Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2020

Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkaset (PM_2,5) ovat pääasiassa peräisin liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi pienhiukkasia kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienen kokonsa vuoksi pienhiukkaset pysyvät ilmassa kauan ja kulkeutuvat ilmavirtausten mukana jopa tuhansia kilometrejä. Kaukokulkeuma aiheuttaakin keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta, jopa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä alueilla. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle (lisätietoja terveysvaikutuksista luvussa 16).

Ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) pienhiukkasten massapitoisuuksille on asetettu vuosiraja-arvo (25 µg/m³), altistumisen pitoisuuskatto (20 µg/m³) sekä altistumisen vähentämistavoite. Suomessa pitoisuudet ovat selkeästi vuosiraja-arvon ja altistumisen pitoisuuskaton alapuolella. Altistumisen vähentämistavoite määräytyy Kallion mittausaseman vuosien 2018–2020 pitoisuuksien perusteella. Pitoisuus oli 5,7 µg/m³, eikä altistumisen vähentämistavoitetta tässä vaiheessa ole.

Pienhiukkasten WHO:n vuosiohjearvo ei ole ylittynyt vuoden 2014 jälkeen pääkaupunkiseudun mittausasemilla. Pysyvällä mittausasemalla WHO:n vuosiohjearvo ylittyi viimeksi vuonna 2010‍ (kuva 5.1).

Vuonna 2020 poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi vähensi pientaloalueilla asuntojen lisälämmityksen tarvetta. Lämpimät talvisäät olivat myös suotuisat ilmansaasteiden leviämisen ja laimenemisen suhteen. Tämän lisäksi maaliskuun puolivälissä alkoi koronapandemian takia poikkeustila, jolloin liikennemäärät vähenivät merkittävästi pääkaupunkiseudulla. Tämä näkyi laajalti ilmanlaadussa, kun liikenteen rajoittamistoimet sekä ihmisten siirtyminen etätöihin laskivat liikennemääriä ja siten liikenteen suoria pakokaasupäästöjä. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat sekä pientaloalueilla että vilkasliikenteisillä alueilla matalammat kuin vuonna 2019.

Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot vaihtelivat vuonna 2020 pääkaupunkiseudun eri mittausasemien välillä 4,6–6,3 µg/m³. Pitoisuudet olivat selvästi alle EU:n raja-arvon 25 µg/m³ sekä WHO:n ohjearvon 10 µg/m³. Matalin vuosikeskiarvo 4,6 µg/m³ mitattiin Länsisatamassa sataman vaikutusalueella. Korkein vuosikeskiarvo 6,3 µg/m³ mitattiin Mannerheimintiellä (kuva 5.2). Vuosikeskiarvot olivat matalampia vuonna 2020 kuin vuonna 2019, jolloin pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli Mannerheimintiellä 7,3 µg/m³. Kaikilla muillakin pysyvillä mittausasemilla pitoisuudet laskivat vuoteen 2019 verrattuna.

Korkeimmat mitatut vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Luukin 15 µg/m³ ja Variston 21 µg/m³ välillä. WHO:n vuorokausiohjearvotaso 25 µg/m³ (saa ylittyä kolme kertaa vuodessa) ei ylittynyt millään asemalla (taulukko 5.1).

Korkeimmat tuntipitoisuudet vaihtelivat Mannerheimintien 187 µg/m³ ja Länsisataman sekä Kallion 26 µg/m³ välillä. Mannerheimintien korkein pitoisuus mitattiin 23. huhtikuuta.

Pienhiukkasten episoditilanteet

Korkeita pienhiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuuksia aiheuttavat kaukokulkeumat, vilkasliikenteisillä alueilla liikenteen päästöt ja katupöly sekä pientaloalueilla tulisijojen käytön savut. Myös ilotulitukset ja tulipalot aiheuttavat hetkellisiä korkeita paikallisia pitoisuushuippuja. Säätekijät vaikuttavat episodien voimakkuuteen esimerkiksi heikentäen päästöjen laimenemista tai edistäen saasteiden kulkeutumista seudulle.

Vuosina 2015–2017 ja 2019–2020 pääkaupunkiseudulla ei ole ollut voimakkaita pienhiukkasepisodeja, jolloin vuorokausipitoisuudet olisivat useimmilla asemilla nousseet yli WHO:n terveysperusteisen ohjearvotason 25 µg/m³ (kuva 5.3).

Vuonna 2020 pienhiukkasten pitoisuudet nousivat melko korkeiksi syys-lokakuussa useiden päivien ajaksi kaukokulkeuman vuoksi, mutta WHO:n vuorokausiohjearvo ei kuitenkaan ylittynyt (kuva 5.4). Pääkaupunkiseudulle saapui 23. syyskuuta alkaen kaukokulkeutuneita hiukkasia Itä-Euroopasta. Osa hiukkasista oli todennäköisesti peräisin maastopaloista. Pitoisuudet nousivat koko seudulla klo 6−7 välillä. Ilmanlaatu pysyi pääasiassa tyydyttävänä lukuun ottamatta muutamia tunteja, jolloin pienhiukkasten tuntipitoisuus oli yli 26 µg/m³ ja ilmanlaatu heikkeni välttäväksi. Kaukokulkeuma nosti pienhiukkasten pitoisuuksia pääkaupunkiseudulla 23.−29. syyskuuta. Pienhiukkasten kaukokulkeuma jatkui pääkaupunkiseudulla lokakuun 1.−5. päivä. Kaukokulkeuma oli lievä, sillä ilmanlaatu oli pääasiassa hyvä sekä tyydyttävä. Muutamina tunteina pienhiukkasten tuntipitoisuus oli yli 26 µg/m³ ja ilmanlaatu heikkeni välttäväksi.