Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019

Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2019 oli lähes asteen tavanomaista lämpimämpi (Ilmatieteen laitos 2020 a). Vuosi oli Suomen etelärannikolla useammalla havaintoasemalla mittaushistorian kolmen lämpimimmän joukossa. Koko maan keskilämpötila oli noin 0,9 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa korkeampi. Vuosisadanta oli pääosin tavanomaista tai tavanomaista suurempaa. Yleisin tuulensuunta oli lounas kuten tyypillisesti (kuva 14.1).

Vuosi 2019 alkoi lumipeitteisenä (10 cm), ja tammi–helmikuun vaihteessa pääkaupunkiseudulla oli jopa 50–60 cm lunta. Lumipeite säilyi lähes maaliskuun loppuun saakka. Tammikuun keskilämpötila pääkaupunkiseudulla oli -4,6 °C, mikä on 0,7 astetta pitkänajan (1981–2010) keskiarvoa kylmempi (kuva 14.1). Tammikuussa lämpötila vaihteli nollan molemmin puolin. Tammikuun 22. päivänä oli heikkotuulinen inversiotilanne. Inversiotilannetta edelsi kova pakkaspiikki.

Helmikuussa Föhn-tuulen vaikutuksesta eteläisessä Suomessa kuukauden keskilämpötila oli paikoitellen kuusi astetta korkeampi kuin tavallisesti (Ilmatieteen laitos 2020 b). Helmikuussa Kaisaniemessä lämpötila oli noin viisi astetta vertailujaksoa (1981–2010) korkeampi (kuva 14.1). Kevättalvi oli tavanomaista lämpimämpi ja leudompi koko Suomessa.

Huhtikuussa satoi tavanomaista vähemmän ja toukokuussa Kaisaniemessä sademäärät olivat melkein kaksinkertaiset vertailuajanjakson kesimääräisiin sademääriin nähden (kuva 14.1). Kesäkuussa oli taas harvinaisen kuivaa.

Joulukuu oli huomattavasti tavanomaista lauhempi ja sateisempi (Ilmatieteenlaitos 2020 a). Keskilämpötila oli joulukuussa 3–6 astetta tavanomaista korkeampi, mikä toistuu keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Kuitenkin edellinen lämpimämpi joulukuu oli etelässä vuonna 2017. (Ilmatieteen laitos 2020 c)

Terminen kevät, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli nollan, alkoi pääkaupunkiseudulla 14.3.2019 eli lähes kaksi viikkoa keskimääräistä aiemmin (Ilmatieteenlaitos 2020 d). Vuonna 2019 terminen kasvukausi alkoi pääkaupunkiseudulla 16.4. ja päättyi 26.10. Terminen kasvukausi alkaa keväällä, kun vuorokauden keskimääräinen lämpötila nousee pysyvästi yli +5 asteen. Syksyllä terminen kasvukausi päättyy, kun vuorokauden keskimääräinen lämpötila laskee alle +5 asteen.

Inversio
Inversio syntyy useimmiten selkeän ja tyynen yön aikana, jolloin maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy korkeammalla olevaa ilmaa kylmemmäksi. Normaalisti tilanne on päinvastainen. Inversiotilanteessa liikenteen päästöt kertyvät hengitysilmaan, koska ne eivät pääse sekoittumaan ja laimenemaan pystysuunnassa. Kylminä pakkaspäivinä inversiotilanne voi kestää pitkään, kun taas muulloin auringon lämpö lopettaa inversiotilanteen yleensä aamuruuhkan jälkeen.