Il­man­laa­tu Ämmäs­suol­la vuon­na 2025

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) huolehtii ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. HSY:n ilmansuojeluyksikkö (SYT, seutu- ja ympäristötieto) on seurannut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun vuodesta 2002 alkaen. Mittauksia tehdään HSY:n jätehuollon toimeksiannosta.

Vuonna 2025 ilmanlaatua seurattiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM ₁₀), pienhiukkaset (PM _2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Ämmässuon ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilla. Ilmanlaatua seurataan jatkuvasti ja mittaustulokset päivittyvät tunneittain verkkosivuille.

Ekoteollisuuskeskuksen alueella haisevia rikkiyhdisteitä muodostuu orgaanisen jätteen anaerobisessa hajoamisessa ja biojätteen kompostoinnissa. TRS mittausten tavoitteena on selvittää yleisiä rikkiyhdisteiden pitoisuustasoja ekoteollisuuskeskuksen alueella, arvioida pitoisuuksien kehitystä ja kartoittaa mahdollisia hajulähteitä sekä erilaisten kaatopaikkatoimintojen vaikutusta rikkiyhdisteiden pitoisuuksien muodostumiseen. Rikkiyhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat lähteestä ja yhdisteestä riippuen. Hajupäästöjä arvioidaan hajutuntien lukumäärän avulla. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka TRS-pitoisuus on yli 3 µg/m ³. Pitoisuus 3 µg/m ³ on suuntaa antava raja, jonka ylittyessä ihminen haistaa pelkistyneet rikkiyhdisteet selvästi.

Hiukkasmittauksella selvitetään ekoteollisuuskeskuksen toiminnan vaikutusta ilman hiukkasten pitoisuuksiin. Hiukkaspäästöjä syntyy ekoteollisuuskeskuksen alueella muun muassa kuorma-autojen ja työkoneiden suorista pakokaasupäästöistä sekä liikenteen ilmavirran maasta nostattamana. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen mittaustuloksia on verrattu yhdyskuntailmalle annettuihin kansallisiin ilmanlaadun ohjearvoihin sekä tarkasteltu pitoisuuksia suhteessa EU:n määrittelemiin ilmanlaadun raja-arvoihin. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetut raja- ja ohjearvot on tarkoitettu sovellettavaksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Ekoteollisuuskeskus on suljettu alue, jossa ei asu tai oleskele ihmisiä, joten ohje- tai raja-arvon mahdollinen ylittyminen ekoteollisuuskeskuksen alueella ei vielä kerro siitä, ovatko ohje- tai raja-arvot ylittyneet alueilla, joilla lähimmät asukkaat asuvat ja liikkuvat. Raja- ja ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet ja muut oleelliset tunnusluvut löytyvät liitteestä 1. Mittauksissa käytetyt mittalaitteiden sekä laadunvarmennustoimenpiteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteestä 2.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella on kaksi ilmanlaatua mittaavaa mittausasemaa ja yksi sääasema. Mittausasemien 1 ja 2, lyhyesti Äms1 ja Äms2, sijainnit ovat merkitty alla olevaan karttaan (kuva 1). Asema 1 aloitti toimintansa sääaseman vieressä vuonna 2002, ja asemalla seurattiin TRS-pitoisuuksia. Vuonna 2023 asema siirrettiin vallitsevien tuulten alapuolelle suhteessa biokaasu- sekä kompostointilaitokseen. Tavoitteena on seurata tarkemmin biokaasulaitoksen ja kompostointitoiminnan TRS-pitoisuuksia. Asema 2 perustettiin vuonna 2011 vanhan kaatopaikan länsirinteelle. Asemalla seurataan loppusijoitusalueen ja vanhan kaatopaikan TRS-pitoisuuksia sekä ekoteollisuuskeskuksen lounas- ja eteläosissa sijaitsevien toimintojen aiheuttamia hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ja yleisesti alueen pienhiukkaspitoisuuksia. Sääasema perustettiin vuonna 2002.

Mittausten sijainnissa ja mitattavissa yhdisteissä on ollut muutoksia mittaushistorian aikana. Asemalla 1 on mitattu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuosina 2002–2004 ja 2007–2010, sekä pienhiukkasten pitoisuuksia vuosina 2007–2010. Hengitettävien hiukkasten mittaukset siirrettiin väliaikaisesti Laitamaalle (läheinen asuinalue) vuosiksi 2005–2006 kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi. Laitamaan mittausasema sijaitsi noin 1 km etäisyydellä mittausasemasta 2 länsiluoteeseen. Samassa paikassa tehtiin lisämittauksia kesällä 2016, ja näistä mittauksista on tehty erillinen raportti.

Kuva 1. Kart­ta il­man­laa­dun mit­taus­a­se­mien si­jain­nis­ta Ämmäs­suon eko­teol­li­suus­kes­kuk­sen alu­eel­la vuon­na 2024. Mit­taus­a­se­mat on mer­kit­ty orans­seil­la ne­liöil­lä. Mer­kit­tä­vim­mät toi­min­not, jois­ta saat­taa ai­heu­tua pel­kis­ty­nei­tä rik­kiyh­dis­tei­tä ja pö­ly­jä il­maan on mer­kit­ty kart­taan.

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 1 sijaitsee aivan ekoteollisuuskeskuksen alueen itäreunassa avoimessa paikassa. Etäisyys lähimpään biokaasulaitoksen rakennukseen on noin 30 metriä. Noin 20 metrin etäisyydellä, aseman itäpuolella, alkaa korkea maavalli.

Kuva 2. Va­lo­ku­va Ämmäs­suo 1-il­man­laa­dun mit­taus­a­se­mas­ta. Maas­to on avoin­ta ja hy­vin tuu­let­tu­vaa. Lä­his­töl­lä on bio­jät­teen kä­sit­te­lyyn liit­ty­viä toi­min­to­ja.

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä terassitiellä säätöasema 5 vieressä. Aseman ympäristö on tasaista avointa rinnettä. Mittausaseman länsipuolella on jätteen loppusijoitusalue sekä lounais- ja etelä puolella materiaalien käsittelykenttä, kuonakenttä ja hyötykäyttöalue.

Kuva 3. Va­lo­ku­va Ämmäs­suo 2 il­man­laa­dun mit­taus­a­se­mas­ta. Maas­to on avoin­ta ja hy­vin tuu­let­tu­vaa. Ase­ma si­jait­see van­han kaa­to­pai­kan rin­tees­sä, taus­tal­la jät­teen lop­pusi­joi­tusa­lue.

Ämmässuon sääaseman ympäristö on tasaista ja avointa kenttää. Maston läheisyydessä ei ole isoja rakennuksia tai muita ilmavirtauksiin vaikuttavia tekijöitä. Sääasemalla olevat tuulianturit ovat 10 metrin korkeudella mastossa ja muut anturit 1–2 metrin korkeudella maanpinnasta.

Kuva 4. Va­lo­ku­va Ämmäs­suon sää­ase­mas­ta. Maas­to on avoin­ta ja hy­vin tuu­let­tu­vaa.

Sää vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatua heikentäviin päästöihin ja mittausasemien tulosten tulkintaan. Huonot ilman sekoittumisolosuhteet nostavat haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia hengitysilmassa, ja kuiva sää lisää pölyämistä. Tuulensuunnalla on iso vaikutus siihen, kulkeutuvatko päästöt päästölähteestä mittausasemalle tai lähiasukkaiden suuntaan. Säätietoja mitataan paikallisesti Ämmässuolla. Säätietoja verrataan lisäksi alueen pidemmän ajan keskiarvoon.

Ämmässuon säämittauksissa vuoden 2025 keskilämpötila oli noin asteen korkeampi kuin asemalla mitattu pitkän ajan keskiarvolämpötila vuosilta 2002–2024. Tammi-, maalis-, heinä-, syys- ja joulukuu olivat selvästi pitkän ajan keskiarvoon nähden lämpimämpiä (kuva 5). Muina kuukausi lämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Kuva 5. Kuu­kausit­tai­set ja vuo­si­kes­ki­läm­pö­ti­lat vuon­na 2024 HSY:n Ämmäs­suon mit­taus­a­se­mal­la ja Il­ma­tie­teen lai­tok­sen Nuuk­sion mit­taus­a­se­mal­la (ha­vain­to­jen la­taus­pal­ve­lu).

Ämmässuon säämittauksissa vuoden 2025 sademäärä (755 mm) oli lähellä asemalla mitattua pitkän ajan keskiarvoa vuosilta 2012–2024 (741 mm). Vuoden 2025 tammi- ja kesäkuussa satoi normaalia selvästi enemmän, kun taas helmi-, maalis- ja toukokuu olivat normaalia vähäsateisempia (kuva 6).

Kuva 6. Kuu­kausit­tai­set sa­de­mää­rät vuon­na 2025 HSY:n mit­taus­a­se­mal­la sekä edel­lis­ten vuo­sien kes­kiar­vo (2012-2024).

Kuvassa 7 esitetään Ämmässuolla vuonna 2025 mitattujen tuulensuuntien jakautuminen tuuliruusun avulla. Tuuliruusu havainnollistaa tuulensuuntien prosentuaalista jakautumista eri ilmansuunnille vuoden aikana. Alle 0,5 m/s tuulennopeudella sää luokitellaan tyyneksi, jolloin tuulen suuntaa ei voida määrittää. Vertailun vuoksi kuvassa on mukana myös vuosien 2002–2024 pitkäaikainen keskiarvo eri tuulensuunnille. Pääkaupunkiseudulla tuuli puhaltaa tyypillisesti lounaan suunnalta. Vuonna 2025 Ämmässuolla hallitsevin tuulensuunta oli etelä, josta tuuli noin 18 % vuoden tunneista

Kuva 7. Tuu­len­suun­tien ja­kau­tu­mi­nen eri il­man­suun­nil­le Ämmäs­suol­la vuon­na 2024 ja kym­me­nen edel­li­sen vuo­den kes­kiar­vo osuus. Tuu­li on tyy­ni kun tuu­len no­peus on alle 0,5 m/​​​​s. As­teik­ko­na käy­te­tään pro­sent­tia ajas­ta eli osuus vuo­den tun­neis­ta.

Kuvassa 8 esitetään, miten tuulensuunnat jakautuivat eri ilmansuuntiin kuukausittain vuonna 2025. Kuukausittainen tarkastelu osoittaa, että tuulensuunnat vaihtelivat huomattavasti vuoden aikana. Esimerkiksi huhti‑ ja toukokuussa tuuli puhalsi tavallista useammin pohjoisesta, kun taas heinäkuussa yleisimmät tuulensuunnat olivat pohjoinen ja itä. Tuulensuunnalla on suuri merkitys epäpuhtauksien pitoisuuksiin kuten hajutuntien ja pölyisten päivien määrään. Tämän vuoksi ilmanlaadun mittausasemat on sijoitettu päästölähteisiin nähden vallitsevan tuulen alapuolelle eli niiden koillis‑ tai itäpuolelle.

Kuva 8. Tuu­len­suun­tien ja­kau­tu­mi­nen kuu­kausit­tain Ämmäs­suol­la vuon­na 2025 ja tyy­nen tuu­len osuus kuu­kausit­tain. Tuu­li on tyy­ni, kun tuu­len no­peus on alle 0,5 m/​s. As­teik­ko­na käy­te­tään pro­sent­tia ajas­ta eli osuus vuo­den tun­neis­ta.

Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksiensa mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi on määritelty raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvot sekä kriittiset tasot.

Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Tässä raportissa pitoisuuksia verrataan voimassa oleviin raja-arvoihin.

Valtioneuvoston päätös ilmanlaatua koskevista kansallisista ohjearvoista sekä rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996) sisältää kansalliset ohjearvot ilmanlaadulle. Ohjearvot on annettu terveysperustein, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi suunnittelijoille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot. Kansalliset ilmanlaadun ohjearvot hengitettäville hiukkasille ja haiseville rikkiyhdisteille on esitetty taulukossa 2.

Liitteen 1 taulukoissa on esitetty taulukoissa raja- ja ohjearvoihin verratut pitoisuudet, hajutunnit ja ajallinen kattavuus kuukausittain sekä myös vuosikeskiarvot eri komponenteille vuodesta 2002 lähtien.

Uusi ilmanlaatudirektiivi on hyväksytty EU:ssa ja se tuli voimaan joulukuussa 2024. Kansalliseen lainsäädäntöön direktiivi viedään vuoden 2026 loppuun mennessä. Direktiivi tuo aiempaa tiukemmat raja- ja tavoitearvot useille ilmansaasteille, joilla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Hengitettävät hiukkaset

Ämmässuolla pölyämistä aiheuttaa pääasiassa maarakennustyöt ja siihen liittyvä raskasliikenne, alueella tehtävä materiaalien käsittely sekä louhinta ja murskaus silloin kun sitä on tarpeen tehdä materiaalien käsittelyn tai rakennusurakoiden yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin katupölykaudella, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekoitusmateriaali ja nastarenkaiden päällysteestä irrottama asfalttipöly leijuvat ilmassa.

Vuonna 2025 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuo 2- mittausasemalla 8 μg/m³. Pitoisuus oli selvästi alle vuosiraja-arvon (40 μg/m³). Ämmässuon PM₁₀-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli matalampi kuin kaupunkitausta-alueella (Kallio 10 μg/m³) mitattu vuosikeskiarvo, mutta hieman korkeampi kuin maaseututausta-asemalla (Luukki 7 μg/m³).

Ämmässuolla vuoden 2025 PM₁₀ -vuosikeskiarvo oli matalampi kuin viime vuosina 2019–2022. Ämmässuo 2-mittausasemalla mitatut pitoisuudet ovat olleet huomattavasti matalammat kuin Ämmässuo 1- ja Laitamaan asemilla mitatut pitoisuudet (kuva 9).

Kuva 9. Hen­gi­tet­tä­vien hiuk­kas­ten (PM₁₀) vuo­si­pi­toi­suu­det Ämmäs­suon mit­tauk­sis­sa Ämmäs­suo 2-mit­taus­a­se­mal­la vuo­des­ta 2011 läh­tien, Ämmäs­suo 1-mit­taus­a­se­mal­la vuo­si­na 2002–2004 ja 2007–2010 sekä Lai­ta­maan mit­taus­a­se­mal­la 2005–2006.

Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM₁₀-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m³ vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Vuonna 2025 Ämmässuon mittausasemalla raja-arvotason ylitys mitattiin vain yhtenä päivänä. Korkein vuorokausipitoisuus oli 63 µg/m³, ja se mitattiin 27.3.2024. Pölyinen päivä oli kuiva (suhteellinen kosteus 70 %) keväinen päivä (lämpötila maksimi 9 °C). Tuulensuunta oli lounaasta ja tuulen nopeus oli 7 m/s. Ämmässuolla pölyisten päivien (PM ₁₀-pitoisuus > 50 µg/m³) määrä oli sama kuin vuosina 2023 ja 2024, eli yksi päivä. Vuosina 2011–2025 pölyisten päivien määrä on vaihdellut 0–6 päivän välillä.

Kuvassa 10 on esitetty hengitettävien hiukkasten keskimääräiset vuorokausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2025 sekä vastaavat pitoisuudet Espoon Luukin maaseututausta-asemalla ja vilkasliikenteisellä alueella Espoon Leppävaarassa. Ämmässuolla ainut raja-arvotason ylitys mitattiin maaliskuussa, kun taas Leppävaarassa havaittiin kevään ja syksyn katupölykauden nostavan hiukkaspitoisuudet raja-arvotasoa korkeammiksi useina päivinä.

Kuva 10. Hen­gi­tet­tä­vien hiuk­kas­ten (PM₁₀) kes­ki­mää­räi­set vuo­ro­kausi­pi­toi­suu­det Ämmäs­suol­la vuon­na 2025 ver­rat­tui­na Luu­kin maa­seu­tu­taus­ta-alu­een ja Lep­pä­vaa­ran lii­ken­nea­lu­een pi­toi­suuk­siin Es­poos­sa.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on Suomessa annettu kansallinen ohjearvo 70 μg/m³, ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Vuonna 2025 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus Ämmässuon mittauksissa oli 30 μg/m³, ja se mitattiin maaliskuussa (kuva 11). Ohjearvo ei ylittynyt Ämmäsuolla vuonna 2025. Pääkaupunkiseudulla ohjearvo ylittyi kevään katupölykaudella usealla vilkasliikenteisellä alueella sijaitsevalla mittausasemalla. Ämmässuolla korkeimmat ohjearvoon verrattavat pitoisuudet mitataan yleensä touko-elokuussa.

Kuva 11. Hen­gi­tet­tä­vien hiuk­kas­ten (PM₁₀) vuo­ro­kausioh­jear­voon (70 µg/​​​​​​​​​m³) ver­ran­nol­li­set pi­toi­suu­det Ämmäs­suol­la vuon­na 2025 sekä kes­kiar­vo oh­jear­voon ver­rat­ta­vis­ta pi­toi­suuk­sis­ta vuo­sil­ta 2011–2024.

Kuvassa 12 on esitetty PM ₁₀-ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuosilta 2011–2025. Korkein vuosittainen maksimipitoisuus on vaihdellut 20–66 µg/m³. Ohjearvo ei ole ylittynyt Ämmässuo 2-mittausasemalla kertaakaan koko mittaushistorian aikana. Vuonna 2025 ohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kahtena aikaisempana vuotena.

Kuva 12. Hen­gi­tet­tä­vien hiuk­kas­ten (PM₁₀) vuo­ro­kausioh­jear­voon (70 µg/​​​​​​​​m³) ver­ran­nol­li­set pi­toi­suu­det Ämmäs­suol­la vuo­sil­ta 2011–2025.

Kuvassa 13 tarkastellaan PM₁₀ -tuntipitoisuuksien jakautumista eri tuulensuunnille vuonna 2025. Kuvasta havaitaan, että keskimäärin korkeimmat pitoisuudet ovat koillissektorilla, kun taas korkeimmat yksittäiset tuntipitoisuudet tulevat etelästä ja lounaasta. Koillis- ja itäsektoreilla on vanhan kaatopaikan lakialue, jossa maarakennustyöt jatkuvat edelleen. Etelä- ja lounassektoreilla on kuona- ja materiaalienkäsittelykentät.

Kuva 13. PM₁₀-tun­ti­pi­toi­suuk­sien ja­kau­tu­mi­nen eri tuu­len­suun­nil­le vuon­na 2025. Va­sem­mal­la kes­ki­mää­räi­nen pi­toi­suus eri tuu­li­sek­to­reil­la ja oi­keal­la yk­sit­täi­set tun­ti­pi­toi­suu­det tuu­len­suun­nan mu­kaan (as­tei­kot µg/​​​m³).

Pienhiukkaset

Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma eli maamme rajojen ulkopuolelta tulevat hiukkaset. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä kuten liikenteen pakokaasuista ja katupölystä sekä kotitalouksien puunpoltosta. Kaatopaikka- tai biokaasun polttaminen ei tuota primäärisiä pienhiukkasia. Toisaalta kaatopaikkakaasut itsessään voivat muodostaa sekundäärisiä pienhiukkasia.

Vuonna 2025 pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemalla 4,2 µg/m³. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Ämmässuon PM_2,5-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin muilla HSY:n ilmanlaadun mittausasemilla (4,2–7,0 µg/m³).

Ämmässuolla vuoden 2025 PM_2,5-keskiarvopitoisuus on ollut samaa tasoa kuin edellisinä vuosina 2019–2024. Vuosina 2011–2024 Ämmässuon mittausasemalla pienhiukkasten vuosikeskiarvopitoisuus on vaihdellut 4,1–6,3 µg/m³. Pienhiukkasten vuosipitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti kaukokulkeuma. Pitoisuudet ovat olleet sekä Ämmässuolla että pääkaupunkiseudulla yleisesti matalia.

Ämmässuolla vuorokausikeskiarvopitoisuudet vuonna 2025 vaihtelivat 0–27 µg/m³. Korkeimmat pitoisuudet vuonna 2025 aiheutuivat maamme rajojen ulkopuolelta kaukokulkeutuneista hiukkasista. Tällöin pienhiukkaspitoisuudet kohosivat koko pääkaupunkiseudulla. Ämmässuolla ei ole omia voimakkaita pienhiukkasten lähilähteitä.

Vuonna 2025 haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia seurattiin Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen molemmilla mittausasemilla. Vuonna 2025 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,1 µg/m ³ja 0,2 µg/m ³, mikä vastaa aiempien viime vuosien tasoa. Pitoisuudet olivat Ämmässuo 2-asemalla korkeammat kuin Ämmässuo 1-asemalla. Vuosi 2023 oli ensimmäinen mittausvuosi aseman 1 uudella sijaintipaikalla (aiemmin asema sijaitsi sääaseman vieressä). Uudessa mittauspaikassa pitoisuuksien vuosikeskiarvot ovat samaa tasoa kuin vanhassa paikassa. Pitkän aikavälin tarkastelussa pitoisuudet ovat laskeneet molemmilla mittausasemilla (kuva 15). Nykyisin vuosikeskiarvot ovat hyvin matalia.

Kuva 15. Hai­se­vien rik­kiyh­dis­tei­den (TRS) vuo­si­kes­kiar­vo­pi­toi­suu­det Ämmäs­suon mit­taus­a­se­mil­la vuo­si­na 2002–2025.

Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksille ei ole annettu raja-arvoja. TRS-vuorokausipitoisuudelle on kuitenkin annettu kansallinen ohjearvo 10 μg/m ³, ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Vuonna 2025 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus Ämmässuon mittauksissa oli 0,8 μg/m ³asemalla 1 ja 0,4 μg/m ³asemalla 2 (kuva 16). Ohjearvo ei ylittynyt kummallakaan mittausasemalla. Korkein vuorokausipitoisuus oli 25,4 μg/m ³, ja se mitattiin marraskuussa mittausasemalla 2.

Kuva 16. Hai­se­vien rik­kiyh­dis­tei­den (TRS) vuo­ro­kausioh­jear­voon (10 µg/​​​​​​​m³) ver­ran­nol­li­set pi­toi­suu­det Ämmäs­suon mit­taus­a­se­mil­la vuon­na 2025.

Pitkän aikavälin tarkastelussa TRS-ohjearvo on ylittynyt viimeksi vuonna 2016 Ämmässuo 2-mittausasemalla (kuva 17). Vuoden 2016 jälkeen orgaanista jätettä ei ole saanut enää loppusijoittaa kaatopaikalle, mikä on yksi syy pitoisuuksien laskuun. Lisäksi myös vanhan kaatopaikan ja loppusijoitusalueen pintarakenteita on tiivistetty ja kaasunkeräysjärjestelmää parannettu, mikä vähentää kaatopaikkakaasun karkaamista ilmaan.

Kuva 17. Hai­se­vien rik­kiyh­dis­tei­den (TRS) vuo­ro­kausioh­jear­voon (10 µg/​​​​​m³) ver­ran­nol­li­set pi­toi­suu­det Ämmäs­suol­la vuo­sil­ta 2002–2025 sekä kun­kin vuo­den kor­kein oh­jear­voon ver­ran­nol­li­nen pi­toi­suus.

Hajutunniksi on määritelty tunti, jonka aikana TRS-tuntipitoisuus ylittää 3 µg/m ³. Hajutuntien määrälle ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja. Vuonna 2025 hajutunteja mitattiin Ämmässuo 1-mittausasemalla yhteensä 7 tuntia (0,08 % vuoden tunneista). Ämmässuo 2-mittausasemalla mitattiin 5 hajutuntia (0,05 % vuoden tunneista). Vuoden 2025 syksyllä ei poikkeuksellisesti ollut käytännössä ollenkaan kompostiaumoja kentällä, joka osin selittää vähäistä hajutuntien määrää. Vuonna 2025 asemalla 1 hajutunteja esiintyi helmi‑ ja maaliskuussa, kun taas asemalla 2 niitä havaittiin elo‑, loka‑ ja marraskuussa. Marraskuussa asemalla 2 mitattiin myös poikkeuksellisen korkeita TRS‑pitoisuuksia 10.11.2025 klo 9 ja 10, jolloin pitoisuudet olivat 432 ja 163 µg/m³. Näiden korkeiden pitoisuuksien lähde ei ole tiedossa.

Kuva 18. TRS-tun­ti­kes­kiar­vo­pi­toi­suu­det Ämmäs­suon mit­taus­a­se­mil­la vuon­na 2025.

Pitkän aikavälin tarkastelussa hajutuntien määrä on vähentynyt huomattavasti (kuva 19). Hajutuntien määrä on ollut reilusti alle sata tuntia vuodessa molemmilla mittausasemilla jo useiden vuosien ajan. Hajutuntien määrä on ollut alle sata tuntia vuodessa Ämmässuo 1-asemalla vuodesta 2015 alkaen ja Ämmässuo 2-asemalla vuodesta 2021 alkaen. Enimmillään hajutunteja on kertynyt yli tuhat vuodessa. Tämä on tapahtunut viimeksi vuonna 2013 Ämmässuo 2-mittausasemalla.

Kuva 19. Vuo­sit­tai­set ha­ju­tun­tien mää­rät Ämmäs­suon mit­taus­a­se­mil­la vuo­si­na 2002–2025.

Kuvassa 20 TRS-tuntipitoisuuksien jakautumista eri tuulensuunnille vuonna 2025. Kuvasta havaitaan, että keskiarvoisesti Ämmässuo 1-mittausasemalla korkeimmat pitoisuudet ovat lounais- ja länsisektorilla, jolloin tuuli puhaltaa biojätteen käsittelylaitoksen ja kompostointiaumojen puolelta. Asemalla 1 vuonna 2025 poikkeuksellisesti yksittäiset suuret tuntipitoisuudet mitattiin, kun tuuli idästä. Mittausaseman itäpuolella ei ole HSY:n toimintaa. Ämmässuo 2-mittausasemalla korkeimmat pitoisuudet ovat länsi- ja lounaissektoreilla, jolloin tuuli puhaltaa loppusijoitusalueen suunnalta. Ämmässuo 2-aseman koillissektorin korkea pitoisuus johtuu kahdesta suuresta yksittäisestä tunnista, jolloin pitoisuus oli hyvin korkea.

Kuva 20. Ämmäs­suo mit­taus­a­se­mien TRS-tun­ti­pi­toi­suuk­sien ja­kau­tu­mi­nen eri tuu­len­suun­nil­le vuon­na 2025. Va­sem­mal­la kes­ki­mää­räi­nen pi­toi­suus eri tuu­li­sek­to­reil­la ja oi­keal­la yk­sit­täi­set tun­ti­pi­toi­suu­det tuu­len­suun­nan mu­kaan (as­tei­kot µg/m³).

HSY:n ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2025 alueella toimi kaksi ilmanlaadun mittausasemaa: Ämmässuo 1, joka sijaitsee biojätteen käsittelylaitoksen ja kompostointialueen läheisyydessä ekoteollisuuskeskuksen itäreunalla, sekä Ämmässuo 2, joka sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä. Ämmässuo 1 ‑asemalla mitattiin haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia ja Ämmässuo 2 ‑asemalla hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2,5) sekä TRS‑pitoisuuksia. Ilmanlaatua seurataan jatkuvasti ja mittaustulokset päivittyvät tunneittain HSY:n verkkosivuille.

Vuonna 2025 hengitettävien hiukkasten (PM10) vuosikeskiarvo Ämmässuo 2 ‑asemalla oli 8 µg/m³, mikä on selvästi alle vuosiraja-arvon 40 µg/m³. Vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m³) ylitys tapahtui vuoden aikana vain yhtenä päivänä, ja korkein vuorokausipitoisuus oli 63 µg/m³ maaliskuussa. Vuorokausiraja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt, koska vuorokausiraja-arvon ylitys sallitaan 35 päivänä. PM10‑ohjearvoon (70 µg/m³, kuukauden toiseksi suurin vuorokausipitoisuus) verrannollinen korkein pitoisuus oli 30 µg/m³ maaliskuussa, eikä ohjearvo ylittynyt.

Pienhiukkasten (PM2,5) vuosikeskiarvo oli 4,2 µg/m³, mikä on selvästi alle vuosiraja-arvon 25 µg/m³. Pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin muilla HSY:n mittausasemilla. Korkeimmat pitoisuudet johtuivat kaukokulkeumasta, sillä Ämmässuolla ei ole merkittäviä paikallisia PM2,5‑päästölähteitä.

Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvot olivat vuonna 2025 erittäin matalia: 0,1 µg/m³ Ämmässuo 1 ‑asemalla ja 0,2 µg/m³ Ämmässuo 2 ‑asemalla. TRS‑ohjearvoon (10 µg/m³, kuukauden toiseksi suurin vuorokausipitoisuus) verrannolliset korkeimmat pitoisuudet olivat 0,8 µg/m³ asemalla 1 sekä 0,4 µg/m³ asemalla 2. Näillä arvoilla ohjearvo ei ylittynyt kummallakaan asemalla. Korkein yksittäinen TRS‑vuorokausipitoisuus oli 25,4 µg/m³ ja se mitattiin asemalla 2 marraskuussa, mutta ohjearvovertailuun käytettävä arvo jäi selvästi ohjearvon alle.

Hajutunteja (TRS‑pitoisuus > 3 µg/m³) mitattiin vuonna 2025 vain vähän: Ämmässuo 1 ‑asemalla 7 tuntia ja Ämmässuo 2 ‑asemalla 5 tuntia. Hajutuntien määrä on pitkällä aikavälillä laskenut merkittävästi ja pysyy nykyisin selvästi aiempia vuosikymmeniä matalammalla tasolla.

Vuoden 2025 kokonaiskuvana Ämmässuon ilmanlaatu oli hyvä kaikkien mitattujen epäpuhtauksien osalta. PM ₁₀‑, PM _2,5 ‑ ja TRS‑pitoisuudet alittivat selvästi kaikki raja- ja ohjearvot. Pitkän aikavälin kehitys osoittaa ilmanlaadun parantuneen selvästi muun muassa kaatopaikkakaasun talteenoton tehostumisen ja orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksen päättymisen myötä.

​Pitoisuudet ja tunnusluvut​

Taulukko 1. Lämpötilan (°C) kuukausikeskiarvot ja vuosikeskiarvo ja sateen (mm) kuukausittainen ja vuoden kertymä HSY:n Ämmässuon sääasemalla vuonna 2025

Taulukko 2. Hengitettävien hiukkasten (PM ₁₀), pienhiukkasten (PM _2,5 ) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) kuukausi- ja vuosikeskiarvot vuonna 2025, µg/m ³.​

​

​*PM10 vuorokausiohjearvo on 70 µg/m³, ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta.

*TRS vuorokausiohjearvo on 10 µg/m³, ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta.

 *Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jolloin TRS-pitoisuus ylittää 3 µg/m³.

​​Mittausmenetelmät ja kalibroinnit

Mittalaitteet

Hengitettävät hiukkaset (PM₁₀) ja pienhiukkaset (PM_2,5):

Hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella TEOM 1405D -analysaattorilla maaliskuuhun asti, jonka jälkeen tilalle tuotiin kaksi TEOM 1405 analysaattoria, jotka mittaavat erikseen PM₁₀ ja PM_2,5 -hiukkasia. Molempien analysaattoreiden toiminta perustuu värähtelevään vaakaan.

Haisevat rikkiyhdisteet (TRS):

Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella Thermo 43i- ja Thermo 43c-rikkidioksidianalysaattoreilla, joiden toiminta perustuu UV-fluoresenssiin.

Meteorologinen mittausaineisto:

Sääparametrien seuraamiseen käytetään Vaisalan antureita, jotka ovat kytketty Vaisalan MAWS 110 -mittausyksikköön. Tuulen nopeus- ja suunta-anturi (optinen, WMT700) on sijoitettu säämastoon 10 m korkeuteen. Maston alaosassa noin 2 m korkeudessa on lämpötilan ja kosteuden mittaus sekä auringon kokonaissäteilyanturi (CM14). Sääaseman yhteydessä on myös ilmanpaineen, lämpötilan ja sademäärän (OTT Pluvio2, 400 cm2) mittaus. Sääasema on uusittu ja otettu käyttöön vuonna 2012.

Kalibrointi ja huolto

HSY laatii vuosittain mittaus- ja laatusuunnitelman, jonka avulla varmistetaan mittausten standardien mukaisuus. Mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritetään keskeiset laadunvarmennustoimet eri mittausmenetelmille. Mittalaitteet kalibroidaan mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritellyin väliajoin ja huolletaan säännöllisesti työohjeiden mukaisesti.

Sääaseman anturien huolto, korjaus ja kalibrointi suoritetaan tarvittaessa.