Tiedot
Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia. Rikkidioksidi ei ole enää merkittävä ilmanlaadun ongelma pääkaupunkiseudulla. Satamien ja huippulämpökeskusten lähellä ei enää yleensä esiinny kohonneita lyhytaikaispitoisuuksia, jotka haittaisivat lähistön asukkaita.
Pääkaupunkiseudun rikkidioksidipitoisuudet laskivat huomattavasti 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Mittauksia aloitettaessa 1970-luvulla vuosipitoisuustaso oli yli 30 µg/m3, mutta nyt pitoisuudet ovat alle 1 µg/m3. Tärkeimpiä syitä pitoisuuksien laskuun olivat aluksi matalien lähteiden (muun muassa kiinteistökohtainen öljy- ja hiililämmityksen) päästöjen väheneminen. Lisäksi 1980-luvun puolivälistä alkaen voimalaitosten rikinpoistolaitosten rakentaminen, niukkarikkisten polttoaineiden käyttöön siirtyminen ja maakaasun käytön yleistyminen laskivat rikkidioksidipitoisuuksia. Autoliikenteen rikkipäästöt olivat vielä 1980- ja 1990-luvuilla merkittävät ennen vähärikkiseen ja rikittömään polttoaineeseen siirtymistä. Myös laivaliikenteen päästönormit ovat tiukentuneet vuosina 2010 ja 2015. Vuoden 2015 tammikuussa astui voimaan alusten polttoaineen rikkipitoisuuden tiukennus 1 prosentista 0,1 prosenttiin koko Itämerellä, mikä näkyy satamien ja niiden lähialueiden ilmanlaadussa (kuva 12.1).
Vuonna 2021 rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin Helsingin kaupunkitausta-asemalla Kalliossa, pääkaupunkiseudun alueellisella tausta-asemalla Luukissa ja sataman vaikutusalueella Katajanokalla sekä pääväylän vaikutusalueella Matinkylässä. Pitoisuudet olivat hyvin matalia ja selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella (kuva 12.2 ja taulukko 12.1 ja 12.2). Vuosikeskiarvo oli kaikilla mittausasemille alle 1 µg/m3. Korkeimmat mitatut vuorokausiarvot olivat Luukissa 3 µg/m3, Kalliossa ja Katajanokalla ja Matinkylässä 5 µg/m3. Korkeimmat tuntipitoisuudet olivat Luukissa 14 µg/m3, Kalliossa 27 µg/m3, Katajanokalla 23 µg/m3 ja Matinkylässä 20 µg/m3.
SO2 | µg/m3 | Ylitys 2021 | Asema | |
---|---|---|---|---|
Vuorokausiraja-arvo | 125 | saa ylittyä 3 vrk vuodessa | ei | |
Tuntiraja-arvo | 350 | saa ylittyä 24 tuntia vuodessa | ei | |
Vuorokausiohjearvo | 80 | saa ylittyä kerran kuukaudessa | ei | |
Tuntiohjearvo | 250 | saa ylittää 1 % kuukauden tunneista | ei | |
Varoituskynnys | 500 | 3 peräkkäistä tuntia | ei | |
Kriittinen taso (kasvillisuus) | 20 | vuosikeskiarvo ja talvikeskiarvo | ei |
SO2 | Ohjearvo µg/m3 | Sallitut ylitykset | Ylitys 2021 | Asema |
---|---|---|---|---|
Vuorokausi | 40 | saa ylittyä 3 kertaa vuodessa | ei |