Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa

Selvitys on toteutettu haastattelututkimuksena sekä keräämällä paikkakohtaisen esimerkkiaineistoa viidestä suomalaisesta suuresta (> 70 000 as.) kaupungista. Tässä osiossa käydään läpi rajoituksia ja puutteita selvityksen toteutuksessa.

Kohdekaupunkien valitseminen

Selvitykseen sisällytettävien kaupunkien valintaan vaikuttivat ensisijaisesti koko sekä kerättävissä olevien tietojen kattavuus. Kaupungin koon rajaksi asetettiin yli 70 000 asukkaan kaupungit, joita on Suomessa kaiken kaikkiaan 13 kappaletta. Lisäksi kustakin kaupungista haastateltiin vähintään yhtä henkilöä rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta sekä jakamis- ja/tai kiertotalouden kokeilutoimintaa järjestävästä tahosta. Tietojen kattavuus yksittäisestä kaupungista pyrittiin varmistamaan keskittämällä haastattelututkimus pienempään joukkoon kaupunkeja (viisi), kuin hajauttamalla tietojen keräystoimintaa ohuelti suurempaan joukkoon kaupunkeja.

Kattavan kuvan saamiseksi koko maassa olisi syytä täydentää kuvaa toistamalla haastatteluja myös pienemmissä kaupungeissa. Voidaan myös olettaa, että innovaatioiden edistäminen kokeilujen kautta ja lupaprosessit voisivat olla ketterämpiä pienemmissä kaupungeissa. Monesti innovaatioiden edistämisen esteenä on todistamisen taakka niiden käyttökelpoisuudesta ja hyödyistä. Tällöin esimerkin vaikutus korostuu, ja näin ollen pienemmät kaupungit voisivat muodostaa pohjan esimerkin tarjoamiseksi isommille kaupungeille, mikä isossa kuvassa voisi tehdä ratkaisujen käyttöön saamisesta nopeampaa kuin pelkkä suuriin kaupunkeihin keskittyminen, mikä toisaalta on kaupallisille toimijoille ymmärrettävästi houkuttelevampaa suuremman potentiaalisen käyttäjämäärien vuoksi.

Haastattelututkimuksen toteutus

Selvitys toteutettiin 25.6.–31.8. välisellä ajalla, ja lomakausi rajoitti haastateltavien tavoittamista. Tämä vaikutti osaltaan kaupunkien määrän rajoittamisen viiteen, jotta näiden osalta saatiin riittävä määrä haastatteluita aikaan kattavan ymmärryksen saavuttamiseksi.

Lainsäädännön muuttuminen

Uusi rakennuslaki astuu voimaan vuoden 2025 alusta. On kuvaavaa, että lain voimaantuloa on jo siirretty vuodella, jotta sen tuomiin muutoksiin voidaan paremmin valmistautua. Siirtymäajalla, joka ulottuu vielä lain voimaantulon jälkeiseenkin aikaan, moni asia tulee olemaan vielä epäselvää. On vääjäämätöntä, että tämän selvityksen sisältö ja havainnot vanhenevat monilta osin tässä yhteydessä, vaikka siinä on pyritty hahmottelemaan uuden lain tuomia muutosvaikutuksia korkealla tasolla. Vanhojen rakenteiden ollessa liikkeessä tämä voi olla mahdollisuus uudistusten aikaansaamiseksi myös jakamis- ja kiertotalouden ratkaisujen käyttöön saamiseksi. Toisaalta on myös rajallinen aika vaikuttaa siihen, minkälaisiksi nämä mahdollisuudet käytännössä realisoituvat ennen kuin käytännöt taas asettuvat uusiin uriinsa pitkäksi aikaa.