Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022

Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkasten (PM_2,5) pitoisuuksiin vaikuttavat merkittävästi liikenteen ja puunpolton päästöt. Lisäksi pienhiukkasia kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienen kokonsa vuoksi pienhiukkaset pysyvät ilmassa kauan ja kulkeutuvat ilmavirtausten mukana jopa tuhansia kilometrejä. Kaukokulkeuma aiheuttaakin keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta, jopa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä alueilla. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle. Lisätietoja pienhiukkasten terveysvaikutuksista löytyy kappaleesta 16.

Pienhiukkasten vuosiraja-arvo ei ole HSY:n mittaushistorian aikana ylittynyt pääkaupunkiseudulla. WHO:n pienhiukkasten vuosiohjearvo ylittyi sen sijaan vuonna 2022 vilkasliikenteisillä asemilla Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä (kuva 5.1 ja 5.2 ja taulukko 5.1 ja 5.2).

Vuonna 2022 pienhiukkasten pitoisuudet laskivat hieman vuoteen 2021 verrattuna. Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot vaihtelivat Luukin 3,7 µg/m³:n ja Mannerheimintien 6,6 µg/m³:n välillä (kuva 5.2). Mannerheimintien ja Mäkelänkadun pitoisuuksiin vaikutti mittausasemien vieressä olevat korjausrakentamisen työmaat. Työmaista johtuva pölyäminen oli kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

WHO:n vuorokausiohjearvo 15 µg/m³ (saa ylittyä kolme kertaa vuodessa) ylittyi kaikilla mittausasemilla lukuun ottamatta Kallion mittausasemaa. Ohjearvotason ylittäviä päiviä oli vilkasliikenteisten alueiden läheisyydessä olevilla asemilla 10–19, tausta-asemilla 3–6, pientaloalueilla 6–13 ja Helsinki-Vantaan lentoaseman vaikutusalueella 14. Korkeimmat mittausasemilla mitatut vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Luukin 17,6 µg/m³ ja Lentoaseman 25,7 µg/m³ välillä.

Pienhiukkasten episoditilanteet

Korkeita pienhiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuuksia aiheuttavat kaukokulkeumat, vilkasliikenteisillä alueilla liikenteen päästöt ja katupöly sekä pientaloalueilla tulisijojen käytön savut. Myös ilotulitukset, tulipalot ja työmaatoiminnot aiheuttavat hetkellisiä korkeita paikallisia pitoisuushuippuja. Säätekijät vaikuttavat episodien voimakkuuteen esimerkiksi heikentäen päästöjen laimenemista tai edistäen saasteiden kulkeutumista seudulle.

Vuoden 2022 aikana pääkaupunkiseudulle saapui muutamia pienhiukkasten kaukokulkeumia, joiden aikana ilmanlaatu heikkeni tyydyttäväksi tai välttäväksi (kuva 5.3 ja 5.4). Maaliskuussa pääkaupunkiseudulle saapui Itä-Euroopasta pienhiukkasten kaukokulkeumaa, joka oli peräisin tavanomaisten päästölähteiden lisäksi maastopaloista. Tällöin ilmanlaatu heikkeni monilla pääkaupunkiseudun mittausasemilla välttäväksi pienhiukkasten takia.

Elokuun puolessa välissä pääkaupunkiseudulle saapui toinen pienhiukkasten kaukokulkeuma Itä-Euroopan maastopaloista (kuva 5.4). Ilmanlaatu pysyi kaukokulkeuman ajan pääasiassa tyydyttävänä ja vain muutamina tunteina ilmanlaatu oli välttävä.