Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2020

Ilmanlaatu oli mittaushistorian puhtain vuonna 2020

Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla yli 95 prosenttia ajasta hyvä tai tyydyttävä, lukuun ottamatta Mäkelänkadun vilkasliikenteistä asemaa (kuva 2.1). Typpidioksidin pitoisuudet olivat yli 30-vuotisen mittaushistorian matalimmat. Myös katupölyn pitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalia ja pienhiukkasten sekä mustan hiilen vuosipitoisuudet laskivat.

Vuonna 2020 kaikilla mittausasemilla oli vähemmän välttävän ilmanlaadun tunteja kuin vuonna 2019. Myös huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli määrällisesti vähemmän vuoteen 2019 verrattuna. Vuonna 2020 huonot ja erittäin huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääosin hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä (taulukko 2.1). Eniten huonoja ilmanlaadun tunteja oli vilkasliikenteisissä ympäristöissä Mäkelänkadulla ja Kehä lll:n varrella Varistossa. Kalliossa, Vartiokylässä ja Luukissa ei ollut huonoja tai erittäin huonoja ilmanlaadun tunteja.

Ilmanlaatu oli edellisvuotta parempi, mikä johtui osittain edellisvuotta edullisemmista sääoloista sekä koronapandemian aiheuttamasta liikennemäärien vähenemisestä. Vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin, ja etenkin leudot talvikuukaudet nostivat vuoden keskilämpötilan korkealle.

Vaikka Suomessa monien ilmansaasteiden pitoisuudet ovat kansainvälisten ohje- ja raja-arvojen alapuolella, ovat ilmansaasteet kuitenkin edelleen merkittävin ympäristöterveysriski. Pienhiukkasille ei ole olemassa pitoisuustasoa, jonka alapuolella terveyshaittoja ei enää esiintyisi. Suomessakin matalien pitoisuuksien on todettu olevan yhteydessä eri terveyshaittoihin ja lisäävän ennenaikaista kuolleisuutta.

Liikennemäärien väheneminen paransi ilmanlaatua

Maaliskuun puolivälissä alkoi koronapandemian takia poikkeustila, jolloin liikennemäärät vähenivät huomattavasti pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyi laajalti ilmanlaadussa, kun liikenteen rajoittamistoimet laskivat liikennemääriä ja siten liikenteen päästöjä. Vilkasliikenteisissä mittauspaikoissa typpidioksidin pitoisuudet puolittuivat pandemian alkuvaiheessa. Koko vuoden tasolla pitoisuudet olivat noin kolmanneksen pienemmät verrattuna vuoteen 2019. Talven 2020 leudot ja tuuliset sääolot myös suosivat pakokaasujen laimenemista kaupunki-ilmassa. Poikkeustilan lisäksi typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet autokannan uudistumisen takia.

Katupölykausi oli tavanomaista aikaisemmin ja helpompi

Kevään katupölykausi oli tavallista helpompi johtuen osittain liikennemäärien vähenemisestä sekä suotuisista sääolosuhteista. Poikkeuksellisen leudosta talvesta huolimatta katupöly heikensi ilmanlaatua helmi−maaliskuussa. Pölyisiä päiviä oli selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna.

Leudon ja lumettoman talven takia hiekoitusmäärät olivat pienempiä ja katujen kevätpesut pystyttiin aloittamaan tavanomaista aikaisemmin. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason (50 µg/m³) ylittäviä päiviä olikin keväällä tavallista vähemmän. Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuussa, ja pahin pölyjakso koettiin helmikuun lopulla sekä maaliskuun alussa. Pitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia huhtikuun alussa, jolloin yleensä mitataan katupölyn korkeimmat pitoisuudet. Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (50 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan) ylittyi Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Kehä lll:n varrella Varistossa. Varistossa ylittyi myös hengitettävien hiukkasten kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) helmikuussa.

Typpidioksidin raja-arvon ei enää arvioida ylittyvän

Vuonna 2020 typpidioksidin pitoisuuksien vuosikeskiarvot eivät ylittäneet millään mittausasemalla vuosiraja-arvoa (40 µg/m³). Vuoteen 2019 verrattuna mittausasemien ja passiivikeräinkartoitusten vuosipitoisuudet olivat vuonna 2020 noin kolmanneksen matalammat. Typpidioksidin pitoisuuksissa on havaittavissa pidemmällä ajanjaksolla laskeva trendi.

Typpidioksidin raja-arvon ei enää arvioida ylittyvän missään Helsingin katuosuudella. Raja-arvo on vaarassa ylittyä vielä 4,2 kilometrin katuosuuksilla Helsingissä. Arvio ylitysalueen suuruudesta pieneni vuoteen 2019 verrattuna 1,5 kilometrillä.

Lämmin talvi pienensi PAH-pitoisuuksia pientaloalueilla

PAH-yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa. Puunpolton päästöt voivat aiheuttaa korkeita syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin pitoisuuksia. Vuonna 2020 bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitattiin kaupunkitausta-asemalla Kalliossa, liikenneympäristössä Mäkelänkadulla sekä pientaloalueilla Pirkkolassa, Ylästössä ja Vartiokylässä. Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pysyivät tavoitearvon (1 ng/m³) alapuolella.

Poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi oli suotuisa ilmansaasteiden leviämisen ja laimenemisen näkökulmasta sekä vähensi asuntojen lämmitystarvetta pientaloalueilla. Vuonna 2020 bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivatkin matalampia kuin edellisvuonna. Bentso(a)pyreenin kuukausikeskiarvot vaihtelivat pientaloalueilla 0,1−1 ng/m³ välillä.

Päästöt vähenivät

Vuoden 2020 yhteenlasketut päästöt vähenivät pääkaupunkiseudulla vuoteen 2019 verrattuna. Rikkidioksidin päästöt vähenivät 44 %, hiukkaspäästöt 6 % ja typenoksidien päästöt 25 %. Poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi vähensi kaukolämmön tuotantoa vuonna 2020, mikä myös vähensi energiantuotannon päästöjä. Energiantuotanto väheni pääkaupunkiseudulla noin 10 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Hiukkas- ja typenoksidipäästöjä laskivat lisäksi tieliikenteen suoritteen väheneminen. Vuonna 2020 tieliikenteen suorite väheni pääkaupunkiseudulla noin 10 % verrattuna vuoteen 2019.