Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2020

Vuosiraportti

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola ja Harri Portin
Päivämäärä:
25.5.2021
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2020 - Vuosiraportti
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 1/2021
Asiasanat: ilmanlaatu, pääkaupunkiseutu
ISBN (pdf): ISBN 978-952-7146-54-5
ISBN (html): ISBN 978-952-7146-55-2
ISSN (painettu): ISSN 1798-6095
ISSN (verkkojulkaisu): ISSN 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Saija Korhonen
Kuvituskuvat: HSY

Tiivistelmä

Vuosi 2020 oli ilmanlaadultaan historiallisen hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 95 % ajasta kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Mäkelänkadulla. Huonot ja erittäin huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääosin hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Vilkasliikenteisellä Mäkelänkadulla ja Tikkurilassa myös korkeat pienhiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 µg/m 3 ei ylittynyt millään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Typpidioksidin vuosipitoisuus oli keskimäärin noin kolmanneksen pienempi vuonna 2020 kuin vuonna 2019. Koronapandemiasta johtunut liikennemäärien vähentyminen sekä poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi vaikuttivat siihen, että typpidioksidin vuosipitoisuudet olivat matalampia. Typpidioksidin mittauksia täydennettiin lisäksi passiivikeräimillä noin 40 kohteessa. Vuosipitoisuus ei ylittänyt raja-arvoa myöskään tällä suuntaa antavalla menetelmällä.

Hengitettävien hiukkasten vuosi- ja vuorokausiraja-arvot eivät ylittyneet millään mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat kaikilla pysyvillä mittausasemilla matalammat kuin vuonna 2019. WHO:n vuosiohjearvo ei myöskään ylittynyt. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso (50 µg/m 3 ) ylittyi enimmillään 12 päivänä liikenneympäristöissä (sallittu 35 kpl/vuosi). Pölyisiä päiviä, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotaso (50 µg/m 3 ) ylittyi, oli selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. WHO:n vuorokausiohjearvo sen sijaan ylittyi liikenneympäristöissä (ylityksiä sallitaan 3 kpl/vuosi). Vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m 3 ) ylittyi helmikuussa Kehä III:n varrella Varistossa.

Poikkeuksellisen lämmin ja lumeton alkuvuosi vaikuttivat siihen, että kevään katupölykausi oli edellisvuosia aikaisempi sekä helpompi. Aiempina vuosina pölyisiä päiviä on ollut eniten maalis–huhtikuussa, mutta vuonna 2020 pahin katupölyjakso olikin jo helmi–maaliskuussa. Katupölykausi oli myös tavallista helpompi johtuen osittain liikennemäärien vähenemisestä.

Pienhiukkasten pitoisuudet olivat edellisvuotta matalammat. Pitoisuudet olivat selvästi alle EU:n vuosiraja-arvon 25 µg/m³ ja WHO:n vuosiohjearvon 10 µg/m³.

Terveyden ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut otsonin tavoitearvot eivät ylittyneet. Terveyden suojelemiseksi annettu pitkän ajan tavoitearvo on yleensä ylittynyt, mutta vuonna 2020 otsonin kahdeksan tunnin keskiarvopitoisuus ei ylittänyt 120 µg/m 3 pääkaupunkiseudulla.

Rikkidioksidin pitoisuudet olivat matalat ja selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella.

Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pysyivät tavoitearvon (1 ng/m³) alapuolella. Korkeimmat vuosikeskiarvot mitattiin pientaloalueilla Pirkkolassa ja Vartiokylässä (0,4 ng/m³). Pientaloalueilla puunpoltto on merkittävä bentso(a)pyreenin päästölähde.

Vuoden 2020 yhteenlaskettujen päästöjen arvioidaan pääkaupunkiseudulla vähentyneen edellisvuoteen verrattuna.