Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2021

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola, Harri Portin ja Jarkko Niemi
Päivämäärä:
17.5.2022
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2021 - Vuosiraportti
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 3/2022
Asiasanat: ilmanlaatu, pääkaupunkiseutu
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-65-1
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-66-8
ISSN (painettu): ISSN 1798-6095
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Saija Korhonen
Kuvituskuvat: HSY

Rikkidioksidi

Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia. Rikkidioksidi ei ole enää merkittävä ilmanlaadun ongelma pääkaupunkiseudulla. Satamien ja huippulämpökeskusten lähellä ei enää yleensä esiinny kohonneita lyhytaikaispitoisuuksia, jotka haittaisivat lähistön asukkaita.

Pääkaupunkiseudun rikkidioksidipitoisuudet laskivat huomattavasti 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Mittauksia aloitettaessa 1970-luvulla vuosipitoisuustaso oli yli 30 µg/m3, mutta nyt pitoisuudet ovat alle 1 µg/m3. Tärkeimpiä syitä pitoisuuksien laskuun olivat aluksi matalien lähteiden (muun muassa kiinteistökohtainen öljy- ja hiililämmityksen) päästöjen väheneminen. Lisäksi 1980-luvun puolivälistä alkaen voimalaitosten rikinpoistolaitosten rakentaminen, niukkarikkisten polttoaineiden käyttöön siirtyminen ja maakaasun käytön yleistyminen laskivat rikkidioksidipitoisuuksia. Autoliikenteen rikkipäästöt olivat vielä 1980- ja 1990-luvuilla merkittävät ennen vähärikkiseen ja rikittömään polttoaineeseen siirtymistä. Myös laivaliikenteen päästönormit ovat tiukentuneet vuosina 2010 ja 2015. Vuoden 2015 tammikuussa astui voimaan alusten polttoaineen rikkipitoisuuden tiukennus 1 prosentista 0,1 prosenttiin koko Itämerellä, mikä näkyy satamien ja niiden lähialueiden ilmanlaadussa (kuva 12.1).

Kuva 12.1. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot vuosina 2001–2021 eri mittausasemilla. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat nykyään alhaisia.

Vuonna 2021 rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin Helsingin kaupunkitausta-asemalla Kalliossa, pääkaupunkiseudun alueellisella tausta-asemalla Luukissa ja sataman vaikutusalueella Katajanokalla sekä pääväylän vaikutusalueella Matinkylässä. Pitoisuudet olivat hyvin matalia ja selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella (kuva 12.2 ja taulukko 12.1 ja 12.2). Vuosikeskiarvo oli kaikilla mittausasemille alle 1 µg/m3. Korkeimmat mitatut vuorokausiarvot olivat Luukissa 3 µg/m3, Kalliossa ja Katajanokalla ja Matinkylässä 5 µg/m3. Korkeimmat tuntipitoisuudet olivat Luukissa 14 µg/m3, Kalliossa 27 µg/m3, Katajanokalla 23 µg/m3 ja Matinkylässä 20 µg/m3.

Kuva 12.2. Rikkidioksidin vuosikeskiarvot Kalliossa, Luukissa, Katajanokalla ja Matinkylässä vuonna 2021.
Taulukko 12.1. Rikkidioksidin raja-arvot (VN asetus 79/2017), ohjearvot (VN päätös 480/1996), varoituskynnys sekä kriittinen taso (VN asetus 79/2017). Rikkidioksidipitoisuudet pääkaupunkiseudulla ovat yleensä matalia suhteessa niitä sääteleviin normeihin.
SO2
µg/m3
Ylitys 2021
Asema
Vuorokausiraja-arvo
125
saa ylittyä 3 vrk vuodessa
ei
Tuntiraja-arvo
350
saa ylittyä 24 tuntia vuodessa
ei
Vuorokausiohjearvo
80
saa ylittyä kerran kuukaudessa
ei
Tuntiohjearvo
250
saa ylittää 1 % kuukauden tunneista
ei
Varoituskynnys
500
3 peräkkäistä tuntia
ei
Kriittinen taso (kasvillisuus)
20
vuosikeskiarvo ja talvikeskiarvo
ei
Taulukko 12.2. Rikkidioksidin WHO:n ohjearvot (WHO 2021)
SO2
Ohjearvo µg/m3
Sallitut ylitykset
Ylitys 2021
Asema
Vuorokausi
40
saa ylittyä 3 kertaa vuodessa
ei