Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2020

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola ja Harri Portin
Päivämäärä:
25.5.2021
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2020 - Vuosiraportti
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 1/2021
Asiasanat: ilmanlaatu, pääkaupunkiseutu
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-54-5
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-55-2
ISSN (painettu): ISSN 1798-6095
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Saija Korhonen
Kuvituskuvat: HSY

Säätila

Ilmatieteen laitoksen mukaan (2021 a) vuosi 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin, ja etenkin leudot talvikuukaudet nostivat keskilämpötilan korkealle (kuva 14.1). Vuoden 2020 keskilämpötila oli noin 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa (1981–2010) korkeampi. Talvi (joulukuu 2019–helmikuu 2020) oli hyvin sateinen, ja Etelä-Suomessa ei ollut melkein lainkaan lumipeitettä (Ilmatieteen laitos 2021 d). Pääkaupunkiseudulla yleisin tuulensuunta oli lounas kuten tyypillisesti (kuva 14.2).

 

Vuosi oli tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti tammi-, helmi- ja kesäkuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Vuosi oli tavanomaista sateisempi. Helmi-, kesä- ja heinäkuu olivat runsassateisia.
Kuva 14.1. Kes­ki­läm­pö­ti­la kuu­kausit­tain ja vuo­si­kes­kiar­voi­na 2020 sekä ver­tai­lu­jak­sol­la 1981–2010 Il­ma­tie­teen lai­tok­sen mit­taus­pis­teis­sä (va­sem­mal­la). Sa­de­mää­rä kuu­kausit­tain ja vuo­si­kes­kiar­voi­na 2020 sekä ver­tai­lu­jak­sol­la 1981–2010 Il­ma­tie­teen lai­tok­sen mit­taus­pis­teis­sä (oi­keal­la). Läh­de: Il­ma­tie­teen lai­tos f.
Kuva 14.2. Tuu­len suun­tien ja­kau­tu­mi­nen HSY:n Pa­si­lan sää­ase­mal­la vuo­sin 2016–2020 (as­teik­ko 0- 10%).

‍

Tammi-helmikuu oli ennätyksellisen leuto. Tammikuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lämpötila oli noin 7 astetta vertailukauden (1981–2010) lämpötilaa korkeampi (Ilmatieteen laitos b) (kuva 14.1). Maalis−huhtikuussa lauhat kelit jatkuivat.

Terminen kevät, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli nollan, alkoi pääkaupunkiseudulla 1.3.2020. Terminen kevät alkoi reilu kolme viikkoa aiemmin mitä keskimäärin vuosein 1981–2010 vertailukaudella (Ilmatieteen laitos 2021 e). Kevätkuukausista toukokuu 2020 oli hieman viileämpi kuin mitä Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemien vertailukaudella (Ilmatieteen laitos 2021 b). Kesäkuussa oli hieman tavallista lämpimämpää, mutta heinäkuussa sää viileni hieman vertailukauden arvoihin verrattuna.

Syksy oli poikkeuksellisen lämmin, ja syys-marraskuussa Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lämpötila oli noin 2−4 astetta vertailukauden (1981–2010) lämpötilaa korkeampi (Ilmatieteen laitos 2021 b). Syksy olikin keskilämpötilaltaan osissa Etelä- ja Länsi-Suomea mittaushistorian lämpimin. Joulukuussa lauhat kelit jatkuivat ja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lämpötila oli noin 4 astetta vertailukauden lämpötilaa korkeampi.

Talvikuukausista helmikuu oli poikkeuksellisen sateinen, ja sademäärä Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla oli yli kaksinkertainen verrattuna vertailukauteen (1981–2010) (Ilmatieteen laitos 2021 b). Keväällä maalis−huhtikuussa sademäärät vastasivat vertailukautta, mutta toukokuussa satoi tavanomaista enemmän. Heinäkuussa sademäärä oli suurempi kuin tavanomaisesti kesäkuukausina (kesä–elokuu). Syksyllä sademäärät olivat Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin Kaisaniemen havaintoasemilla lähellä vertailukauden määriä.

Ilmanlaatua erityisesti heikentäviä inversiotilanteita ei leudon talven vuoksi ollut vuonna 2020.

Inversio
Inversio syntyy useimmiten selkeän ja tyynen yön aikana, jolloin maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy korkeammalla olevaa ilmaa kylmemmäksi. Normaalisti tilanne on päinvastainen. Inversiotilanteessa liikenteen päästöt kertyvät hengitysilmaan, koska ne eivät pääse sekoittumaan ja laimenemaan pystysuunnassa. Kylminä pakkaspäivinä inversiotilanne voi kestää pitkään, kun taas muulloin auringon lämpö lopettaa inversiotilanteen yleensä aamuruuhkan jälkeen.