Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2021

Hengitysilmassa olevat hengitettävät hiukkaset (PM₁₀) ovat katujen ja teiden läheisyydessä suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä. Hengitettävät hiukkaset voivat aiheuttaa haittaa terveydelle varsinkin keväisin, kun katupölyä on paljon ilmassa. Suuret hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikentävät erityisesti ikääntyneiden, astmaatikkojen, sepelvaltimotautia sairastavien ja hengityssairaiden hyvinvointia (lisätietoja terveysvaikutuksista luvussa 16).

Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat laskeneet pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Katupölyn määrää ovat vähentäneet muuan muassa katujen tehostettu puhdistus ja pölynsidonta laimealla kalsiumkloridiliuoksella, pesuseulotun hiekoitussepelin käyttö ja ajonopeuksien lasku. Myös liikenteen pakokaasut ja energiantuotannon hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun alusta alkaen. Lisäksi muualta Euroopasta kaukokulkeutuneiden pienhiukkasten pitoisuudet ovat laskeneet koko seudulla. Vuonna 2021 hengitettävien hiukkasten vuosiraja-arvo (40 µg/m³) ei ylittynyt millään mittausasemalla, sen sijaan WHO:n terveysperusteinen vuosiohjearvo (15 µg/m³) ylittyi Mannerheimintien, Mäkelänkadun ja Töölöntullin mittausasemilla (kuva 4.1 ja taulukko 4.1 ja 4.2).

Hengitettävien hiukkasten massapitoisuuksien vuosikeskiarvot vaihtelivat vuonna 2021 pääkaupunkiseudun mittausasemilla Luukin 8 µg/m³ ja Mannerheimintien 20 µg/m³ välillä (kuva 4.2.). Vuosikeskiarvot olivat kaikilla pysyvillä mittausasemilla pääasiassa samaa tasoa tai hieman korkeammat kuin vuonna 2020. Pitoisuuksien nousemiseen vaikuttivat sääolosuhteet sekä liikennemäärien palautuminen lähemmäs koronapandemiaa edeltänyttä tasoa.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen (kuva 4.3). Pölyisiä päiviä, jolloin vuorokausipitoisuus on yli 50 µg/m³, saa olla 35 kertaa vuodessa. Vuonna 2021 pölyisiä päiviä oli Töölöntullissa 18, Mäkelänkadulla ja Mannerheimintiellä 14, Matinkylässä 8, Leppävaarassa 7, Ruskeasannassa 3, Tikkurilassa 2 sekä Katajanokalla ja Luukissa 1 (kuva 4.4). Vartiokylässä ja Kalliossa ei ollut vuoden 2021 aikana pölyisiä päiviä. Korkeimmat mitatut vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Mannerheimintien 223 µg/m³ ja Vartiokylän sekä Kallion 43 µg/m³ välillä.

Vuonna 2021 Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä ja Tikkurilassa oli enemmän vuorokausipitoisuuden raja-arvotason (50 µg/m³) ylittäviä pölyisiä päiviä kuin vuonna 2020. Mannerheimintiellä pölyisiä päiviä esiintyi myös kevään katupölykauden ulkopuolella, mihin vaikutti mittausaseman vieressä oleva korjausrakentamisen työmaa. Työmaa heikensi vuoden 2021 aikana ajoittain ilmanlaatua Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä. Työmaasta johtuva pölyäminen oli kuitenkin paikallista eikä vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaasta.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ylittyi vuonna 2021 Töölöntullin, Mannerheimintien, Mäkelänkadun, Matinkylän, Ruskeasannan ja Leppävaaran mittausasemilla. Vuorokausitason ylittäviä päiviä oli vilkasliikenteisten alueiden läheisyydessä olevilla asemilla 3–23, tausta-asemilla 0–1, pientaloalueilla 0–4 ja Eteläsataman vaikutusalueella Katajanokalla 2.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ylittyi vuonna 2021 Töölöntullissa, Matinkylässä ja Mäkelänkadulla (taulukko 4.1). Vuonna 2020 ohjearvo ylittyi yhdellä mittausasemalla.

Katupölytilanne

Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM_2,5–10).

Lauhan alkutalven jälkeen tammikuussa keskilämpötila oli pääkaupunkiseudun Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lähellä vertailukauden 1991–2020 tasoa (Ilmatieteen laitos a 2022). Helmikuun alussa pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa Suomeen ja kuukauden alkupuolella oli paljon aurinkoisia pakkaspäiviä (Ilmatieteen laitos 2022 b). Helmikuun kylmät pakkasjaksot laskivat kuukauden keskilämpötilaa, ja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla kuukauden keskilämpötilat olivat useamman asteen vertailukautta matalampia. Maalis−toukokuussa keskilämpötilat olivat lähellä vertailukauden tasoa (Ilmatieteen laitos a 2022).

Tammikuussa sademäärät olivat vertailukauteen verrattuna suurempia (Ilmatieteen laitos a 2020). Helmikuussa sademäärä oli taas vertailukautta pienempi. Maalis-huhtikuussa sademäärät olivat vertailukauden tasolla. Kevään loppua kohden sademäärä kasvoi, ja toukokuussa sademäärä oli tavanomaista suurempaa.

Kevään katupölykausi oli pääkaupunkisedulla vuotta 2020 pölyisempi, koska vuoden 2021 talvi oli kylmempi ja katuja jouduttiin vielä helmikuun lopulla hiekoittamaan. Talvella ja kevään katupölykaudella maaliskuussa liikennemäärät olivat hieman pienempiä kuin ennen koronapandemiaa. Kevään aikana liikennemäärät palasivat pääkaupunkiseudulla lähemmäs koronapandemiaa edeltävää vai edeltänyttä tasoa.

Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin maaliskuussa, jolloin katujen pölyämien oli suurinta (kuva 4.5.). Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeita myös huhtikuun alkupuolella. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m³) 11.2. Ruskeasannassa ja 5.3. Mäkelänkadulla, Mannerheimintiellä, Töölöntullissa ja Leppävaarassa. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi maalis-huhtikuussa usealla mittausasemalla. Toukokuussa vuorokausiraja-arvotaso ylittyi vielä Mannerheimintiellä, missä viereisen korjausrakentamisen työmaapölyt nostivat hiukkaspitoisuuksia. Kevään katupölykaudella (helmi-toukokuu) pölyisiä päiviä oli Töölöntullissa 13, Mäkelänkadulla 10, Mannerheimintiellä 4, Matinkylässä 7, Leppävaarassa 5 ja Ruskeasannassa ja Tikkurilassa 2. Pölyisiä päiviä oli vielä kesän aikana useilla mittausasemilla, ja myös syksyn katupölykaudella mitattiin useilla mittausasemilla vuorokausiraja-arvo tason ylittäviä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia.

HSY antoi kastelupyynnöt ELY-keskuksen kunnossapitovastuulla oleville pääväylille pääkaupunkiseudulla neljä kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin kerran maaliskuussa (23.3.) ja kolme kertaa huhtikuussa (1.4., 15.4. ja 19.4.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.

Hiekannosto alkoi Helsingissä pääkatujen pesulla 24.3.2021, kun sääolosuhteet sen sallivat (Merivirta 2021). Varsinaisesti hiekannosto alkoi 29.3. ja päättyi 23.4. Pääkaduilla ei tarvittu kalsiumkloridia pölynsidontaan kuin muutaman kerran. Katujen kevätsiivoukset alkoivat normaaliin aikaan verrattuna edellisiin vuosiin, mutta aikataulu oli hieman aiempia vuosia nopeampi. Hiekoitussepeliä oli levitetty aikaisempia vuosia enemmän, mutta se ei hidastanut hiekannostoa.

Espoossa kulkuväyliä hiekoitettiin vielä helmikuun loppupuolella. Hiekoitussepelin poisto aloitettiin pääsiäisen jälkeisellä viikolla, Tapiolan keskustan teitä alettiin puhdistaa hiekoitushiekasta 24.3. (Länsiväylä 2021). Katujen kevätsiivous oli kunnon talven jälkeen viime vuotta haastavampaa, koska hiekkaa oli levitetty kaduille paljon.

Vantalla katujen puhdistus alkoi maaliskuun lopulla karkean hiekan poistamisella (Vantaan sanomat 2021). Keväällä Vantaan katuja kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella. Tällä helpotettiin katupölytilannetta ennen kuin hiekkoja ehdittiin puhdistamaan pois kaduilta.

Lisätietoa katupölystä hsy.fi/katupoly.

Katupölyn lähteet ja torjuntakeinot

Nastarenkaiden osuutta katupölyn muodostuksessa on selvitetty NASTA-, REDUST- ja KALPA- hankkeissa. Nastarenkaiden aiheuttaman asfaltin kulumisen on todettu olevan keskeisin katupölyn lähde pääkaupunkiseudulla (Kupiainen ym. 2013 a ja Kupiainen & Ritola 2013). Tutkimushankkeessa on arvioitu myös kunnossapidon keinoja katupölyongelman lievittämiseksi. Parhaita tutkittuja käytäntöjä, kuten pölynsidontaa ja tehokasta pesutekniikkaa, on otettu käyttöön pääkaupunkiseudulla ja pölypitoisuudet ovat olleet laskusuunnassa. Katupölypäästöihin vaikuttavia tekijöitä on arvioitu mittausten ohella myös pohjoismaisella NORTRIP-mallinnustyökalulla. Mallinnustuloksia löytyy raportista Stojiljkovic ym. 2016. Tuoreimpia katupölytutkimusten mittaus- ja mallinnustuloksia löytyy KALPA-hankkeen raporteista (Kulovuori ym. 2019 ja Ritola ym. 2021).