Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2022

Korkealla yläilmakehässä otsoni toimii suojakilpenä auringon vaarallista ultravioletti- eli UV-säteilyä vastaan. Sen sijaan lähellä maan pintaa olevassa alailmakehässä ja hengitysilmassa otsoni on ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle haitallinen ilmansaaste. Otsonia muodostuu ilmassa auringonsäteilyn vaikutuksesta hapen, typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden välisissä kemiallisissa reaktioissa. Otsonia ei siis ole päästöissä itsessään.

Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsonia kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden kanssa. Paikallisesti liikenteen typpimonoksidin päästöt reagoivat otsonin kanssa kuluttaen otsonia huomattavasti katuilmasta. Samalla syntyy muita haitallisia epäpuhtauksia kuten typpidioksidia.

Suomessa otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä, kun auringon UV-säteily on korkeimmillaan. Otsonin kaukokulkeutuminen muualta Euroopasta kohottaa Suomen pitoisuuksia selvästi. Otsonipitoisuudet kohosivat pääkaupunkiseudulla 1990-luvun alussa ja ovat pysyneet siitä lähtien suunnilleen samalla tasolla tausta-alueilla. Liikenneympäristöissä pitoisuudet ovat nousseet lähemmäs taustatasoa viime vuosina, koska otsonia kuluttavien typenoksidien päästöt ovat vähentyneet edelleen (kuva 11.1). Pidemmät aikasarjat löytyvät liitteestä 8.2.

Otsonipitoisuuden vuosikeskiarvo oli Mäkelänkadulla 44 µg/m³, Kalliossa 52 µg/m³, Vartiokylässä 48 µg/m³ ja Luukissa 50 µg/m³ (kuva 11.2). Pitoisuudet laskivat edellisvuoteen verrattuna.

Otsonin terveysperusteinen tavoitearvo ei ylittynyt vuonna 2022, mutta pitkän ajan tavoite ylittyi. Terveysperusteinen tavoitearvo (120 µg/m³) lasketaan 8 tunnin liukuvana keskiarvona ja se saa ylittyä 25 päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Pitkän ajan tavoite on, että ylityksiä ei tapahtuisi ollenkaan. Vuonna 2022 ylityksiä oli asemasta riippuen 0–3 päivänä ja ne osuivat pääasiassa kesä- ja heinäkuulle. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu pitkän ajan tavoite (AOT 40 indeksi) ei ylittynyt (taulukko 11.1). WHO:n ohjearvo otsonin kuukausipitoisuuksille (60 µg/m³, kesäkausi maalis-elokuu) ylittyi, kuten myös WHO:n kahdeksan tunnin liukuva ohjearvo (100 µg/m³) ylittyi kaikilla asemilla.

Otsonin episoditilanteet

Suomeen kulkeutuu runsaasti otsonia muualta Euroopasta. Korkeimmat pitoisuushuiput havaitaan yleensä aurinkoisina kevät- ja kesäpäivinä, kun ilmavirtaukset saapuvat Keski- ja Itä-Euroopan alueilta, missä saasteita on enemmän. Myös Itä-Euroopan maastopalojen ja peltojen kulotusten päästöt ovat todennäköisesti joskus osasyynä otsoniepisodeihin.

Otsoniepisodeiksi on luokiteltu tilanteet, jolloin 8 tunnin keskiarvopitoisuudet ylittävät 120 µg/m³. Tällaisia tilanteita oli pääkaupunkiseudulla kesä-heinäkuussa. Kesäkuun 28. päivänä otsonin korkeimmat 8 tunnin keskiarvopitoisuudet vaihtelivat Kallion 121 µg/m³:n ja Mäkelänkadun 123 µg/m³:n välillä. Heinäkuun 22.–23. päivänä otsonin korkeimmat 8 tunnin keskiarvopitoisuudet vaihtelivat Luukin 125 µg/m³:n ja Kallion 143 µg/m³:n välillä. Ilmanlaatu ei heikentynyt huonoksi episodien aikana. Tiedotus- ja varoituskynnys eivät olleet vaarassa ylittyä. Kesän aikana ei ollut muita otsonin merkittäviä kaukokulkeumia.