Tiedot
Suomessa korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin katupölykaudella, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekoitushiekka sekä nastojen ja hiekan kuluttama asfalttipöly leijuvat ilmassa. Ämmässuolla pölyämistä aiheuttaa maarakennustyöt ja siihen liittyvä raskasliikenne, alueella tehtävä kuonan käsittely sekä louheen varastointi ja murskaus.
Vuonna 2022 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 10 µg/m3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m3) alapuolella. Ämmässuon PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin suurimassa osassa muista HSY:n mittausasemista, joiden vuosikeskiarvot vaihtelivat välillä 6–21 µg/m3. Edellisvuosiin verrattuna vuosipitoisuus oli vuonna 2022 hyvin tavanomainen (kuva 8). Vuonna 2018 tapahtunut pitoisuuksien nousu johtui siitä, että kuonankäsittely siirtyi vallitsevien tuulten alapuolelle suhteessa mittausasemaa sekä myös lähemmäksi mittausasemaa.
Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Korkein mitattu vuorokausipitoisuus Ämmässuolla oli 100 µg/m3 (11.8.2022). Kuvassa 9 on esitetty hengitettävien hiukkasten keskimääräiset vuorokausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2022 sekä vastaavat pitoisuudet Helsingin kaupunkitausta-asemalla Kalliossa. Ämmässuolla pitoisuudet vaihtelivat 0,4 ja 100 µg/m3 välillä. Raja-arvotason ylittäviä vuorokausipitoisuuksia mitattiin yhteensä neljänä vuorokautena vuonna 2022. Ämmässuo 2 -mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä on mitattu aikaisempina vuosina 0–6 kpl vuodessa. Raja-arvotason ylityksiä oli toukokuussa kaksi sekä loput kaksi heinä- ja elokuussa. Kallioon verrattuna Ämmässuolla on paljon enemmän pitoisuuspiikkejä etenkin kesäaikaan.
Kuvassa 10 on esitetty yksittäisten tuntipitoisuuksien jakautuminen eri tuulen suuntiin niinä päivinä, kun vuorokausikeskiarvo on ylittänyt 50 µg/m3 -raja-arvotason. Suurimmat tuntipitoisuudet tulevat poikkeuksetta lounaasta asemaan nähden. Tällä suunnalla on mm. kuonan käsittelyä sekä kiven murskausta.
Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on annettu kansallinen ohjearvo 70 µg/m3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Vuonna 2022 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 54 µg/m3 mitattiin toukokuussa, eikä ohjearvo ylittynyt (kuva 11). Elokuussa oli toiseksi korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus 45 µg/m3. Suurimmat ohjearvoon verrattavat pitoisuudet mitataan yleensä touko–elokuussa, kuten myös vuonna 2022.
Korkein kuukausipitoisuus 22 µg/m3 mitattiin elokuussa (kuva 12), jolloin tuulen suunta vaihteli paljon eikä vallitseva tuulen suunta ollut lounaasta. Elokuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja hyvin kuiva, joka selittää suurta kuukausikeskiarvoa, vaikka vallitsevat tuulensuunnat eivät ollutkaan lounaasta, jolloin pölyämistä yleensä tapahtuu. Suurimmat keskiarvopitoisuudet mitataan yleensä touko–elokuussa, kuten myös vuonna 2022.
Kuvassa 13 on esitetty vuoden suurin PM10-ohjearvoon verrannollinen pitoisuus vuosilta 2011–2022. Pitoisuus on vaihdellut välillä 20–66 µg/m3. Ohjearvo ei siis ole ylittynyt asemalla 2 kertaakaan koko mittaushistorian aikana, mutta vuodesta 2018 eteenpäin pitoisuudet ovat olleet aikaisempaa korkeammalla tasolla, joka selittyy kuonankäsittelyn siirtymisellä lähemmäksi asemaa.
Tarkasteltaessa PM10-tuntipitoisuuksien jakautumista eri tuulensuunnille vuonna 2022 (kuva 14 ja kuva 15) havaitaan, että korkeimmat pitoisuudet keskimäärin ovat lounas- ja länsisektoreilta, josta tulevat myös isoimmat yksittäiset tuntipitoisuudet. Lounas- ja länsisektoreiden suunnassa on mm. kuonan käsittely- ja louheen murskausalue . Itä- ja koillissektoreilla on myös muita sektoreita keskimääräistä korkeampia pitoisuuksia. Kyseisillä sektoreilla ovat vanhan kaatopaikan lakialue, jossa maarakennustyöt jatkuvat edelleen.