Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019

Ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä

Vuonna 2019 ilmanlaatu oli varsin hyvä. Ilmanlaatu oli edellisvuotta parempi, mikä johtui osittain edellisvuotta edullisemmista sääoloista. Vuonna 2019 kuukausittaiset sademäärät ovat olleet keskiarvoa suuremmat (kappale 14) ja vuosi oli kaiken kaikkiaan leuto.

Pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten sekä typpidioksidin pitoisuudet olivat edellisvuotta matalammat. Myös muiden ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 % mitatusta ajasta kaikilla mittausasemilla (kuva 2.1). Vuonna 2019 Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Kalliossa ja Vartiokylässä oli vähemmän välttävän ilmanlaadun tunteja kuin vuonna 2018. Myös huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli määrällisesti vähemmän edellisvuoteen verrattuna, pois lukien Luukin ja Vartiokylän mittausasemat. Tikkurilassa huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Mittausasemasta riippuen huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli 2–174 (taulukko 2.1).

Tämänhetkisen ilmanlaadun voit tarkistaa:
-HSY:n verkkosivuilta hsy.fi/ilmanlaatu
-hsy.fi/ilmanlaatukartta ennustaa myös
-kartta.hsy.fi
-Twitteristä @hsy_ilmanlaatu
-Ylen Aamu-TV:stä
-Ylen Aikaisen ja Radio Helsingin radiokanavilta
-Helsingin Sanomista
-QR-koodista, joka löytyy mittausaseman seinästä

Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa katupölystä

Huonot ja erittäin huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääosin hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Vilkasliikenteisellä Mäkelänkadulla myös korkeat typpidioksidipitoisuudet huononsivat ilmanlaatua (taulukko 2.1). Pientaloalueella Vartiokylässä ja tausta-asemalla Luukissa huonot tunnit aiheutuivat pääasiassa otsonista.

Varsinainen katupölykausi alkoi 22. maaliskuuta. Helmikuussa lämpötila oli kuitenkin keskimääräistä korkeampi ja kadut kuivuivat, ja hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti raja-arvotason. Ylitykset tapahtuivat helmikuun 21. ja 22. päivä Mäkelänkadulla, Friisilässä sekä Tikkurilassa Talvikkitiellä ja Neilikkatiellä.

Pölyisiä päiviä, jolloin vuorokausipitoisuus 50 µg/m³ ylittyy, oli liikenneympäristöjen läheisyydessä 9–22 kpl, eniten ylityksiä oli Friisilässä Länsiväylän varrella. Kalliossa ylityspäiviä oli kaksi, Länsisatamassa ja Pirkkolassa ylityspäiviä ei ollut ollenkaan. Raja-arvo katsotaan ylittyneeksi, jos pölyisiä päiviä on vuoden aikana yli 35 kpl/mittausasema. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi katupölyn vuoksi maaliskuussa Friisilässä, huhtikuussa Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Talvikkitiellä ja Friisilässä. Vuorokausiohjearvo ylittyi vielä marraskuussa Mäkelänkadulla.

Pääkaupunkiseudulla toteutetut toimet katupölyn vähentämiseksi ovat tuottaneet tulosta. Vuosipitoisuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet ja pölyisten päivien määrä on useilla mittausasemilla vähentynyt.

Puunpoltto tulisijoissa heikensi ilmanlaatua pientaloalueilla

Puunpolton päästöt voivat aiheuttaa korkeita syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin pitoisuuksia. Vuonna 2019 bentso(a)pyreenin pitoisuuksia mitattiin kaupunkitausta-asemalla Kalliossa, liikenneympäristössä Mäkelänkadulla sekä pientaloalueilla Pirkkolassa, Paloheinässä ja Vartiokylässä. Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pysyivät tavoitearvon (1 ng/m³) alapuolella. Korkein vuosipitoisuus 0,6 ng/m³, mitattiin Paloheinän pientaloalueella. Muissa mittauspisteissä vuosipitoisuudet olivat matalia. Pitoisuudet olivat pienempiä kesällä kuin talvella. Kuukausitasolla pientaloalueiden pitoisuudet vaihtelivat voimakkaasti. Korkeimmat kuukausikeskiarvot olivat Pirkkolan 1,8 ja Paloheinän 1,7 ng/m³ tammi- ja joulukuussa, jolloin tulisijoja käytetään eniten.

Typpidioksidin raja-arvon ylitysalue pieneni

Vuonna 2019 typpidioksidin pitoisuuksien vuosikeskiarvot eivät ylittäneet millään mittausasemalla 40 µg/m³. Edellisvuoteen verrattuna mittausasemien ja passiivikeräinkartoitusten vuosipitoisuudet olivat matalammat. Typpidioksidin pitoisuuksissa on havaittavissa pidemmällä ajanjaksolla laskeva trendi.

Tuntitasolla typpidioksidin pitoisuudet olivat ajoittain korkeita. Tuntiohjearvo (150 µg/m³) ylittyi Mäkelänkadulla 22. tammikuuta 12 tunnin ajan. Myös raja-arvotaso (200 µg/m³) ylittyi 2 tuntina Mäkelänkadulla, mikä on harvinaista.

Typpidioksidin raja-arvon arvioidaan ylittyvän Helsingissä noin 200 metrin katuosuudella Pohjoisesplanadilla. Arvio ylitysalueen suuruudesta pieneni edellisvuoteen verrattuna kahdella kilometrillä. Raja-arvo on vaarassa ylittyä 5,5 kilometrin katuosuuksilla. Mannerheimintien, Mechelininkadun, Mäkelänkadun ja Sörnäisten rantatien ylitysalueet muuttuivat vaarassa ylittyä -alueiksi.

Useimmat päästöt vähenivät

Pääkaupunkiseudulla ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet ovat autoliikenne, tulisijojen käyttö ja energiantuotanto. Lähellä hengityskorkeutta vapautuvat päästöt vaikuttavat eniten ilmanlaatuun.

Typenoksidipäästöistä lähes puolet tuli energiantuotannosta ja tieliikenteestä kolmasosa. Hiukkaspäästöistä tieliikenteen pakokaasujen osuus oli noin 30 %, mutta liikenne nostattaa lisäksi katujen pinnoilta eri kokoisia hiukkasia katupölynä ilmaan. Pientalojen tulisijoissa tapahtuvan puunpolton osuus hiukkaspäästöjen aiheuttajana oli noin 40 %. Energiantuotanto aiheuttaa hiukkaspäästöistä kolmasosan. Rikkidioksidipäästöt olivat pääosin peräisin energiantuotannosta. Kaikkiaan yhteenlaskettujen päästöjen arvioidaan pääkaupunkiseudulla vähentyneen edellisvuoteen verrattuna.

Pääkaupunkiseudun energiantuotantomäärä laski hiukan (4 %) verrattuna edelliseen vuoteen. Kivihiilen osuus energiantuotannossa käytetyistä polttoaineista oli 54 % (vähennystä edellisvuodesta 2 %) ja maakaasun osuus oli 34 % (väheni 15 %). Bioöljyn, biokaasun, hakkeen, pellettien, turpeen ja yhdyskuntajätteen yhteenlaskettu osuus oli 12 % (kasvua 32 %). Öljyn osuus oli 1 % . Vuosittaiset muutokset energiantuotannossa ja käytetyissä polttoaineissa johtuvat mm. sääolosuhteista ja sitä kautta lämmitystarpeesta sekä markkinatilanteesta.