Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Harri Paloheimo, CoReorient Oy. Tilaaja: Juuso Vähä-Piikkiö, HSY. Oikoluku ja editointi: Ida Ijäs, HSY. Julkaisu: Lassi Sarlos, HSY.
Päivämäärä:
5.12.2023
Julkaisun nimi:
Jakamistalousratkaisut kaupunkitilassa - Mahdollisuudet, esteet, kannustimet ja skaalautumisen edellytykset
Asiasanat: Espoo, Helsinki, Vantaa, jakamistalous, kiertotalous
ISBN (pdf): 978-952-7146-80-4
ISBN (html): 978-952-7146-81-1
ISSN (painettu): 1798-6095
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 8
Yhteystiedot:
Tilaaja:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Toteuttaja:
CoReorient Oy
Harri Paloheimo
harri.paloheimo@coreorient.com
puh. +358 50 4836388
Heikki Waris
heikki.waris@coreorient.com
puh. +358 50 4872134
Copyright:
© HSY

2 Kehitysehdotuksia

Alla olevaan taulukkoon on kerätty tässä selvityksessä edellä esiteltyjä eroja kaupunkien välillä. Todettakoon kuitenkin, että keskeisiltä osin (lakisääteiset lupaprosessit, rakennusvalvonta, kaavoitus yms.) kaupungeista ei löytynyt merkittäviä eroja palveluja tarjoavan toimijan kannalta.


Helsinki

Espoo

Vantaa

Tampere

Lahti

Toimintaohjepolku
Helsinki Testbed,
yhden luukun aloituspisteenä
Ei, tapauskohtaista
Ei, tapauskohtaista
Ei, liikkumispuolella
isompi panostus,
tapauskohtaista
Ei, tapauskohtaista,
joskin koulujen kehitykseen
voi tehdä jatkuvasti ehdotuksia
Esimerkkikohde
Vanhojen asuinalueiden
elävöittäminen,
Etelä-Haaga
Kera, ainutlaatuinen
yhteiskehittämis-
sopimusalueen
toimijoiden kesken
Myyrmäki, vanhaa
rakennusta ja uutta
rakentamista,
aktiivinen alue
Vuores, 8 km
kaupungista,
kiinnostusta kestäviin
palveluihin
Matkakeskus,
keskeisellä paikalla,
liikkumishubi
Lupaprosessin hinta
730 € (toimenpidelupamaksu,
+15 % tietyiltä kaupunginosilta)
370 € (rakennelma erillisenä
toimenpiteenä)
320–7 000 €
toimenpideluvan maksu
käytetyn työmäärän
mukaan
400 €
(vähäisen toimenpiteen
osalta maksu on
puolet)
185 €
(kevytrakenteinen
rakennelma)
Lupaprosessin arvioitu kesto
Yleistilanteesta ei saatavilla
tarkkaa tietoa, riippuu alueen
ja sen lupakäsittelijän käsittely-
jonoista, arviolta korkeintaan
muutama kuukausi
n. 2kk
Lupaprosesseihin
muodostunut
ruuhkaa
henkilöstövajeen vuoksi
Yleistilanteesta ei saatavilla
tarkkaa tietoa, riippuu alueen
ja sen lupakäsittelijän
käsittelyjonoista, arviolta 2–4 kk,
voi olla aikaisemminkin
1–3 kk
Esimerkkejä toimenpiteistä
jakamistalouden edistämiseksi
kaupunkitilassa
Verkossa väylä innovaatioiden
esittämiseksi, stadiluotsit,
osallistava budjetointi,
Helsinki Testbed,
jakamistalouden edistäminen
kaavoituksessa, kierto- ja
jakamistalouden yritysten
kartoittaminen ja lisääminen
kuntien palvelukartalle
Kierto- ja jakamistalouden
yritysten kartoittaminen ja
lisääminen kuntien
palvelukartalle, useita
kimppakyytikokeiluja,
tavaroiden yhteiskäyttökokeilua
Resurssiviisauden tiekartta,
tavoite kehittää jakamistalouden
edellytyksiä, konkreettisia indikaattoreita.
Vantaalla (ja Espoossa)
Taloyhtiöklubi kehittää energiatehokkuutta
sekä jakamis- ja kiertotalouden
toimenpiteitä taloyhtiöissä,
kierto- ja jakamistalouden
yritysten kartoittaminen ja
lisääminen kuntien palvelukartalle
Hiilineutraali Tampere 2030
-tiekartalta löytyy tavoitteena
jakamistalouden edistäminen
Kiertotalouden tiekartta.
Materiaalikierrot ja
jakamistalous yksi
painopistealueista.
Roskapihtilainaamo, sekä
Climate Campaigners -sovellus
Kaupungin tilojen ja laitteiden varaaminen
Varaamo-palvelu
Varaamo-palvelu
Timmi-palvelu
Varaamo-palvelu
Timmi-palvelu

Yhtenäiset toimintaohjepolut kierto- ja jakamistalouden palveluiden käyttöön saamiseksi ja kokeilemiseksi loistavat kohdekaupungeissa poissaolollaan Helsinkiä lukuun ottamatta. Helsinki Testbedin kaltainen jatkuva haku ja yhden luukun menettely, josta ainakin ohjataan keskitetysti eteenpäin ja autetaan oikeiden henkilöiden löytämisessä, olisi suositeltava kokeilemista merkittävästi sujuvoittava ratkaisu kaikkiin kaupunkeihin.

Keran alue Espoossa ja sitä määrittävä kehittämissitoumus toimii myönteisenä esimerkkinä muille kaupungeille siitä, että tämänkaltainen laaja-alainen yhteistyö ja kehitys on Suomessa mahdollista. Toisaalta kierto- ja jakamistalouden ratkaisujen skaalautumista voi olla vaikea rakentaa tämänkaltaisten alueellisten toimintamallien varaan, koska niitä ei ole käytössä vielä missään muualla. Tarvitaan lisää Keran alueellisen kehittämissitoumuksen kaltaista toimintaa laaja-alaisesti sekä insentiivejä kaupungeille ja rakennusliikkeille. Mukaan olisi hyvä saada myös palveluita kohdealueille tuottavat yritykset, jotka konkretisoisivat tavoitellun vaikuttavuuden realisoitumista. Vastaavanlaisia kehittämissitoumuksia olisi hyvä saada ketterästi käyttöön pienemmille alueille ja kohteille. Ehdotamme harkittavaksi, että hyväksi havaitusta prosessista voisi standardoida muutamia variantteja eri kokoluokkien tarpeisiin.

Tietomallipohjainen lupakäsittely tulee käyttöön samaan aikaan uuden rakennuslain kanssa (Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä). Käytännössä tuolloin rakennuslupaa haetaan sähköisesti, ja samalla pitää toimittaa tietomalli [8]. Ehdotamme, että 3D- ja tietomalleja voisi hyödyntää laajemmin ja joustavammin kaupunkiympäristöön ehdotettujen uusien palveluratkaisujen käsittelyssä jo selvittelyvaiheessa eikä vain lupahakemusta jätettäessä. Käytännössä tässä nähdään mahdollisuuksia tehostaa hakijan ja kaupungin eri yksiköiden asiantuntijoiden välistä iteratiivista dialogia toteutusvaihtoehdoista ja kohteista.

Kaupunkien tulee ymmärrettävästi tukea kaikkia yrityksiä tasapuolisesti, ja rahallinen tuki ja subventointi rajoittuvat yleensä hankerahoituksilla toteutettuihin nopeisiin kokeiluihin. Tämänkaltainen toiminta on hyvä olla olemassa, mutta sen ongelmana ovat lyhytjänteisyys ja sirpaleisuus. Ehdotamme harkittavaksi käänteistä mallia, jossa kaupungit yksin tai jopa yhdessä keräävät aitoja kohtaamiaan haasteita joko kerättynä organisaationsa sisältä tai ideakilpailuina asukkailta. Nämä käsiteltäisiin edelleen tutkimuslaitosten taholta siten, että niille asetettaisiin mitattavat metriikat ja hyötyjen vaikuttavuuslaskelmat sekä vallitsevan haitan kustannuslaskelmat.

Tämän jälkeen kuka tahansa voisi tarjota parametrisoituihin ongelmiin ratkaisuja, joista painotetuin kriteerein valittaisiin kokeiluun mahdollisimman moni kilpaileva ratkaisu. Kokeilun rahoitus haettaisiin vallitsevaan rahoitusmalliin käänteisesti ehdottaen sisältöä ja budjettia esim. EU:lle. Kokeilujen, mahdollisesti parin kierroksen jälkeen, valittaisiin etukäteen päätetyllä ja läpinäkyvällä metriikalla paras ratkaisu, ja skaalattaisiin se käyttöön etukäteen kaupungin kustannussäästöjä vastaavalla hinnoittelulla. Kehitys ei pysähtyisi tähän, vaan kuka tahansa voisi ehdottaa parempia ja tehokkaampia ratkaisuja saman prosessimallin pohjalta. Pyörän uudelleenkeksimisen välttämiseksi tulisi lisäpisteitä saada kehityksen kustannustehokkuudesta, toisin sanoen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien ratkaisuiden evolutiivisesta kehittämisestä yhteistyön kautta.

Uuden rakennuslain tuloon varautuva Topten-kaupunkien yhteinen ryhmä tekee tärkeää työtä. Nämä voisivat ottaa selvitettävien asioiden listalleen muodostaa kaupunkien yhtenäisen tulkinnan siitä, mihin kategoriaan siirrettävät jakamis- ja kiertotalouden tilat kuuluvat, eli ovatko ne rakennelmia, erikoislaitteita vai jotain muuta. Jos tämä onnistuisi ennen uuden lain astumista voimaan, olisi mahdollista poistaa turhia viiveitä tulevien hakemusten käsittelystä.

Uuden rakennuslain ja sääntelyn vapautumisen voisi ajatella tukevan kokeilujen tekemistä ja uusien palvelujen käyttöön saamista. Toisaalta maailmalta voi rantautua myös vastakkaista kehitystä, jossa uusia ratkaisuja halutaan hallitusti rajoittaa riskien hallitsemiseksi. Esimerkiksi Pariisissa neljä ihmistä on kuollut ja lukuisia loukkaantunut vuokrasähköpotkulautailuun liittyvissä onnettomuuksissa. Äänestyksessä 90 prosenttia pariisilaisista kannatti sähköpotkulautailun kieltämistä ja niiden korvaamista pyörillä. Pariisin kaupunki onkin asettanut kaikille 15 000 vuokrasähköpotkulaudalle kaupungissa täyskiellon, joka astui voimaan syyskuun alussa 2023. Oleellista tässä esimerkissä on, että uusien toimintamallien käytölle voidaan tarvittaessa asettaa rajoituksia ja ehtoja tai jopa kieltää ne kokonaan.

Etukäteen ei kuitenkaan ole faktoihin nojaavia perusteita olla kokeilematta uusia ratkaisuja kaupungeissa. Esimerkiksi eräässä liikkumisratkaisuja hakevassa kokeiluhankkeessa Helsingissä yrityksemme kimppakyytiratkaisu pudotettiin esiselvitysvaiheen liian lupaavien tulosten perusteella jatkosta, koska onnistuessaan kimppakyydit olisivat arvioijaraadin mielestä voineet uhata julkisen liikenteen bussien käyttöastetta Helsingissä. Tämä siis ennen kuin ratkaisumalliamme oli edes päästy kokeilemaan käytännössä ja mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia olisi saatu säädettyä insentiiveillä ja disinsentiiveillä. [18]