Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022

Ilmatieteen laitoksen (a 2023) mukaan vuosi 2022 oli tavanomaista lämpimämpi. Suurin osa kuukausista oli tavanomaista lämpimämpiä ja elokuussa oli ennätyksellisen lämmintä. Ainostaan huhtikuussa, syyskuussa ja joulukuussa jäätiin vertailukauden lämpötilojen keskiarvojen alapuolelle. Vuosi alkoi lauhana ja tammikuussa kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla hieman lämpimämpi kuin vertailukaudella (1991–2020). Tammikuun loppupuolella Suomeen saapui matalapaineen myötä runsaita lumisateita (kuva 14.2). (Ilmatieteen laitos a ja b 2023 )

Helmikuun alussa lämpötila pysyi vielä kylmänä, mutta kuun puolessavälissä etelään virtasi lauhaa ilmaa ja kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla reilu pari astetta lämpimämpi kuin vertailukaudella (1991–2020) (kuva 14.1). Helmikuu oli tavanomaista leudompi ja sateisempi. Helmikuun loppupuolella koettiin kuitenkin vielä varsin voimakas lumipyry. Helsingin Kumpulassa mitattiin suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa. Helmikuun loppupuolella lumipeite oli paksummillaan Uudellamaalla Espoon Nuuksiossa, missä lumensyvyys oli 92 cm. Edellisen kerran suurempia lumensyvyyksiä on Uudellamaalla ollut vuoden 1999 maaliskuussa. (Ilmatieteen laitos a ja b 2023)

Maaliskuun alussa lämpötila kohosi 5 asteeseen Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla korkeapaineen voimistumisen myötä. Maaliskuussa kuukauden keskilämpötila oli hieman vertailukautta lämpimämpi (kuva 14.1). Maaliskuussa lumipeite oli vielä tavanomaista paksumpi. Maaliskuun loppupuolella lämpötilat kääntyivät taas laskuun, ja lumen sulaminen oli yöpakkasten takia hidasta. Maaliskuun lopussa lunta oli Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemalla jopa puoli metriä (kuva 14.2). (Ilmatieteen laitos a ja b 2023)

Huhtikuun alussa saatiin runsaita sateita, joista osa tuli kylmän sään takia lumena. Kuukauden parina ensimmäisenä yönä esiintyi pääkaupunkiseudulla lähes 10 asteen pakkasia. Huhtikuun puolivälin jälkeen sää lämpeni selvästi ja kuun loppupuoli oli pääosin poutainen. (Ilmatieteen laitos a 2023)

Toukokuussa oli hieman keskimääräistä viileämpää. Kaiken kaikkiaan toukokuu oli niin lämpö- kuin sadeoloiltaan melko tavanomainen. Kesäkuussa lämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla hieman korkeampi kuin vertailukaudella. Kuukauden viimeisellä viikolla mitattiin kuitenkin 30 asteen helteitä pääkaupunkiseudulla. Heinäkuussa lämpötilat pysyivät lähellä vertailukautta ja kuukauden aikana lämpimät ja viileät jaksot vuorottelivat. (Ilmatieteen laitos 2023 a ja b)

Elokuun puolivälissä alkanut hellejakso nosti kuukauden keskilämpötilan selvästi tavanomaista korkeammaksi (kuva 14.1). Elokuun keskilämpötila oli pääkaupunkiseudulla 2–3 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa korkeampi. Elokuussa sädemäärät olivat paljon tavanomaista pienempiä (kuva 14.1). Kesä oli kaiken kaikkiaan vähäsateisempi kuin vertailukaudella, ja elokuussa sademäärät olivat kymmenyksen siitä mitä vertailukaudella. (Ilmatieteen laitos a ja b 2023)

Syyskuu oli taas tavanomaista viileämpää, mutta sademäärät palasivat lähemmäs vertailukauden tasoa. Lokakuun keskilämpötila oli pari astetta tavanomaista korkeampi kuten myös parina edellisenä vuonna. Marraskuun alkupuoli oli selvästi tavanomaista leudompi. Marraskuun loppupuolella oli vuorostaan viileämpää ja silloin esiintyi pidempiä pakkasjaksoja. Marraskuussa Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla sademäärät jäivät pienemmiksi kuin vertailukaudella. (Ilmatieteen laitos a ja b2023)

Joulukuun alkupuoli oli tavanomaista kylmempi ja jouluksi osui kylmä sääjakso, jolloin mitattiin yli 10 asteen pakkasia, loppukuusta oli jo lauhempaa. Kuukauden lämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla hieman kylmempi kuin vertailukaudella. Joulukuussa pääkaupunkiseudulla satoi selvästikin tavanomaista enemmän. Joulukuun puolessa välissä pääkaupunkiseudulle saatiin runsaasti lumisateita ja vuodenaikaan nähden lunta oli harvinaisen paljon. (Ilmatieteen laitos a ja b 2023 )

Pääkaupunkiseudulla yleisin tuulensuunta oli lounas kuten tyypillisesti (kuva 14.2). Lisätietoja löytyy liitteestä 16.

Inversio syntyy useimmiten selkeän ja tyynen yön aikana, jolloin maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy korkeammalla olevaa ilmaa kylmemmäksi. Normaalisti tilanne on päinvastainen. Inversiotilanteessa liikenteen päästöt kertyvät hengitysilmaan, koska ne eivät pääse sekoittumaan ja laimenemaan pystysuunnassa. Kylminä pakkaspäivinä inversiotilanne voi kestää pitkään, kun taas muulloin auringon lämpö lopettaa inversiotilanteen yleensä aamuruuhkan jälkeen.