Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa

Tämä selvitys on toteutettu osana Circular Green Blocks -hanketta [1]. Hanke kerää tietoa uusien kaupunkikortteleihin ja paikalliseen urbaaniin ympäristöön sijoittuvien palveluiden liiketoimintamallien edistämiseksi. Selvityksen tavoitteena on yhteiskäyttöisten liikkumisvälineiden, ja erityisesti sähkökuormapyörien, säilytystiloihin liittyvien haasteiden kartoittaminen siten, että potentiaalisten palveluntarjoajien kohtaamaa kaupallistamiskynnystä voidaan madaltaa. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat konttityyppiset jakamistalousratkaisut sekä niiden luvitus ja sijoittamismahdollisuudet kaupunkitilassa.

Työssä on kartoitettu viiden suomalaisen kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Lahti) lupa- ja politiikkakäytänteiden mahdollisia eroja, tuotu esille haaste- ja kehittämiskohteita palveluntarjoajan näkökulmasta sekä poimittu esimerkkejä hyvistä ja monistettavissa olevista käytänteistä ja mahdollisista sijoituskohteista. Selvityksessä on pyritty hakemaan vastauksia sekä kaupungin omalle maalle että yksityisten tonteille tuleviin kiinteisiin ja väliaikaisiin säilytysratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä.

Loppujen lopuksi kaupunkien välillä ilmeni verraten vähän eroja, mitä tulee uusien kierto- ja jakamistalouden palveluinnovaatioiden siirreltävien rakenteiden saamiseksi kaupunkiympäristöön. Rakennuslaki luo puitteet, joissa kaavoitusta seuraten kaupungeissa selvitetään tapauskohtaisesti luvituksen tarve ja tarpeen mukaan käydään läpi lupaprosessi. Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva uusi rakennuslaki voi muuttaa tilannetta ja luoda eroja kaupunkien välille, sillä uusi laki antaa kaupungeille huomattavasti enemmän valtaa päättää, mitä ne haluavat katutilaansa tuoda. Kaupungit eivät toisaalta olleet identtisiä valitun tarkastelunäkökulman kannalta, vaan myös kiinnostavia eroja löytyi.

Esittelemme myös, miten kokeilujen kanssa tekemisissä olevat henkilöt eri organisaatioissa kuvaavat kokeilujen merkitystä ja miten vallitsevia kokeilukäytäntöjä tulisi kehittää. Lopussa listaamme kehitysehdotuksia uusia innovatiivisia palveluja tarjoavan toimijan näkökulmasta.

Summary

This study was carried out as part of the Circular Green Blocks project [1]. The project gathers information to promote new business models for services in urban neighborhoods and local urban environments. The aim of this study is to identify the challenges related to the storage of shared mobility equipment, in particular electric bicycles, in order to lower the commercialization threshold faced by potential service providers. In particular, container-type sharing economy solutions, their permits and their potential for location in urban space will be examined.

The study has explored potential differences between the permit allocation and policy practices of five Finnish cities (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Lahti), highlighted challenges and areas for development from a service provider's perspective and extracted examples of good and replicable practices and potential locations. The study has sought to provide answers to questions related to permanent and temporary storage solutions on both city-owned land and private sites.  

Ultimately, there were relatively few differences found between cities in terms of the transferability of new circular and sharing economy service innovations to the urban environment. The Building Act creates a framework whereby, following the zoning process, cities determine on a case-by-case basis the need for permitting and, where necessary, go through the permitting process. The new Building Act, which will come into force in early 2025, may change this situation and create differences between cities, as the new law will give cities much more power to decide what they want to bring to their street space. On the other hand, the cities were not identical in terms of the approach chosen, but there were also interesting differences.

We also show how people involved in experimentation in different organizations describe the importance of experimentation, and how current experimentation practices should be improved. Finally, we list suggestions for development from the perspective of the provider of new innovative services.