Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019

Tiedot

Julkaisija:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Tekijät: Saija Korhonen, Kati Loukkola ja Harri Portin
Päivämäärä:
12.5.2020
Julkaisun nimi:
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019 - Vuosiraportti
Sarjan nimi ja numero:
HSY:n julkaisuja 2/2020
ISSN-L: 1798-6087
ISBN (pdf): 978-952-7146-49-1
ISBN (html): 978-952-7146-50-7
ISSN (verkkojulkaisu): 1798-6095
Kieli: fi
Sivuja: 18
Yhteystiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100
00066 HSY
Ilmalantori 1, 00240 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Copyright:
Kartat: copyright merkinnät karttojen yhteydessä
Graafit ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY / Nelli Kaski
Kuvituskuvat: HSY

Pienhiukkaset

Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkaset (PM2,5) ovat pääasiassa peräisin liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi pienhiukkasia kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Kaukokulkeuma aiheuttaa keskimäärin yli puolet pienhiukkasten pitoisuudesta, jopa pääkaupunkiseudun vilkasliikenteisillä alueilla. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle.

Ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) pienhiukkasten pitoisuuksille on asetettu vuosiraja-arvo (25 µg/m³), altistumisen pitoisuuskatto (20 µg/m³) sekä altistumisen vähentämistavoite. Suomessa pitoisuudet ovat selkeästi vuosiraja-arvon ja altistumisen pitoisuuskaton alapuolella. Altistumisen vähentämistavoite määräytyy Kallion mittausaseman vuosien 2013–2015 pitoisuuksien perusteella. Pitoisuus oli 6,8 µg/m³ eikä altistumisen vähentämistavoitetta tässä vaiheessa ole.

Vuoden 2017 alusta otettiin käyttöön uudet hiukkasten mittaustulosten korjauskertoimet. Ne vaikuttavat hieman hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuloksiin joko nostaen tai laskien niitä, riippuen käytetyistä mittausmenetelmistä (liite 14). Tuloksia ei ole tässä raportissa korjattu takautuvasti.

Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot vaihtelivat vuonna 2019 pääkaupunkiseudun eri mittausasemien välillä 5,1–7,3 µg/m³. Pitoisuudet olivat selvästi alle EU:n raja-arvon 25 µg/m³ sekä myös WHO:n ohjearvon 10 µg/m³(kuva 5.1). Pienin vuosikeskiarvo 5,1 µg/m³ mitattiin Luukin tausta-asemalla ja Länsisatamassa. Suurin vuosikeskiarvo 7,3 µg/m³ mitattiin Mannerheimintiellä. Vuosikeskiarvot olivat matalampia kuin edellisvuotena (kuva 5.2). Vuonna 2018 Mannerheimintiellä vuosikeskiarvo oli 8,2 µg/m³. Kaikilla muillakin pysyvillä mittausasemilla pitoisuudet laskivat edellisvuodesta.

Korkeimmat mitatut vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Luukin 18 µg/m³:n ja Talvikkitien 32 µg/m³:n välillä. WHO:n vuorokausiohjearvotaso 25 µg/m³ (saa ylittyä kolme kertaa vuodessa) ylittyi kerran Tikkurilassa Talvikkitiellä ja Neilikkatiellä ja kolme kertaa Friisilässä, jossa ylityksiä oli kaksi huhtikuussa ja yksi marraskuussa (taulukko 5.1). Vuorokausiohjearvo ei ylittynyt millään asemalla.

Korkeimmat tuntipitoisuudet vaihtelivat Mannerheimintien 118 µg/m³:n ja Länsisataman 31 µg/m³:n välillä. Mannerheimintien korkein pitoisuus mitattiin 14. kesäkuuta.

Kuva 5.1. Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot vuonna 2019. EU:n raja-arvo 25 µg/m³ tai WHO:n ohjearvo 10 µg/m³ eivät ylittyneet.

Kuva 5.2. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat laskeneet pitkällä aikavälillä.
PM2,5
µg/m3
Asettaja
Ylitys 2019
Asema
Vuosiraja-arvo
25
vuosikeskiarvo
VN asetus 79/2017
Ei
-
Vuosiohjearvo
10
vuosikeskiarvo
WHO 2006
Ei
-
Vuorokausiohjearvo
25
vuorokausipitoisuus, saa ylittyä 3 kertaa vuodessa
WHO 2006
Ei
-

Pienhiukkasten episoditilanteet

Korkeita pienhiukkasten tunti- ja vuorokausipitoisuuksia aiheuttavat kaukokulkeumat, vilkasliikenteisillä alueilla liikenteen päästöt ja katupöly sekä pientaloalueilla tulisijojen käytön savut. Myös ilotulitukset ja tulipalot aiheuttavat yksittäisiä korkeita paikallisia pitoisuushuippuja. Usein säätekijät vaikuttavat episodien voimakkuuteen esimerkiksi heikentäen päästöjen laimenemista tai edistäen saasteiden kulkeutumista seudulle.

Vuosina 2015–2017 pääkaupunkiseudulla ei ole ollut voimakkaita pienhiukkasepisodeja, jolloin vuorokausipitoisuudet olisivat useimmilla asemilla nousseet yli WHO:n terveysperusteisen ohjearvotason 25 µg/m³:n (kuva 5.3).

Vuonna 2019 tammikuun 22. päivänä vallitsi heikkotuulinen pakkassää ja pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet ylittivät paikoin WHO:n vuorokausiohjearvotason 25 µg/m3 (kuva 5.4). Ohjearvotaso saa ylittyä korkeintaan 3 päivänä vuodessa. Jos ylityksiä on enemmän, ohjearvo katsotaan ylittyneeksi. Huhtikuun 4. ja 5. päivä pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet ylittivät ohjearvotason pääväylän varrella Friisilässä. Ohjearvo ei kuitenkaan ylittynyt. Kesän aikana ei ollut muualta kulkeutuvien pienhiukkasten merkittäviä kaukokulkeumia.

Perjantaina 25. lokakuuta pääkaupunkiseudulle saapui pienhiukkasten kaukokulkeuma etelästä. Pitoisuudet nousivat koko seudulla klo 11–21 välillä. Korkeimmillaan tuntikeskiarvot nousivat 22 µg/m³:aan (Mäkelänkatu ja Vartiokylä). Kaukokulkeuma oli lievä, sillä ilmanlaatu pysyi hyvänä tai tyydyttävänä ja oli vain Tikkurilassa välttävä yhden tunnin ajan. Toinen samantyyppinen kaukokulkeuma saapui torstaina 14. marraskuuta, jolloin pitoisuudet nousivat pikkuhiljaa aamupäivällä ja laskivat klo 18 mennessä. Korkeimmillaan tuntikeskiarvot olivat 25–30 µg/m³ (Tikkurila ja Mäkelänkatu). Ilmanlaatu pysyi tyydyttävänä lähes kaikkialla ja oli välttävä vain yksittäisen tunnin ajan Talvikkitiellä ja Neilikkatiellä Tikkurilassa.

Etelä-Venäjän ja Ukrainan maastopaloista peräisin olevia pienhiukkasia kulkeutui Suomeen sunnuntaina 10. marraskuuta. Pitoisuudet olivat kuitenkin melko maltillisia ja nousivat klo 15 korkeimmillaan noin 15 µg/m³:aan (Friisilä). Ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä. Iltaan mennessä pitoisuudet olivat laskeneet normaalitasolle.

Pienhiukkasten vuorokausiohjearvon ylityspäivien lukumäärä ja ylityksen suuruus. Viime vuosina pääkaupunkiseudulla ei ole ollut voimakkaita pienhiukkasepisodeja.
Kuva 5.3. Pienhiukkasten vuorokausiohjearvotason ylityspäivien lukumäärä ja ylityksen suuruus Kalliossa. Viime vuosina pääkaupunkiseudulla ei ole ollut voimakkaita pienhiukkasepisodeja.

Kuva 5.4. Tammikuun 22. päivänä vallitsi heikkotuulinen pakkassää ja pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet ylittivät paikoin WHO:n vuorokausiohjearvotason.