heikkoa noin viikon ajan, jonka jälkeen jatkuvaa kohenemista tapahtui päivittäin. Kahden viikon kuluttua voitiin todeta, että varsinainen häiriö oli ohi, vaikka tulos oli vielä tavanomaista tasoa heikompi.

Mittaustulosten perusteella nitrifioiva bakteerikanta todennäköisesti kuoli kokonaan ja palautuminen perustui bakteerikannan kasvuun. Ainoaksi mahdolliseksi syyksi arvioitiin nitrifikaatiota inhiboivan aineen pääsy biologiseen prosessiin, mikä varmentui myöhemmin, kun 23.7.2019 kerätystä ja pakastetusta tulevan jäteveden näytteestä tehtiin nitrifikaation inhibitiotesti. Inhiboivaa kemikaalia ei kuitenkaan onnistuttu tunnistamaan.

Syksyllä 2018 teetettiin nitrifikaatiohäiriön ympäristövaikutustutkimus (Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoistohäiriö - Arvioidut potentiaaliset ympäristövaikutukset merialueen rehevöitymiseen, Emil Vahtera, 6.11.2018), jonka tekijänä toimi Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristönsuojeluyksikkö. Tutkimuksessa todettiin, että liukoisen typen pitoisuudet kasvoivat alueella jopa usean kilometrin päässä puhdistettujen jätevesien purkupaikasta. Purkupaikan lähistöllä sijaitsevilla asemilla liukoisen typen pitoisuudet olivat selvästi koholla, ollen noin 2 - 5 kertaiset normaalitasoon verrattuna päästön aikana. Häiriön lakattua pitoisuudet laskivat normaalille tasolle alle 10 µg/l. Kasviplankton biomassan pitoisuuden kasvua ei kuitenkaan voitu todentaa mittauksin. Tämä johtui todennäköisesti merivirtojen aiheuttamasta kasviplanktonbiomassan kulkeutumisesta pois alueelta ja samaan aikaan esiintyneistä runsaista typpeä sitovien sinilevien esiintymistä.

Ympäristöriskien hallinta SSP

Sanitation Safety Plan (SSP) on jätevedenpuhdistamoiden ja viemäröinnin turvallisuussuunnitelma, jossa huomioidaan jätevesihuollon aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit verkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan toimintaan kohdistuvat ulkopuoliset riskit. SSP sisältää laajan riskien arvioinnin ja toimii riskienhallintatyökaluna jätevesihuollon alalla koko Suomessa. HSY:ssä SSP on laadittu ensimmäisen kerran vuosina 2012-2013. SSP -osio on ollut myös osa jätevedenpuhdistus- ja verkko-osaston tulosohjausta vuodesta 2013 alkaen.

Vuoden 2018 aikana päivitettiin jätevedenpuhdistusta koskeva riskitarkastelu sekä toteutettiin useita ympäristön tilan parantamiseen liittyvää toimenpidettä, jotka liittyivät SSP työn kautta esille tulleisiin riskeihin.

Myös muiden HSY:n puhdistamoille jätevettä johtavien vesihuoltolaitosten tulee laatia SSP riskien hallinnan työkaluksi. HSY:n sopimuskumppaneista toistaiseksi Tuusulan Vesi ja Järvenpään Vesi ovat saaneet SSP:n valmiiksi.

Tarkemmat tiedot SSP:n tilanteesta on esitetty taulukossa 11.1. Mäntsälässä SSP laaditaan 2019. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä KUVES, Sipoo, Kerava, Kirkkonummi ja Siuntio eivät ole vielä aloittaneet SSP:n laadintaa. Jätevesihuollon riskien tunnistusta ja arviointia sisältyy kuitenkin kuntien ja vesihuoltolaitosten olemassa oleviin valmius- ja varautumissuunnitelmiin.

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo

Blominmäen uusi kalliopuhdistamo korvaa mitoituskuormituksensa ylittäneen Suomenojan jätevedenpuhdistamon vuonna 2022, eli yli vuoden alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Puhdistamon louhinnan jälkeiseen urakointiin tarvitaan enemmän aikaa, kuin suunnittelijat alun perin arvioivat. Blominmäen puhdistamo on mitoitettu n. 500 000 asukkaan jätevesille ja sen lähtökohtana on Suomenojan nykyistä tasoa selvästi parempi puhdistustulos ja korkeampi energiatehokkuus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi ympäristölupapäätöksensä 26.11.2015. Luvasta valitettiin, mutta Vaasan hallinto-oikeus kumosi valituksen. Ympäristölupa sai lainvoiman 9.12.2017.

HSY otti kalliorakennusurakan vastaan 5.2.2018. Vuoden 2018 puolelle tehtiin sen osalta vain viimeistelytöitä. Projektinjohtourakka, johon kuuluvat lähes kaikki jäljellä olevat työt puhdistamolla, käynnistyi 20.3.2018. Vuonna 2018 on tehty paljon hankintoja. Työmaalla rakennusteknisistä töistä, painottuen betonitöihin, oli vuoden lopussa valmiina noin 12 %. Projektinjohtourakoitsija kilpailutti pääosan sähkö-, LVI-, instrumentointi ja automaatiotöistä yhtenä projektinjohtourakointimallisena aliurakkana, mutta urakoitsijaa ei vielä valittu. Prosessiputkiston ja koneistojen asennukset alkavat vuonna 2019.

Viemäritunneleiden sijoittamisen lupaprosessi yksityisten maanomistajien ja Espoon kaupungin kanssa on jatkunut. Yksityisiä kiinteistönomistajia linjalla on noin 130, joista suurimman osan kanssa on tehty kirjallinen sopimus vesihuoltolinjasta ja rasitteesta. Kuuden kiinteistön kanssa ei neuvotteluista huolimatta päästy sopimukseen. Maanmittauslaitos myönsi viemäritunneleiden rasitteen lunastusoikeuden ja töiden aloitusoikeuden 21.3.2018 ja lunastusmenettely viemäritunnelien rasitteesta kiinteistöille saatiin 11.10. vietyä viimeisten kiinteistöjen osalta niin pitkälle, että viemäritunnelin louhiminen alueen kaikkien kiinteistöjen alle mahdollistui. Tunnelien louhinta-/rakennusurakoiden työt käynnistyivät Mikkelässä, Malminmäellä ja Eestinkalliossa maaliskuussa 2018. Työt niissä jatkuvat vuoteen 2021. Eteläisimmällä osalla, eli Finnoon alueella, Länsimetron louhintaurakan osana tehty osuus otettiin urakoitsijalta vastaan 27.2.2018. Sen jälkeisiin tunneliosuuksien rakennustöihin saatiin urakoitsija valittua vuoden viimeisessä hallituksen kokouksessa. Tuohon urakkaan kuuluu myös purkutunnelin pumppaamo, jossa työt jatkuvat kesään 2021.

Ympäristöluvan määräyksen mukainen hakemus, jossa selvitetään yksityiskohtaisesti puhdistamon ja Suomenojan välisen viemäritunnelin sekä vara- ja hätäpurkupaikkojen sijainnit sekä tarvittavat rakenteet, toimitettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 19.1.2018.

Puhdistamon louhinnan päätyttyä maa- ja kallioperässä liikkuvan veden pintaa on seurattu lähellä puhdistamoa ja viemäritunnelien ympäristössä kuukausittain. Pinta- ja pohjaveden laadun seurannassa, ympäristön painumien seurannassa, Blominmäen täyttömäen vakauden seurannassa tai kallion liikkeiden seurannassa ei ole ilmennyt mitään erityistä. Työturvallisuus on ollut erittäin hyvä kaikkien urakoiden osalta.

Blominmäen urakkaa koskevat tiedotteet ja asukkaille suunnatut uutiskirjeet, joita julkaistiin neljä vuoden 2018 aikana, ovat saatavilla HSY:n verkkosivuilla.

Energiatehokkuus

Energiaseurannan kehittäminen

Jätevedenpuhdistusosaston energiankulutuksen seurannan kehittämisprojektia jatkettiin vuonna 2018. Järjestelmään on lisätty kuluneen vuoden aikana uusia raportteja ja mittauksia uusien laiteasennuksien myötä. Lisäksi energiamittauksille toteutettiin automaattinen virheenkorjaus, jolloin yksittäisien mittauksien virheenkorjaustoimintoa ei tarvitse tehdä manuaalisesti. Energiaseurannan kehittämistä jatketaan myös tulevina vuosina.

Lämmöntalteenoton kehittäminen

Toukokuussa 2018 otettiin käyttöön polymeerin laimennusveden esilämmityksen lämmöntalteenotto. Lämmöntalteenotto hyödyntää kolmen kaasumoottorin hukkalämmön polymeerin laimennusveden lämmitykseen.

Tutkimus- ja kehityshankkeet

RAKI RAVITA DEMO

Fosforin talteenoton RAVITA DEMO-hanke valittiin keväällä 2017 yhdeksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa 1000 asukasta vastaava koelaitos, jossa testataan HSY:n kehittämää fosforin talteenottoprosessia, jossa fosfori talteenotetaan fosforihappona. Hanke on jatkoa RAKI RAVITA -hankkeelle, jossa rakennettiin prosessin ensimmäinen osa. Vuoden 2018 aikana suunniteltiin, hankittiin ja rakennettiin kemiallisen lietteen kuivausyksikkö. Lisäksi vuonna 2018 suunniteltiin ja hankittiin kemiallisen lietteen käsittely-yksiköt. Laboratoriomittakaavan tutkimusta tehtiin sekä HSY:n että Jyväskylän yliopiston toimesta. Hanke jatkuu vuonna 2019, jolloin rakennetaan viimeiset prosessiosat sekä tutkitaan ja optimoidaan fosforihapon tuottoa. Lisätietoja RAVITA-hankkeista HSY:n nettisivuilla.

Typpioksiduulipäästöjen muodostuminen

Typpioksiduuli on merkittävä kasvihuonekaasu, jota muodostuu typenpoistoprosessissa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla on tehty pitkäjänteistä tutkimusta typpioksiduulipäästöistä. Vuoden 2018 lopussa tutkittiin rejektivesien erilliskäsittelyn päästöjä ja käynnistettiin täyden mittakaavan ilmastuslinjojen vertailuun perustuva tutkimus, jonka koeajot suoritetaan kevään 2019 aikana. Koeajojen avulla testataan käytännössä matemaattiseen mallinnukseen tulokset ilmastuksen ohjaustapamuutosten vaikutuksesta päästöihin ja parannetaan mallin kalibrointia.

Teollisuusjätevedet ja lääkeaineet jätevedessä

HSY on mukana kahdessa vuonna 2017 käynnistyneessä EU –rahoitteisessa Itämeren tilan parantamiseen tähtäävässä hankkeessa: Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa CWPharma hankkeessa sekä Helsingin kaupungin koordinoimassa BEST –hankkeessa. Hankkeet ovat kolmivuotisia ja päättyvät vuonna 2020.

CWPharman tavoitteena on vähentää lääkeainepäästöjä ja lääkeaineiden aiheuttamia haittavaikutuksia Itämeren alueella. Siinä tuotetaan kokonaisarvio Itämeren valuma-alueen lääkeainekuormituksesta sekä suositukset päästöjen vähennyskeinoiksi. Hankkeen yhtenä osiona on tutkia kehittynyttä lääkeaineiden poistoa jätevedenpuhdistamolla ja HSY on ollut mukana siinä osuudessa tutkimassa yhtä osuutta, jota potentiaalisesti voitaisiin käyttää yhtenä prosessiosuutena lääkeaineiden poistoon jätevedenpuhdistamolla. Viikinmäessä on vuoden 2018 aikana tutkittu aktiivihiilen käytön mahdollisuutta sekä sen poistamista laitokselta lähtevästä puhdistetusta jätevedestä aktiivihiili -käsittelyvaiheen jälkeen.

BEST –hanke (Better Efficiency for Sewage Treatment) tähtää parempaan teollisuusjätevesien hallintaan edistämällä kuntien, teollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisuusjätevesien käsittelyllä Itämeren alueella. HSY on hankkeessa mukana tuomassa hyviä kansallisia sekä paikallisia käytäntöjä ja on vuonna 2018 muun muassa käännättänyt Vesilaitosyhdistyksen koordinoimana tehdyn Teollisuusjätevesioppaan englanniksi. Oppaassa on laajasti kuvattuna olemassa olevat hyvät käytännöt ja sen käännetty versio on vapaasti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Puhdistamoiden perustoiminnan kehittäminen

Linkohankinta Viikinmäki

Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla otettiin käyttöön uusi lietteenkuivauslinko vuoden 2018 kesällä. Linkojen uusiminen parantaa lietteenkuivauksen kapasiteettia sekä käyttövarmuutta ja sen odotetaan parantavan myös linkouksen energiatehokkuutta johtuen uusien linkojen paremmasta hyötysuhteesta.

Tulokanavan ja tulopumppaamon saneeraus

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulokanavan ja toisen tulopumppaamon saneeraus käynnistyi syksyllä 2018 ja jatkuu kesään 2019. Tulokanavan betonirakenteiden kunto on heikentynyt johtuen betonin rapautumisesta ja tukiraudoituksen kunnon heikkenemisestä. Kanavan saneerauksen yhteydessä uusitaan osa tulopumpuista ja lisätään kaksi uutta, pienempää pumppua, mikä lisää tulopumppauksen prosessivarmuutta ja kapasiteettia. Tulopumppujen tuloputket tullaan johtamaan tulokanavan pinnan alle, mikä pienentää tarvittavaa nostokorkeutta ja vähentää pumppauksen energiankulutusta. Putket varustetaan laponestoventtiilein.

Saneeraus tapahtuu kolmessa päävaiheessa, joiden aikana on käytössä mittavat ohitusjärjestelyt. Saneerauksen yhteydessä tulokanavaan tehdään uusi väliseinä, joka parantaa kanavan huollettavuutta jatkossa.

Velvoitetarkkailun tulevan veden näytteenotto joudutaan saneerauksen ajan toteuttamaan välppäyksen jälkeen kahdesta näytepisteestä, joista kerätyt osanäytteet yhdistetään virtaamaosuuksien suhteessa. Tämä on tarpeen, jotta eri tulotunneleita kahden eri tulopumppaamon kautta tulevat jätevedet tulevat edustetuksi kokonaisuudessaan.

Kalkin syöttölaitteiston kahdennus

Alkalointikemikaalin annostelu on välttämätöntä sekä Viikinmäen että Suomenojan puhdistamoilla, biologiselle prosessille edullisen pH-tason ylläpitämiseksi. Viikinmäen alkalointikemikaalin syöttölaitteisto kahdennettiin, prosessivarmuuden parantamiseksi ja syöttökapasiteetin kasvattamiseksi. Työ toteutettiin touko-kesäkuun 2018 aikana. Saneerauksen aikana laitoksella käytettiin korvaavana alkalointikemikaalina lipeää, jolle oli käytössä tilapäinen varastointi- ja syöttöjärjestelmä.

Verkostojen hallinta ja kehittäminen

Viemäriverkoston mallinnus

Tärkein osatekijä viemäriverkoston kokonaiskapasiteetin hallinnan kannalta on ajantasaisen hydraulisen viemärimallin käyttöönotto. Viemärimallinnuksen osalta olemassa olevien mallien tilanne oli hajanainen ja epäyhtenäinen. Mallinnuksen kehitystyö alkoi vuonna 2015 ja jatkuu edelleen. Vuoden 2018 aikana keskityttiin verkkotiedon laadun parantamiseen sekaviemäröidyllä alueella sekä verkkotietojärjestelmän ja mallinnusohjelman yhteensovittamiseen. Mallinnustyö on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista Suomenojan malli saatiin lähes valmiiksi vuoden 2017 aikana. Mallia on käytetty erilaisten kapasiteettitarkasteluiden laatimiseen. Sekaviemärimalli valmistui verkoston osalta 2018 ja kalibrointimittaukset aloitettiin. Kalibrointia jatketaan 2019 aikana.

Verkoston saneeraukset HSY:n viemäröintialueella

Jätevesiverkoston sisään vuotavat ns. vuotovedet kuormittavat jätevedenpuhdistusjärjestelmää tarpeettomasti: verkostoon päätyvä hulevesi lisää pumppaamoiden ja verkoston ylivuotojen riskiä. Puhdistamolle johdettuna vuotovesi kuluttaa sekä käsittelykapasiteettia että energiaa pumppausten ym. prosessoinnin myötä. Taulukko 11.1 on kooste HSY:n viemäröintialueella tehdyistä verkoston saneeraustoimenpiteistä ja muista vuotovesiä vähentävistä toimenpiteistä.

Sekaviemäriverkon ylivuotojen vähentäminen

Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkoston alueella jätevedet ja hulevedet johdetaan samaa verkostoa pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Sateiden ja sulamiskausien aikana tämän ns. sekaviemäriverkoston alueelta syntyy laimeita ylivuotovesiä, jotka kuormittavat rannikkovesiä. Ylivuotojen vähentäminen sekaviemäröidyllä alueella on haastavaa, koska alueen viemäriverkoston muuttaminen erillisiksi jätevesiviemäreiksi ja hulevesiviemäreiksi ei tapahdu käden käänteessä. Eriyttämisen hallinnan kannalta on tärkeää suunnitella ja priorisoida tarvittavia toimenpiteitä. Vuoden 2018 aikana laadittiin saneeraussuunnittelun yhteydessä useille sekaviemäröidyille alueille esisuunnitelmat, joissa huomioitiin sekaviemäreiden eriyttämisen tarpeet. Esplanadin viemäritunnelin suunnittelu vietiin yleissuunnitteluun.

Mechelininkadulla Helsingissä jatkettiin vesihuoltoverkostojen saneeraus- ja kehittämishanketta, jossa sekaviemäröinnin eriyttämisellä vähennetään vuotovesien määrää sekä sekaviemärin ylivuotopisteen ylivuotoja ympäristöön. Eriyttäminen toteutetaan Eteläisen Hesperiankadun kautta purkupisteelle Taivallahden rantaan asti, josta osa Mechelininkadun katu- ja kattovesistä saadaan ohjattua suoraan mereen, eivätkä ne ohjaudu enää Merikannontien suuntaan. Merikannontien ylivuoto YVK028 on yksi suurimmista ylivuotokertymän aiheuttavista ylivuotopisteistä sekaviemäröidyllä alueella. Rakentaminen käynnistyi 2017 ja hanke valmistuu vuoden 2019 aikana.

Vuoden 2018 aikana selvitettiin kelluvan ylivuotosäiliön soveltuvuutta Munkkiniemenrannan ylivuotojen hallintaan osana S&C Hulevesi-kehittämishanketta. Säiliön toteuttamiskustannukset ja aikataulu osoittautuivat ennakoitua suuremmiksi, eikä säiliötä sen takia toteutettu.

Ympäristökasvatus ja vierailut

HSY tukee nuorten ympäristökasvatusta tarjoamalla peruskoululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden vierailla Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vierailun aikana tutustutaan viemäröintijärjestelmän toimintaan, jätevedenpuhdistamoiden prosesseihin ja jäteveden ympäristövaikutuksiin. Vierailu voi keskittyä myös esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon. Opiskelijavierailuja tehdään enimmäkseen yläkouluista, mutta paljon myös toisen asteen oppilaitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Vuosittain vierailijoita on yli 4000.

Jätevedenpuhdistamoille tehdään paljon asiantuntijavierailuja. Vierailijat ovat tyypillisesti ympäristö- ja kunta-alan asiantuntijoita, tekniikan alan yritysten edustajia, tutkijoita ja toimittajia. Iso osa vierailijoista on ulkomaalaisia. Vuonna 2018 Viikinmäen asiantuntijavieraiden määrä oli 430 henkeä.

Kansanterveydellinen tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee vuosittain jätevesistä virusseurantaa, jonka tarkoituksena on havaita ja torjua mahdollisia poliovirustartuntoja. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat olleet tutkimuksen yhteistyökumppaneita useiden vuosien ajan. Tulevasta jätevedestä kerätään vuorokauden kokoomanäyte Viikinmäessä kaksi kertaa kuukaudessa ja Suomenojalla kerran kuukaudessa. Näytteet toimitetaan THL:n Virusinfektiot-yksikköön analysoitavaksi. Vuonna 2018 Suomenojan puhdistamolta löytyi yhdestä näytteestä poliovirus, joka oli rokoteperäinen serotyypin 3 poliovirus.

Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamot ovat mukana myös THL:n valtakunnallisessa tutkimuksessa, jossa kartoitetaan huumausainejäämien pitoisuuksia jätevedessä eri kaupungeissa. Tutkimus on osa Euroopan huumeseurantakeskuksen kansainvälistä seurantaa, joka on jatkunut vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2018 jätevesinäytteitä kerättiin viikon ajan maaliskuussa ja marras-joulukuussa.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon raakalietteestä otettiin kaksi kertaa vuodessa näytteitä Säteilyturvakeskuksen (STUK) ympäristön säteilyvalvontaa varten. Monet ympäristöön kulkeutuneet radionuklidit voidaan havaita jätevesilietteestä, sillä puhdistusprosessissa lietteeseen rikastuu monia jätevedessä olevia radionuklideja. Viikinmäen lietteessä havaitaan radionuklideja, jotka ovat peräisin mm. Tšernobylin onnettomuudesta, lääkinnällisestä radioisotooppien käytöstä sekä luonnosta. Tutkimalla lietteitä saadaan myös tietoa radionuklidien kulkeutumisesta ympäristössä. Seuranta Viikinmäessä on aloitettu vuonna 2009. Vuodesta 2018 alkaen näytteet on kerätty kaksi kertaa vuodessa aikaisemman neljän kerran sijasta.

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2018 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 240/2015/2 (Dnro ESAVI/341/04.08/2013)

Suomenojan jätevedenpuhdistamon jätevesien purkulupa ja muut ympäristövaatimukset perustuivat vuonna 2018 seuraavaan päätökseen:

• Ympäristölupa Nro 239/2015/2 (Dnro ESAVI/340/04.08/2013)