Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola, Harri Portin ja Jarkko Niemi
Päivämäärä:
27.6.2023
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 1/2023
Asiasanat: 2022, ilmanlaatu, pääkaupunkiseutu
ISBN (pdf): 978-952-7146-67-5
ISBN (html): 978-952-7146-68-2
ISSN (painettu): 1798-6095
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Saija Korhonen
Kuvituskuvat: HSY

Musta hiili

Mustalla hiilellä (BC) eli noella tarkoitetaan voimakkaasti valoa sitovia hiukkasia, joissa on korkea epäorgaanisen hiilen pitoisuus. Pienhiukkaset tyypillisesti viilentävät ilmastoa, mutta musta hiili kuitenkin lämmittää sitä. Mustalla hiilellä on myös yhteys terveyshaittoihin. Ilmakehässä mustan hiilen elinikä on muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Mustaa hiiltä vapautuu ilmaan polttoprosesseissa. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat suorat pakokaasupäästöt, puunpoltto tulisijoissa, laivaliikenne ja kaukokulkeuma. Mustan hiilen pitoisuudelle ulkoilmassa ei ole toistaiseksi olemassa normeja, mutta WHO suosittelee ilmanlaadun ohjearvojen uudistuksen myötä myös mustan hiilen pitoisuuksien mittaamista. HOPE hankkeessa kehitettiin mustan hiilen pitoisuuksille viestinnän tueksi suuntaa antava ilmanlaatuindeksi, jonka pitoisuusarvot löytyvät HSY:n verkkosivuilta. Musta hiilen suuntaa antava ilmanlaatuindeksi ei ole mukana virallisessa ilmanlaatuindeksissä.

Mustan hiilen mittauksilla tarkennetaan käsitystä polttoperäisten pienhiukkasten pitoisuuksien vaihteluista ja lähteistä pääkaupunkiseudun pientalo-, tausta- sekä vilkasliikenteisillä alueilla. Ajoneuvojen kiristyneet hiukkaspäästönormit ja hiukkaspäästöjen puhdistustekniikat ovat vähentäneet tehokkaasti mustan hiilen päästöjä. Mustan hiilen pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä ajoneuvokannan uudistumisen myötä varsinkin vilkasliikenteisissä ympäristöissä (kuva 7.1)(Luoma ym. 2020). Pääkaupunkiseudun pientaloalueilla tehdyissä mustan hiilen mittauksissa ei ole ollut havaittavissa yhtä voimakasta laskevaa trendiä kuin vilkasliikenteisissä ympäristöissä.

Kuva 7.1 Mustan hiilen vuosikeskiarvot vuosina 2009–2022 eri mittausasemilla.

Vuonna 2022 mustan hiilen pitoisuuksia mitattiin Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Kalliossa, Tikkurilassa, Luukissa, Lentoasemalla ja Tapanilassa. Mustan hiilen vuosipitoisuudet mittausasemilla vaihtelivat Luukin 0,2 µg/m³:n ja Mäkelänkadun, Tikkurilan ja Tapanilan 0,6 µg/m³:n välillä (kuva 7.2.). Pitoisuudet olivat vuonna 2022 pääasiassa kaikilla mittausasemilla samalla tasolla tai hieman matalampia kuin vuonna 2021. Mustan hiilen korkeimmat vuorokausikeskiarvot vaihtelivat Luukin 1,2 µg/m³:n ja Tapanilan 10,8 µg/m³:n välillä.

Kuva 7.2. Mustan hiilen vuosikeskiarvoja eri mittausasemilla. Man=Mannerheimintie, Mäk=Mäkelänkatu, Kal=Kallio, Tik=Tikkurila, Luu=Luukki, Len=Lentoasema ja Tap=Tapanila.

Mustaa hiiltä mitataan alle yhden mikrometrin kokoisista hiukkasista, sillä valtaosa mustasta hiilestä on PM1-kokoluokassa. Mittaustulosten perusteella voidaan laskea kohtalaisen tarkasti mustan hiilen osuus koko pienhiukkasten (PM2,5) massasta. Musta hiili muodosti pienhiukkasten massasta vuonna 2022 Mannerheimintiellä 7 %, Kalliossa 7 %, Mäkelänkadulla 10 %, Tikkurilassa 11 %, Tapanilassa 11 %, Lentoasemalla 9 % ja Luukissa 6 %.

Paikallisten päästöjen suuri merkitys näkyy selvästi mustan hiilen pitoisuuksien vaihtelussa eri vuorokaudenaikoina (kuva 7.2). Arkiaamuina pitoisuudet kohoavat voimakkaimmin liikennealueilla. Korkeimmat pitoisuudet pientaloalueilla mitataan taas viikonloppuiltoina, jolloin tulisijoja käytetään myös eniten. Esimerkiksi Tapanilan pientaloalueella puunpoltto lisäsi pienhiukkasten ja mustan hiilen pitoisuuksia varsinkin viikonloppuiltaisin. Tällöin pitoisuudet kohosivat toisinaan korkeammiksi kuin vilkasliikenteisillä alueilla ruuhka-aikoina

Kuva 7.2. Mustan hiilen pitoisuuksien vaihtelu vuorokaudenajan mukaan arkena (vasen) ja viikonloppuisin (oikea) eri mittausasemilla vuonna 2022.