Tiedot
Sää vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatua heikentäviin päästöihin ja mittausasemien tulosten tulkintaan. Huonot ilman sekoittumisolosuhteet nostavat haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia hengitysilmassa, ja kuiva sää lisää pölyämistä. Tuulensuunnalla on iso vaikutus siihen, kulkeutuvatko päästöt päästölähteestä mittausasemalle tai lähiasukkaiden suuntaan. Säätietoja mitataan paikallisesti Ämmässuolla, ja säätietoja verrataan myös lähimmän Ilmatieteen laitoksen mittausaseman tietoihin laadunvarmennuksen ja sääilmiöiden paikallisuuden tutkimiseksi. Säätietoja verrataan lisäksi alueen pidemmän ajan keskiarvoon eli koko mittaushistoriaan (vuodet 2002–2023).
Ämmässuon säämittauksissa vuoden 2024 keskilämpötila oli lähes asteen korkeampi kuin asemalla mitattu pitkän ajan keskiarvolämpötila vuosilta 2002–2023 (kuva 5). Tammikuun oli paljon kylmempi (poikkeama yli 3 °C) pitkän ajan keskiarvoon nähden. Toukokuu oli paljon lämpimämpi (poikkeama yli 3 °C), ja maalis-, kesä-, syys-, loka- ja marraskuu huomattavasti lämpimämpiä (poikkeama 1,5–3 °C) kuin asemalla mitattu pitkän ajan kuukausikeskiarvo. Ämmässuolla mitatut lämpötilat ovat hyvin lähellä (ero alle 1 °C) Ilmatieteen laitoksen Nuuksion mittausaseman lämpötiloja.
Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2024 oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Helsingin Kaisaniemessä vuosi oli aseman 180-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin, keskilämpötila oli 7,8 astetta. Vain tammi- ja huhtikuu olivat tavanomaista kylmempiä koko maassa. Kaikki muut kuukaudet olivat tavanomaista lämpimämpiä. Vuoden 2024 sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista suurempi. Sateisia kuukausia vuoden aikana olivat muun muassa helmi- ja huhtikuu. Toukokuu taas oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi. (Ilmatieteen laitos tiedote 2.1.2025)
Ämmässuon säämittauksissa vuoden 2024 sademäärä oli huomattavasti suurempi kuin asemalla mitattu pitkän ajan keskiarvo vuosilta 2002–2023 (kuva 6). Vuoden 2024 toukokuu oli lähes sateeton, ja myös heinäkuussa satoi tavanomaista vähemmän. Helmi-, huhti-, syys-, marras- ja joulukuussa satoi tavanomaista enemmän. Huhti-, syys- ja marraskuu olivat erityisen runsassateisia pitkän ajan keskiarvoon nähden.
Kuvassa 7 on havainnollistettu tuulensuuntien jakautumista Ämmässuon mittauksissa vuonna 2024 tuuliruusun avulla. Tuuliruusussa on esitetty ajallinen osuus vuoden tunneista, jolloin tuulen nopeus on yli 0,5 m/s jaoteltuna eri ilmansuunnille. Kun tuulen nopeus on alle 0,5 m/s, sää on tyyni. Tyynellä säällä ei voi määrittää tuulen suuntaa. Vertailun vuoksi kuvassa on esitetty kymmenen edellisen vuoden (vuodet 2014–2023) keskiarvo eri tuulensuuntasektoreilla. Vallitseva tuulensuunta pääkaupunkiseudulla on yleisesti lounassektorilta. Vuonna 2024 hallitsevin tuulensuunta Ämmässuon mittauksissa oli etelästä, josta tuuli noin 20 % ajasta. Vuonna 2024 Ämmässuolla tuuli oli tyyni 1,6 % vuoden tunneista.
Kuvassa 8 on esitetty tuulensuunnan jakautuminen eri ilmansuuntiin kuukausittain vuonna 2024. Kuvasta nähdään, että vallitseva tuulensuunta vaihtelee paljon. Esimerkiksi tammi- ja huhtikuussa tuuli pohjoisesta useammin kuin muina kuukausina. Maalis-, kesä- ja heinäkuussa etelätuulten osuus kasvoi. Tuulensuunnalla on hyvin suuri vaikutus epäpuhtauksien pitoisuuksiin, kuten hajutuntien kertymiseen sekä pölyisten päivien määrään. Ilmanlaadun mittausasemat on pyritty sijoittamaan päästölähteisiin nähden vallitsevan tuulen alapuolelle eli koillis- tai itäpuolelle.