Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola ja Harri Portin
Päivämäärä:
12.5.2020
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019 - Vuosiraportti
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 2/2020
ISSN-L: 1798-6087
ISBN (pdf): 978-952-7146-49-1
ISBN (html): 978-952-7146-50-7
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Nelli Kaski
Kuvituskuvat: HSY

Esipuhe

HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua 11 mittausasemalla. Mittausverkon alueellista kattavuutta täydennetään myös pienikokoisilla mittalaitteilla ja keräimillä. Ilmanlaatutilannetta arvioidaan lisäksi päästöselvitysten, leviämislaskelmien, bioindikaattorien ja tutkimusten avulla. Hengitysilmasta mitataan monipuolisesti kaupunki-ilman epäpuhtauksia, joille on raja- ja ohjearvoja asukkaiden terveyden suojelemiseksi. Mittaustulokset kertovat ilmanlaadusta ja sen kehityksestä erityyppisissä ympäristöissä. Ilmanlaatutilannetta ja -ennustetta voi seurata 24/7 osoitteesta .

Ilmanlaadun mittaukset pääkaupunkiseudulta kertovat, että pitoisuudet ovat laskusuunnassa. Pitkäjänteiden ilmansuojelutyö on tuottanut tulosta ja ilmansaasteille altistuminen on vähentynyt. Liikenteen pakokaasupäästöjen puhdistuminen on laskenut etenkin typpidioksidin pitoisuuksia nopeasti. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat matalia, mutta toimenpiteitä tarvitaan edelleen, koska pienhiukkaset ovat suurin ympäristöterveysriski myös Suomessa. Katupöly heikentää ilmanlaatua sekä nastarengaskaudella että keväisin ja tulisijojen pienhiukkaspäästöjen osuus on suuri. Ilmanlaadun haasteina säilyvät vielä 2030-luvullakin katupöly ja puunpolton päästöt, joten altistumisen haittojen vähentämiseksi on ponnisteltava jatkossakin.

HSY tarjoaa ilmanlaadun mittausverkon tutkimus- ja kehitystyön alustaksi. Etenkin Mäkelänkadun supermittausasemalla on tehty viiden vuoden ajan monialaista yhteistyötä eri tutkimus- ja asiantuntijalaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa. Vuoden 2019 erityispiirteenä oli, että laajaa tutkimusyhteistyötä tehtiin myös Pirkkolan pientaloalueen ilmanlaatuasemalla. Mittaukset tuottavat uutta tietoa mustan hiilen ja pienhiukkasten pitoisuuksista, ominaisuuksista, lähteistä ja mittaustekniikoista sekä lisäävät ymmärrystä tulisijojen käytön päästöistä ja vaikutuksista. Mustan hiilen tutkimusmittaukset liittyvät laajaan Black Carbon Footprint -hankkeeseen, jossa kehitetään muun muassa mustan hiilen mittaamista ja vaikutusarvioita ilmanlaatu- ja ilmastonäkökulmasta ().

Monialainen EU-rahoitteinen tutkimushanke HOPE (Healthy Outdoor Premises for Everyone) on käynnissä pääkaupunkiseudulla. Hankkeessa tuotetaan uutta täsmätietoa ilmanlaadusta ja kehitetään sen innovatiivista hyödyntämistä kaupunginosa- ja asukastasolla. HSY mittaa hankkeessa ilmanlaatua keskihintaisilla sensoreilla ja lisäksi asukkaat tutkivat ilmanlaatua kannettavilla henkilökohtaisilla sensoreilla. Sensoritihentymät ovat Jätkäsaaressa ja sen lähiseudulla, Vallila-Kumpula alueella sekä Pakilassa ja sen lähiseudulla. Mittausten avulla kehitetään ilmanlaadun mallintamista. Hankkeessa etsitään ratkaisuja ilmanlaadun parantamiseen Helsingissä yhdessä asukkaiden kanssa ja kokeillaan osallistavaa budjetointia, jossa asukkaat vaikuttavat parhaimpien keinojen valintaan.

HSY kiittää lämpimästi yhteistyöstä asiantuntijoita, sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat osallistuneet tämän raportin aineistojen tuottamiseen.