Ilmanlaatu Ämmässuolla 2023

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) huolehtii ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla. HSY:n ilmansuojeluyksikkö (seutu- ja ympäristötieto) on seurannut Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen toiminnan vaikutuksia alueen ilmanlaatuun vuodesta 2002. Mittauksia tehdään HSY:n jätehuollon toimeksiannosta.

Vuonna 2023 ilmanlaatua seurattiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM₁₀), pienhiukkaset (PM_2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Ämmässuon ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti HSY:n nettisivuilla. Ilmanlaatua seurataan jatkuvasti ja mittaustulokset päivittyvät tunneittain nettisivuilla.

Ekoteollisuuskeskuksen alueella haisevia rikkiyhdisteitä muodostuu orgaanisen jätteen anaerobisessa hajoamisessa ja biojätteen kompostoinnissa. TRS mittausten tavoitteena on selvittää yleisiä rikkiyhdisteiden pitoisuustasoja ekoteollisuuskeskuksen alueella, arvioida pitoisuuksien kehitystä, kartoittaa mahdollisia hajulähteitä sekä erilaisten kaatopaikkatoimintojen vaikutusta rikkiyhdisteiden pitoisuuksien muodostumiseen. Rikkiyhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat lähteestä ja yhdisteestä riippuen. Hajupäästöjä arvioidaan hajutuntien lukumäärän avulla. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka TRS pitoisuus on yli 3 µg/m³. Pitoisuus 3 µg/m³ on suuntaa antavasti raja, jolloin ihminen haistaa pelkistyneet rikkiyhdisteet selvästi.

Hiukkasmittauksella pyritään selvittämään ekoteollisuuskeskuksen toiminnan vaikutusta ilman hiukkasten pitoisuuksiin. Hiukkaspäästöjä syntyy ekoteollisuuskeskuksen alueella muun muassa kuorma-autojen ja työkoneiden suorista pakokaasupäästöistä sekä liikenteen ilmavirran maasta nostattamana. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen mittaustuloksia on verrattu yhdyskuntailmalle annettuihin kansallisiin ilmanlaadun ohjearvoihin sekä tarkasteltu pitoisuuksia suhteessa EU:n määrittelemiin ilmanlaadun raja-arvoihin. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetut raja- ja ohjearvot on tarkoitettu sovellettavaksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Ekoteollisuuskeskus on suljettu alue, jossa ei asu tai oleskele ihmisiä, joten ohje- tai raja-arvon ylitys ekoteollisuuskeskuksen alueella ei vielä kerro siitä, onko lähimpien asukkaiden luona ohje- tai raja-arvot ylittyneet. Raja- ja ohjearvoihin verrattavat pitoisuudet ja muut oleelliset tunnusluvut löytyvät liitteestä1. Mittauksissa käytetyt mittalaitteiden sekä laadunvarmennustoimenpiteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät liitteestä 2.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on kaksi ilmanlaatua mittaavaa mittausasemaa ja sääasema. Mittausasemien 1 ja 2, lyhyesti Äms1 ja Äms2, sijainnit ovat merkitty alla olevaan karttaan (kuva 1). Asema 1 aloitti toimintansa vuonna 2002 ja asemalla seurataan TRS-pitoisuuksia. Vuonna 2023 asema siirrettiin vallitsevien tuulten alapuolella suhteessa biokaasu- sekä kompostointilaitokseen. Tavoitteena on seurata biokaasulaitoksen ja kompostointitoiminnan TRS-pitoisuuksia. Asema 2 perustettiin vuonna 2011 vanhan kaatopaikan länsirinteelle. Asemalla seurataan loppusijoitusalueen ja vanhan kaatopaikan TRS-pitoisuuksia sekä ekoteollisuuskeskuksen lounas- ja eteläosissa sijaitsevien toimintojen hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia (PM₁₀) ja yleisesti alueen pienhiukkaspitoisuuksia (PM_2.5). Sääasema perustettiin vuonna 2002.

Mittausten sijainnissa ja mitattavissa yhdisteissä on ollut muutoksia historiassa. Asemalla 1 on mitattu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuosina 2002–2004 ja 2007–2010, sekä pienhiukkasten pitoisuuksia vuosina 2007–2010. Hengitettävien hiukkasten mittaukset siirrettiin väliaikaisesti Laitamaalle vuosiksi 2005–2006 kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi. Laitamaan mittausasema sijaitsi noin 1 km etäisyydellä mittausasemasta 2 länsiluoteeseen. Samassa paikassa tehtiin lisämittauksia kesällä 2016, ja näistä mittauksista on tehty erillinen raportti.

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 1 sijaitsee aivan ekoteollisuuskeskuksen alueen itäreunassa avoimessa paikassa (kuva 2). Etäisyys lähimpään biokaasulaitoksen rakennukseen on noin 30 metriä. Noin 20 metrin etäisyydellä, aseman itäpuolella, alkaa korkea maavalli.

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsipuolella terassitiellä säätöasema 5 vieressä. Aseman ympäristö on tasaista avointa rinnettä. Mittausaseman länsipuolella on jätteentäyttö- ja tuhkankäsittelyalue sekä lounaispuolella louhekenttä ja kuonankäsittelyalue (kuva 3).

Ämmässuon sääaseman ympäristö on tasaista ja avointa kenttää. Maston läheisyydessä ei ole isoja rakennuksia tai muita ilmavirtauksiin vaikuttavia tekijöitä (kuva 4).

Sää vaikuttaa merkittävästi ilmanlaatu heikentäviin päästöihin ja mittausasemien tulosten tulkintaan. Huonot ilman sekoittumisolosuhteet nostavat haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia hengitysilmassa ja kuiva sää lisää pölyämistä. Tuulen suunnalla on iso vaikutus siihen päätyvätkö päästöt päästölähteestä mittausasemalle tai lähiasukkaiden suuntaan. Säätietoja mitataan paikallisesti Ämmässuolla ja säätietoja verrataan myös lähimpään Ilmatieteen laitoksen mittausaseman tietoihin laadunvarmennuksen ja sääilmiöiden paikallisuuden tutkimiseksi. Säätietoja verrataan lisäksi alueen pitemmän ajan keskiarvoon eli koko mittaushistoriaan (vuodet 2002–2022).

Vuonna 2023, kesä-, elo- ja syyskuu olivat tavanomaista lämpimämpiä verrattuna pitemmän ajan keskiarvoon, kun taas joulukuu oli paljon tavanomaista kylmempi (kuva 5). Koko vuoden keskilämpötila oli kuitenkin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Ämmässuolla mitatut lämpötilat ovat hyvin lähellä Ilmatieteen laitoksen Nuuksion mittaamia lämpötiloja.

Sadanta oli vuonna 2023 huomattavasti suurempi kuin pitemmän ajan keskiarvo (kuva 6). Vuonna 2023 vuoden sadesumma oli 895 mm, kun taas pitkän ajan keskiarvosta laskettu vuoden sadesumma on 565 mm. Vuonna 2023 tammi- ja maaliskuu olivat hyvin runsaslumisia ja elo- ja lokakuu olivat erityisen runsassateisia. Huhti-, touko- ja kesäkuussa satoi selvästi keskimääräistä vähemmän.

Kuvassa 7 on havainnollistettu tuulensuutien jakautumista vuonna 2023. Vertailun vuoksi kuvassa on kuvattu vuosien 2002–2022 minimi, maksimi ja keskiarvo eri sektoreilla. Vallitseva tuulensuunta pääkaupunkiseudulla on yleisesti lounassektorilta. Vuonna 2023 hallitsevin tuulen suunta oli lounaasta, josta tuuli noin 18 % ajasta.

Kuvassa 8 on esitetty tuulensuunnan jakautuminen eri ilmansuuntiin eri kuukausina vuonna 2023. Kuvasta nähdään, että vallitseva tuulen suunta vaihtelee paljon ja sillä on hyvin suuri vaikutus tuloksiin esimerkiksi hajutuntien kertymiseen sekä pölyisten päivien määrään. Esimerkkinä marras- ja joulukuu, jolloin tuuli pohjoisesta tai koillisesta suurimman osan ajasta, joka on hyvin poikkeuksellista muihin kuukausiin nähden. Asemat on pyritty sijoittamaan päästölähteisiin nähden vallitsevan tuulen alapuolelle eli koillis- tai itäpuolelle.

Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksiensa mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Täten ilmanlaadun turvaamiseksi on määritelty raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvot sekä kriittiset tasot.

Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on esitetty taulukossa 1.

Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi suunnittelijoille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua, ja niiden ylittyminen pyritään estämään. Epäpuhtauksien tunti- ja vuorokausipitoisuuksien ohjearvot on annettu terveydellisin perustein. Ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 2.

Liitteessä 1 on esitetty taulukoissa raja- ja ohjearvoihin verratut pitoisuudet, hajutunnit ja ajallinen kattavuus kuukausittain sekä myös vuosikeskiarvot eri komponenteilla vuodesta 2002 lähtien.

Ämmässuolla pölyämistä aiheuttaa maarakennustyöt ja siihen liittyvä raskasliikenne, alueella tehtävä kuonankäsittely sekä louheen varastointi ja murskaus. Suomessa korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin katupölykaudella, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekoitushiekka sekä nastojen ja hiekan kuluttama asfalttipöly leijuvat ilmassa.

Vuonna 2023 hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalla 9 µg/m³. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon, 40 µg/m³, alapuolella. Ämmässuon PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin suurimassa osassa muista HSY:n mittausasemista, joiden vuosikeskiarvot vaihtelivat 7–18 µg/m³. Edellisvuosiin verrattuna vuosikeskiarvo oli vuonna 2023 tavanomaista matalampi (kuva 9). Vuonna 2018 tapahtunut pitoisuuksien nousu johtui siitä, että kuonankäsittely siirtyi vallitsevien tuulten alapuolelle suhteessa mittausasemaan sekä myös lähemmäksi mittausasemaa.

Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m³ vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Korkein mitattu vuorokausipitoisuus Ämmässuolla oli 67 µg/m³ (4.7.2023), joka oli samalla ainut raja-arvotason ylitys vuonna 2023. Päivänä, jolloin raja-arvon ylitys tapahtui, tuulen suunta oli lounaasta, jossa sijaitsee kuonankäsittelyalue.

Kuvassa 10 on esitetty hengitettävien hiukkasten keskimääräiset vuorokausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2023 sekä vastaavat pitoisuudet Helsingin kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. Ämmässuolla pitoisuudet vaihtelivat 0–67 µg/m³. Ämmässuo 2 -mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä on mitattu aikaisempina vuosina 0–6 kpl vuodessa. Kallioon verrattuna Ämmässuolla on enemmän pitoisuuspiikkejä kesäaikaan.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on annettu kansallinen ohjearvo 70 µg/m³ ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Vuonna 2023 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 34 µg/m³ mitattiin kesä- ja heinäkuussa, eikä ohjearvo ylittynyt (kuva 11). Suurimmat ohjearvoon verrattavat pitoisuudet mitataan yleensä touko–elokuussa, kuten myös vuonna 2023. Tänä vuonna myös huhtikuussa oli pitemmän ajan keskiarvoa suurempi ohjearvopitoisuus (31 µg/m³).

Kuvassa 12 on esitetty vuoden suurin PM₁₀-ohjearvoon verrannollinen pitoisuus vuosilta 2011–2023. Pitoisuus on vaihdellut 20–66 µg/m³. Ohjearvo ei siis ole ylittynyt asemalla 2 kertaakaan koko mittaushistorian aikana. Vuodesta 2018 lähtien pitoisuudet ovat kuitenkin nousseet aiempaa korkeammiksi, mikä johtuu kuonankäsittelyn siirtämisestä aseman läheisyyteen. Vuonna 2023 pitoisuus oli kuitenkin huomattavasti matalampi kuin vuosina 2018–2022.

Tarkasteltaessa PM₁₀-tuntipitoisuuksien jakautumista eri tuulensuunnille vuonna 2023 (kuva 13 ja kuva 14) havaitaan, että korkeimmat pitoisuudet keskimäärin ovat lounas- ja eteläsektoreilta, josta tulevat myös isoimmat yksittäiset tuntipitoisuudet. Lounas- ja eteläsektoreiden suunnassa on mm. kuonan käsittelyalue. Itä- ja koillissektoreilla on myös muita sektoreita keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia. Kyseisillä sektoreilla ovat vanhan kaatopaikan lakialue, jossa maarakennustyöt jatkuvat edelleen.

Pienhiukkasten (PM_2.5) pitoisuudet ovat Suomessa yleensä matalia. Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä, kuten liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Kaatopaikka- tai biokaasun polttaminen ei tuota primäärisiä pienhiukkasia. Toisaalta kaatopaikkakaasut itsessään voivat muodostaa sekundäärisiä pienhiukkasia, joita ei tällä hetkellä mitata Ämmässuolla.

Vuonna 2023 pienhiukkaspitoisuuksien (PM_2.5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalla 4,1 µg/m³. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella. Ämmässuon PM_2.5-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin muilla HSY:n pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausasemilla (3,9–6,9 µg/m³). Edellisvuosiin verrattuna pitoisuus on samaa tasoa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvopitoisuus on vaihdellut 4,1–6,4 µg/m³ vuosina 2011–2023. Pienhiukkasten vuosipitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti kaukokulkeuma ja pitoisuudet ovat olleet viimeisinä vuosina pääkaupunkiseudulla yleisesti matalia.

Vuorokausikeskiarvopitoisuudet vaihtelivat vuonna 2023 0,1–17,3 µg/m³. Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin eikä Ämmässuolla ole voimakkaita pienhiukkasten lähilähteitä. Suurimmat pitoisuudet vuonna 2023 olivat aiheutuneet kaukokulkeutuneista hiukkasista, jolloin pienhiukkaspitoisuudet olivat kohonneet koko pääkaupunkiseudulla.

Vuonna 2023 Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueen haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvot olivat 0,2 µg/m³ asemalla 1 ja 0,1 µg/m³ asemalla 2. Vuosikeskiarvot ovat olleet matalia viime vuosina ja nyt vuonna 2023 vuosikeskiarvo oli asemalla 2 vielä viime vuosia matalampi (kuva 15). Vuosi 2023 oli ensimmäinen mittausvuosi aseman 1 uudella sijainnilla mutta vuosikeskiarvo on samaa tasoa kuin entisellä asemalla 1.

Vuonna 2023 hajutunteja mitattiin vain yksi kappale asemalla 1. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m³-tason. Hajutuntien määrään ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja. Hajutunteja on kertynyt kolmena edellisenä vuonna hyvin vähän. Ainoa hajutunnin ylitys mitattiin marraskuussa asemalla 1. Pahimmillaan hajutunteja on kertynyt ennen jopa noin 1000 kappaletta mutta vuoden 2015 jälkeen hajutuntien määrä on laskenut voimakkaasti.

Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuuden ohjearvo, 10 µg/m³, ei ylittynyt vuonna 2023. Mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 0,7 µg/m³, joka mitattiin marras- ja joulukuussa (kuva 16). Mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 0,6 µg/m³ mitattiin joulukuussa. Vuorokausipitoisuudet vaihtelivat 0–0,9 µg/m³ asemalla 1 ja 0–0,8 µg/m³ asemalla 2. Ohjearvoon verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausikeskiarvopitoisuutta.

Kuvasta 17 nähdään, että ohjearvo ei ole ylittynyt vuoden 2016 jälkeen Ämmässuon mittausasemilla. Vuoden 2016 jälkeen ei ole saanut enää loppusijoittaa orgaanista jätettä, joka on yksi syy pitoisuuksien laskuun. Lisäksi myös vanhan kaatopaikan ja loppusijoitusalueen pintarakenteita on tiivistetty ja kaasunkeräysjärjestelmää parannettu, joka vähentää kaatopaikkakaasun karkaamista ilmaan.

Asemalla 1 korkein tuntipitoisuus, 3,3 µg/m³, mitattiin marraskuussa ja vastaavasti asemalla 2 korkein tuntipitoisuus, 3,0 µg/m³, mitattiin joulukuussa useamman kerran (kuva 18). Matalimmillaan pitoisuudet olivat nollassa molemmilla asemilla. Pitoisuuden suuruuteen vaikuttaa olennaisesti tuulen nopeus ja suunta. Tyynellä säällä ilma ei pääse sekoittumaan yhtä tehokkaasti, jolloin pitoisuus pääsee nousemaan korkeammaksi. Tämän vuoksi korkeimmat pitoisuudet mitataan yöllä tai aamulla, jolloin sää on tyyni ja sekoittuminen vähäistä. TRS-pitoisuuksia aiheuttavat toiminnat ovat molemmilla asemilla etelän ja lännen välisellä tuulisektorilla, joten muilla tuulen suunnilla TRS-pitoisuudet ovat odotetusti lähes nollassa.

Joulukuussa oli asemalla 2 pidempi datakatko, joka johtui laiterikosta ja kyseiseltä kuukaudelta saatiin mitattua vain noin 50 % ajasta.

Tarkasteltaessa TRS-pitoisuuksien keskiarvoja eri tuulen suunnilla (kuva 19) havaitaan, että asemalle 1 korkeimmat pitoisuudet havaitaan länsi- ja lounassektoreilta, jolloin tuuli puhaltaa biojätteen käsittelylaitoksen ja kompostointiaumojen puolelta. Asemalla 2 selvästi korkeimmat pitoisuudet tulevat lounaissektorilla, jolloin tuuli puhaltaa jätteen vastaanottokentän ja loppusijoitusalueen puolelta

Kuvassa 20 on yksittäisten tuntikeskiarvopitoisuuksien jakautuminen eri tuulen suunnille. Katkoviivalla on merkitty hajutuntiraja. Myös suurimmat yksittäiset tuntipitoisuudet tulevat pääosin lounaasta tai lännestä.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella on mitattu ilmanlaatua vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2023 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella. Asema 1 (Äms1) aivan alueen itäreunassa lähellä biojätteenkäsittelylaitosta sekä kompostointiaumoja. Asema 2 (Äms2) sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä. Mitattavina komponentteina vuonna 2023 olivat hengitettävät hiukkaset (PM₁₀), pienhiukkaset (PM_2.5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS).

Vuonna 2023 hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalla 9 µg/m³, joka on hieman matalampi kuin aikaisempina vuosina. Kyseinen pitoisuus on selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m³) alapuolella. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet vaihtelivat 0,4–67 µg/m³. PM₁₀-vuorokausiraja-arvotaso ylittyi yhtenä päivänä. Ylityksiä asemalla 2 on ollut 0–6 kappaletta vuodessa aikaisempina vuosina. Korkein vuorokausiohjearvoon (70 µg/m³) verrannollinen pitoisuus mitattiin touko- ja kesäkuussa pitoisuuden ollessa 34 µg/m³ eli vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Tuulen suunta oli näinä päivinä suurelta osin lounaasta. Ohjearvo ei ole ylittynyt kertaakaan aseman 2 mittaushistorian aikana (2011–2023). Korkeimmat yksittäiset PM₁₀-tuntipitoisuudet mitattiin tuulen sunnan ollessa asemaan nähden lounaasta, jossa sijaitsee kuonankäsittely- ja louheen murskausalue.

Vuonna 2023 pienhiukkaspitoisuuksien (PM_2.5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen mittausasemalla 4,1 µg/m³. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m³) alapuolella Ämmässuon PM_2.5-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin muilla HSY:n pääkaupunkiseudun ilmanlaadun mittausasemilla (3,9–6,9 µg/m³). Edellisvuosiin verrattuna pitoisuus on samaa tasoa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvopitoisuus on vaihdellut 4,1–6,4 µg/m³ vuosina 2011–2023. Ämmässuon vuorokausipitoisuudet vaihtelivat 0,1 ja 17,3 µg/m³. Ämmässuolla ei ole merkittäviä pienhiukkasten lähilähteitä, joten kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkasten pitoisuuksiin.

Vuonna 2023 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia seurattiin molemmilla mittausasemilla. Vuodesta 2016 alkaen TRS-pitoisuudet ovat varsinkin asemalla 2 alkaneet laskea. Vuonna 2023 vuosipitoisuus oli 0,2 µg/m³ asemalla 1 ja 0,1 µg/m³ asemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat matalampia. Hajutunteja mitattiin vain 1 kpl asemalla 1.

Suurin TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvoon (10 µg/m³) verrattava pitoisuus 0,7 µg/m³ mitattiin marraskuussa mittausasemalla 1. Mittausasemalla 2 suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 0,6 µg/m³. Ohjearvo on ylittynyt viimeksi vuonna 2016. Asemalla 1 vuorokausipitoisuudet vaihtelivat 0–0,9 µg/m³ ja asemalla 2 pitoisuudet vaihtelivat 0–0,8 µg/m³. Koko vuoden keskiarvoja eri tuulen suunnilla tarkasteltuna mittausasemalla 1 korkeimmat TRS-pitoisuudet mitattiin tuulen suunnan ollessa lännestä tai lounaasta. Kyseisillä suunnilla on mm. biojätteen käsittelylaitos ja kompostointikentät. Mittausasemalla 2 korkeimmat pitoisuudet havaittiin lounassektorilla, jossa sijaitsee nykyinen jätteen loppusijoitusalue.

Liite 1. Pitoisuudet ja tunnusluvut

*PM₁₀ vuorokausiohjearvo on 70 µg/m³ ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta.

*TRS vuorokausiohjearvo on 10 µg/m³ ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta.

*Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jolloin TRS-pitoisuus ylittää 3 µg/m³.

Liite 2. Mittausmenetelmät ja kalibrointi

Mittalaitteet

Hengitettävät hiukkaset (PM₁₀) ja pienhiukkaset (PM_2,5):

Hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella TEOM 1405D -analysaattorilla, jonka toiminta perustuu värähtelevään vaakaan.

Haisevat rikkiyhdisteet (TRS):

Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella Thermo 43i ja Thermo 43c rikkidioksidianalysaattoreilla, joiden toiminta perustuu UV-fluoresenssiin.

Meteorologinen mittausaineisto:

Sääparametrien seuraamiseen käytetään Vaisalan antureita, jotka ovat kytketty Vaisalan MAWS 110 mittausyksikköön. Tuulen nopeus – ja suunta-anturi (optinen, WMT700) on sijoitettu säämastoon 10 m korkeuteen. Maston alaosassa noin 2 m korkeudessa on lämpötilan ja kosteuden mittaus sekä auringon kokonaissäteilyanturi (CM14). Sääaseman yhteydessä on myös ilmanpaineen, lämpötilan ja sademäärän (OTT Pluvio2, 400 cm2) mittaus. Sääasema on uusittu ja otettu käyttöön vuonna 2012. Maston rikkoutumisen vuoksi kesäkuusta 2020 marraskuun 2020 asti tuulitiedot on mitattu Vaisalan WXT535-sääasemalla Aseman 1 katolla noin 4 metrin korkeudelta.

Kalibrointi ja huolto

HSY laatii vuosittain mittaus- ja laatusuunnitelman, jonka avulla varmistetaan mittausten standardien mukaisuus. Mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritetään keskeiset laadunvarmennustoimet eri mittausmenetelmille. Mittalaitteet kalibroidaan mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritellyin väliajoin ja huolletaan säännöllisesti työohjeiden mukaisesti.

Sääaseman anturit ovat huoltovapaita. Niiden huolto, korjaus ja kalibrointi suoritetaan tarvittaessa.