Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2019

Kokonaisuudessaan vuosi 2019 oli ilmanlaadultaan hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 % ajasta kaikilla mittausasemilla. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli eniten pääväylän lähistöllä Friisilässä, 2 % vuoden tunneista. Huonot ja erittäin huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääosin hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Vilkasliikenteisellä Mäkelänkadulla myös korkeat typpidioksidin pitoisuudet huononsivat ilmanlaatua. Pientaloalueella Vartiokylässä ja tausta-asemalla Luukissa huonot tunnit aiheutuivat lähinnä otsonista.

Pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten sekä typpidioksidin pitoisuudet olivat edellisvuotta matalammat. Myös muiden ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat.

Hengitettävien hiukkasten vuosi- tai vuorokausiraja-arvo ei ylittynyt millään mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat kaikilla pysyvillä mittausasemilla edellisvuotta matalammat. Vuositasolla raja-arvo tai WHO:n ohjearvo ei ylittynyt. Vuorokausitasolla hiukkaspitoisuudet olivat korkeita ja raja-arvotaso (50 µg/m³) ylittyi enimmillään 22 päivänä liikenneympäristöissä (sallittu 35 kpl/v). WHO:n ohjearvo sen sijaan ylittyi liikenneympäristöissä (sallittu 3 kpl/v). Vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ylittyi maaliskuussa Friisilässä ja huhtikuussa Mannerheimintiellä, Leppävaarassa, Talvikkitiellä ja Friisilässä sekä lisäksi marraskuussa vielä Mäkelänkadulla. Kevään katupölykausi oli edellisvuotta hieman helpompi.

Pienhiukkasten pitoisuudet olivat edellisvuotta matalammat. Pitoisuudet olivat selvästi alle EU:n raja-arvon 25 µg/m³ sekä myös WHO:n ohjearvon 10 µg/m³. Muutamana vuorokautena ylittyi WHO:n ohjearvotaso 25 µg/m³ (sallittu 3 kpl/v) Tikkurilassa Talvikkitiellä ja Neilikkatiellä sekä Friisilässä, joten WHO:n vuorokausiohjearvo ei ylittynyt.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ei ylittynyt millään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla. Vuosikeskiarvot olivat edellisvuotta matalammat Mannerheimintiellä, Kalliossa, Vartiokylässä, Leppävaarassa, Tikkurilassa, Luukissa ja Mäkelänkadulla. Pitoisuudet olivat korkeita tuntitasolla tammikuun 22. päivänä, jolloin liikenteen pakokaasuista peräisin olevan typpidioksidin määrä ylitti raja-arvotason (200 µg/m³, saa ylittyä 18 tuntia vuodessa) kahden tunnin ajan Mäkelänkadulla. Samana päivä myös tuntiohjearvo (150 µg/m³) ylittyi Mäkelänkadulla. Typpidioksidin vuorokausiohjearvo (70 µg/m³, 2. korkein vrk-pitoisuus) ei ylittynyt millään mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuksia kartoitettiin lisäksi passiivikeräimillä noin 40 kohteessa. Typpidioksidin vuosipitoisuus ei ylittänyt raja-arvoa myöskään tällä suuntaa-antavalla menetelmällä. HSY arvioi, että Helsingissä on noin 0,2 km katuosuuksia, joilla typpidioksidin raja-arvon arvioidaan ylittyvän ja 5,5 km katuosuuksia, joilla raja-arvo on vaarassa ylittyä.

Otsonin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2018. Otsonin terveysperusteinen tavoitearvo ei ylittynyt, mutta pitkän ajan tavoitearvo ylittyi Luukissa kaksi kertaa ja Vartiokylässä kerran. Kasvillisuuden suojelemiseksi annettu tavoitearvo ja pitkän aikavälin tavoite eivät ylittyneet.

Bentso(a)pyreenin vuosipitoisuudet pysyivät tavoitearvon (1 ng/m³) alapuolella. Korkeimmat vuosikeskiarvot mitattiin pientaloalueilla Pirkkolassa ja Paloheinässä (0,5 ng/m³). Pientaloalueilla puun poltto on merkittävä bentso(a)pyreenin päästölähde.

Rikkidioksidin pitoisuudet olivat matalat ja selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella.

Pääkaupunkiseudulla ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet ovat autoliikenne, puunpoltto tulisijoissa ja energiantuotanto. Lähellä hengityskorkeutta vapautuvat päästöt ja erityisesti katupöly vaikuttavat eniten ilmanlaatuun.

Vuonna 2019 rikkidioksidipäästöt olivat pääosin peräisin energiantuotannosta. Typenoksidipäästöistä lähes puolet tuli energiantuotannosta ja lähes kolmasosa tieliikenteestä. Hiukkaspäästöistä tieliikenteen pakokaasujen osuus oli hiukan alle neljäsosa, mutta liikenne nostattaa lisäksi katujen pinnoilta eri kokoisia hiukkasia katupölynä ilmaan. Energiantuotanto aiheutti hiukkaspäästöistä kolmasosan. Kaikkiaan yhteenlaskettujen päästöjen arvioidaan pääkaupunkiseudulla vähentyneen hieman edellisvuoteen verrattuna.