Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2023

Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksiin vaikuttavat liikenteen ja puunpolton päästöt. Lisäksi pienhiukkasia kulkeutuu merkittävästi pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienen kokonsa vuoksi pienhiukkaset pysyvät ilmassa kauan ja kulkeutuvat ilmavirtausten mukana jopa tuhansia kilometrejä. Kaukokulkeuma aiheuttaakin keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta, jopa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä alueilla. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle. Lisätietoja pienhiukkasten terveysvaikutuksista löytyy kappaleesta 17.

Pienhiukkasten vuosiraja-arvo ei ole HSY:n mittaushistorian aikana ylittynyt pääkaupunkiseudulla. Maailman terveysjärjestö WHO:n pienhiukkasten vuosiohjearvo ylittyi sen sijaan vuonna 2023 vilkasliikenteisillä asemilla Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä (kuva 5.1 ja 5.2 ja taulukko 5.1 ja 5.2). Kauniaisissa ja Tapanilassa pienhiukkasten pitoisuus oli WHO:n vuosiohjearvon tasolla.

Kuva 5.1. Pien­hiuk­kas­ten vuo­si­pi­toi­suuk­sia eri mit­taus­a­se­mil­la vuo­si­na 2004–2023 sekä Häm­men­lin­nan­väy­län siir­ret­tä­väl­lä mit­taus­a­se­mal­la vuo­si­na 2015, 2016, 2022–2023, Ta­pa­ni­lan siir­ret­tä­väl­lä mit­taus­a­se­mal­la vuo­si­na 2013, 2022–2023, Kau­niais­ten siir­ret­tä­väl­lä mit­taus­a­se­mal­la vuo­si­na 2018 ja 2023 sekä Jä­te­voi­ma­lan siir­ret­tä­väl­lä mit­taus­a­se­mal­ta vuo­sil­ta 2015 ja 2023.

Vuonna 2023 pienhiukkasten pitoisuudet pääasiassa laskivat hieman verrattuna vuoteen 2022. Verrattaessa edellisen viiden vuoden keskiarvoon olivat vuoden 2023 vuosipitoisuudet reilu 10 % pienemmät. Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot vaihtelivat Luukin 3,9 µg/m³:n ja Mannerheimintien ja Mäkelänkadun 6,3 µg/m³:n välillä (kuva 5.2).

Kuva 5.2. Pien­hiuk­kas­pi­toi­suuk­sien vuo­si­kes­kiar­vot vuon­na 2023 ja edel­li­sen vii­den vuo­den kes­kiar­vot py­sy­vil­tä mit­taus­a­se­mil­ta. WHO:n vuo­sioh­jear­vo 5 µg/​​​m³ ylit­tyi Man­ner­hei­min­tien, Mä­ke­län­ka­dun, Lep­pä­vaa­ran, Tik­ku­ri­lan ja Hä­meen­lin­nan­väy­län mit­taus­a­se­mil­la. Oh­jear­vot kat­so­taan ylit­ty­neek­si, kun ne pyö­ris­ty­vät seu­raa­vaan ko­ko­nais­lu­kuun. Py­sy­vät mit­taus­a­se­mat: Man=Man­ner­hei­min­tie, Mäk=Mä­ke­län­ka­tu, Kal=Kal­lio, Var=Var­tio­ky­lä, Lep=Lep­pä­vaa­ra, Tik=Tik­ku­ri­la ja Luu=Luuk­ki. Siir­ret­tä­vät mit­taus­a­se­mat: Jät=Jä­te­voi­ma­la, Tap=Ta­pa­ni­la, Kau=Kau­niai­nen ja Häm=Hä­meen­lin­nan­väy­lä.

WHO:n vuorokausiohjearvo 15 µg/m³, joka saa ylittyä kolme kertaa vuodessa, ylittyi lähes kaikilla vilkasliikenteisillä mittausasemilla (taulukko 5.2). Ohjearvotason ylittäviä päiviä oli vilkasliikenteisten alueiden läheisyydessä olevilla asemilla 2–8, tausta-asemilla 1–2, pientaloalueilla 2–6 ja Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueella 2. Korkeimmat mittausasemilla mitatut vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Jätevoimalan 15,9 µg/m³:n ja Mäkelänkadun 26,6 µg/m³:n välillä.

Pienhiukkasten episoditilanteet

Korkeita pienhiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuuksia aiheuttavat kaukokulkeumat, vilkasliikenteisillä alueilla liikenteen päästöt ja katupöly sekä pientaloalueilla tulisijojen käytön savut. Myös ilotulitukset, tulipalot ja työmaatoiminnot aiheuttavat hetkellisiä korkeita paikallisia pitoisuushuippuja. Säätekijät vaikuttavat episodien voimakkuuteen esimerkiksi heikentäen päästöjen laimenemista tai edistäen saasteiden kulkeutumista seudulle.

Vuonna 2023 ei ollut merkittäviä pienhiukkasten episoditilanteita. Kesällä ja syksyllä pääkaupunkiseudulle saapui muutamia lieviä pienhiukkasten kaukokulkeumia, joiden aikana ilmanlaatu oli pääasiassa tyydyttävä ja joitakin tunteja välttävä pienhiukkasten takia.