Tiedot
Alla olevaan taulukkoon on kerätty tässä selvityksessä edellä esiteltyjä eroja kaupunkien välillä. Todettakoon kuitenkin, että keskeisiltä osin (lakisääteiset lupaprosessit, rakennusvalvonta, kaavoitus yms.) kaupungeista ei löytynyt merkittäviä eroja palveluja tarjoavan toimijan kannalta.
Helsinki | Espoo | Vantaa | Tampere | Lahti | |
Toimintaohjepolku | Helsinki Testbed, yhden luukun aloituspisteenä | Ei, tapauskohtaista | Ei, tapauskohtaista | Ei, liikkumispuolella isompi panostus, tapauskohtaista | Ei, tapauskohtaista, joskin koulujen kehitykseen voi tehdä jatkuvasti ehdotuksia |
Esimerkkikohde | Vanhojen asuinalueiden elävöittäminen, Etelä-Haaga | Kera, ainutlaatuinen yhteiskehittämis- sopimusalueen toimijoiden kesken | Myyrmäki, vanhaa rakennusta ja uutta rakentamista, aktiivinen alue | Vuores, 8 km kaupungista, kiinnostusta kestäviin palveluihin | Matkakeskus, keskeisellä paikalla, liikkumishubi |
Lupaprosessin hinta | 730 € (toimenpidelupamaksu, +15 % tietyiltä kaupunginosilta) | 370 € (rakennelma erillisenä toimenpiteenä) | 320–7 000 € toimenpideluvan maksu käytetyn työmäärän mukaan | 400 € (vähäisen toimenpiteen osalta maksu on puolet) | 185 € (kevytrakenteinen rakennelma) |
Lupaprosessin arvioitu kesto | Yleistilanteesta ei saatavilla tarkkaa tietoa, riippuu alueen ja sen lupakäsittelijän käsittely- jonoista, arviolta korkeintaan muutama kuukausi | n. 2kk | Lupaprosesseihin muodostunut ruuhkaa henkilöstövajeen vuoksi | Yleistilanteesta ei saatavilla tarkkaa tietoa, riippuu alueen ja sen lupakäsittelijän käsittelyjonoista, arviolta 2–4 kk, voi olla aikaisemminkin | 1–3 kk |
Esimerkkejä toimenpiteistä jakamistalouden edistämiseksi kaupunkitilassa | Verkossa väylä innovaatioiden esittämiseksi, stadiluotsit, osallistava budjetointi, Helsinki Testbed, jakamistalouden edistäminen kaavoituksessa, kierto- ja jakamistalouden yritysten kartoittaminen ja lisääminen kuntien palvelukartalle | Kierto- ja jakamistalouden yritysten kartoittaminen ja lisääminen kuntien palvelukartalle, useita kimppakyytikokeiluja, tavaroiden yhteiskäyttökokeilua | Resurssiviisauden tiekartta, tavoite kehittää jakamistalouden edellytyksiä, konkreettisia indikaattoreita. Vantaalla (ja Espoossa) Taloyhtiöklubi kehittää energiatehokkuutta sekä jakamis- ja kiertotalouden toimenpiteitä taloyhtiöissä, kierto- ja jakamistalouden yritysten kartoittaminen ja lisääminen kuntien palvelukartalle | Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartalta löytyy tavoitteena jakamistalouden edistäminen | Kiertotalouden tiekartta. Materiaalikierrot ja jakamistalous yksi painopistealueista. Roskapihtilainaamo, sekä Climate Campaigners -sovellus |
Kaupungin tilojen ja laitteiden varaaminen | Varaamo-palvelu | Varaamo-palvelu | Timmi-palvelu | Varaamo-palvelu | Timmi-palvelu |
Yhtenäiset toimintaohjepolut kierto- ja jakamistalouden palveluiden käyttöön saamiseksi ja kokeilemiseksi loistavat kohdekaupungeissa poissaolollaan Helsinkiä lukuun ottamatta. Helsinki Testbedin kaltainen jatkuva haku ja yhden luukun menettely, josta ainakin ohjataan keskitetysti eteenpäin ja autetaan oikeiden henkilöiden löytämisessä, olisi suositeltava kokeilemista merkittävästi sujuvoittava ratkaisu kaikkiin kaupunkeihin.
Keran alue Espoossa ja sitä määrittävä kehittämissitoumus toimii myönteisenä esimerkkinä muille kaupungeille siitä, että tämänkaltainen laaja-alainen yhteistyö ja kehitys on Suomessa mahdollista. Toisaalta kierto- ja jakamistalouden ratkaisujen skaalautumista voi olla vaikea rakentaa tämänkaltaisten alueellisten toimintamallien varaan, koska niitä ei ole käytössä vielä missään muualla. Tarvitaan lisää Keran alueellisen kehittämissitoumuksen kaltaista toimintaa laaja-alaisesti sekä insentiivejä kaupungeille ja rakennusliikkeille. Mukaan olisi hyvä saada myös palveluita kohdealueille tuottavat yritykset, jotka konkretisoisivat tavoitellun vaikuttavuuden realisoitumista. Vastaavanlaisia kehittämissitoumuksia olisi hyvä saada ketterästi käyttöön pienemmille alueille ja kohteille. Ehdotamme harkittavaksi, että hyväksi havaitusta prosessista voisi standardoida muutamia variantteja eri kokoluokkien tarpeisiin.
Tietomallipohjainen lupakäsittely tulee käyttöön samaan aikaan uuden rakennuslain kanssa (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä). Käytännössä tuolloin rakennuslupaa haetaan sähköisesti, ja samalla pitää toimittaa tietomalli [8]. Ehdotamme, että 3D- ja tietomalleja voisi hyödyntää laajemmin ja joustavammin kaupunkiympäristöön ehdotettujen uusien palveluratkaisujen käsittelyssä jo selvittelyvaiheessa eikä vain lupahakemusta jätettäessä. Käytännössä tässä nähdään mahdollisuuksia tehostaa hakijan ja kaupungin eri yksiköiden asiantuntijoiden välistä iteratiivista dialogia toteutusvaihtoehdoista ja kohteista.
Kaupunkien tulee ymmärrettävästi tukea kaikkia yrityksiä tasapuolisesti, ja rahallinen tuki ja subventointi rajoittuvat yleensä hankerahoituksilla toteutettuihin nopeisiin kokeiluihin. Tämänkaltainen toiminta on hyvä olla olemassa, mutta sen ongelmana ovat lyhytjänteisyys ja sirpaleisuus. Ehdotamme harkittavaksi käänteistä mallia, jossa kaupungit yksin tai jopa yhdessä keräävät aitoja kohtaamiaan haasteita joko kerättynä organisaationsa sisältä tai ideakilpailuina asukkailta. Nämä käsiteltäisiin edelleen tutkimuslaitosten taholta siten, että niille asetettaisiin mitattavat metriikat ja hyötyjen vaikuttavuuslaskelmat sekä vallitsevan haitan kustannuslaskelmat.
Tämän jälkeen kuka tahansa voisi tarjota parametrisoituihin ongelmiin ratkaisuja, joista painotetuin kriteerein valittaisiin kokeiluun mahdollisimman moni kilpaileva ratkaisu. Kokeilun rahoitus haettaisiin vallitsevaan rahoitusmalliin käänteisesti ehdottaen sisältöä ja budjettia esim. EU:lle. Kokeilujen, mahdollisesti parin kierroksen jälkeen, valittaisiin etukäteen päätetyllä ja läpinäkyvällä metriikalla paras ratkaisu, ja skaalattaisiin se käyttöön etukäteen kaupungin kustannussäästöjä vastaavalla hinnoittelulla. Kehitys ei pysähtyisi tähän, vaan kuka tahansa voisi ehdottaa parempia ja tehokkaampia ratkaisuja saman prosessimallin pohjalta. Pyörän uudelleenkeksimisen välttämiseksi tulisi lisäpisteitä saada kehityksen kustannustehokkuudesta, toisin sanoen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien ratkaisuiden evolutiivisesta kehittämisestä yhteistyön kautta.
Uuden rakennuslain tuloon varautuva Topten-kaupunkien yhteinen ryhmä tekee tärkeää työtä. Nämä voisivat ottaa selvitettävien asioiden listalleen muodostaa kaupunkien yhtenäisen tulkinnan siitä, mihin kategoriaan siirrettävät jakamis- ja kiertotalouden tilat kuuluvat, eli ovatko ne rakennelmia, erikoislaitteita vai jotain muuta. Jos tämä onnistuisi ennen uuden lain astumista voimaan, olisi mahdollista poistaa turhia viiveitä tulevien hakemusten käsittelystä.
Uuden rakennuslain ja sääntelyn vapautumisen voisi ajatella tukevan kokeilujen tekemistä ja uusien palvelujen käyttöön saamista. Toisaalta maailmalta voi rantautua myös vastakkaista kehitystä, jossa uusia ratkaisuja halutaan hallitusti rajoittaa riskien hallitsemiseksi. Esimerkiksi Pariisissa neljä ihmistä on kuollut ja lukuisia loukkaantunut vuokrasähköpotkulautailuun liittyvissä onnettomuuksissa. Äänestyksessä 90 prosenttia pariisilaisista kannatti sähköpotkulautailun kieltämistä ja niiden korvaamista pyörillä. Pariisin kaupunki onkin asettanut kaikille 15 000 vuokrasähköpotkulaudalle kaupungissa täyskiellon, joka astui voimaan syyskuun alussa 2023. Oleellista tässä esimerkissä on, että uusien toimintamallien käytölle voidaan tarvittaessa asettaa rajoituksia ja ehtoja tai jopa kieltää ne kokonaan.
Etukäteen ei kuitenkaan ole faktoihin nojaavia perusteita olla kokeilematta uusia ratkaisuja kaupungeissa. Esimerkiksi eräässä liikkumisratkaisuja hakevassa kokeiluhankkeessa Helsingissä yrityksemme kimppakyytiratkaisu pudotettiin esiselvitysvaiheen liian lupaavien tulosten perusteella jatkosta, koska onnistuessaan kimppakyydit olisivat arvioijaraadin mielestä voineet uhata julkisen liikenteen bussien käyttöastetta Helsingissä. Tämä siis ennen kuin ratkaisumalliamme oli edes päästy kokeilemaan käytännössä ja mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia olisi saatu säädettyä insentiiveillä ja disinsentiiveillä. [18]