Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset 2023

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Talven ilmanlaatu

Talven ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 1.1.1.–1.1.3.). Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni kuitenkin vilkasliikenteisillä alueilla huonoksi ja jopa erittäin huonoksi hengitettävien hiukkasten eli katupölyn takia. Mäkelänkadulla myös liikenteen pakokaasut heikensivät ilmanlaadun ajoittain huonoksi. Tapanilan pientaloalueella ilmanlaatu oli talvikuukausina ajoittain huono tai erittäin huono pienhiukkasten takia.

Vilkasliikenteisillä alueilla talvikuukausina (joulukuu 2022-helmikuu 2023) oli huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja 0–32 asemasta riippuen. Huonot ja erittäin huonot ilmanlaadun tunnit osuivat pääasiassa helmikuulle, jolloin jo useammalla mittausasemalla mitattiin hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvotason ylittäviä pölyisiä päiviä. Tammi- ja helmikuussa kuukauden keskilämpötilat olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla noin pari astetta lämpimämmät kuin vertailukaudella (1991–2020) (Ilmatieteen laitos 2023). Tammikuussa sademäärät olivat melkein kaksinkertaisia vertailukauteen verrattuna, mutta helmikuussa satoi vähemmän (Ilmatieteen laitos 2023), jolloin vilkasliikenteisillä alueilla kadut pääsivät kuivahtamaan. Tällöin talven aikana monista eri lähteistä tielle kertynyt hiukkasmassaa nousi ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta.

Tapanilan pientaloalueella oli talvikuukausina (joulukuu 2022-helmikuu 2023) huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja 11. Tapanilan pientaloalueella pienhiukkaset huononsivat ilmanlaatua varsinkin joulu- ja helmikuussa. Pääkaupunkiseudulla ulkoilman pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi pienhiukkasia kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta.

Talven ilmanlaatu oli pysyvillä mittausasemilla melko samankaltainen kuin vuonna 2021–2022, lukuun ottamatta Mannerheimintien mittausasemaa (Helsingin keskusta), jossa oli edelliseen talveen verrattuna vähemmän huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja. Mannerheimintien ilmanlaatuun vaikuttaa kuitenkin läheinen korjausrakentamisen työmaa. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat talvella alle raja-arvojen.

Pölyisiä päiviä, jolloin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona) oli talvikuukausina Mannerheimintiellä 1, Mäkelänkadulla 5 ja Hämeenlinnanväylällä 3. Raja-arvotason ylitykset osuivat pääasiassa helmikuulle (kuva 1.1.5). Raja-arvotaso saa ylittyä 35 kertaa vuodessa ennen kuin raja-arvo ylittyy. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuuden kansallinen ohjearvo (70 µg/m³) ylittyi helmikuussa Hämeenlinnanväylän siirrettävällä mittausasemalla.

WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo hengitettäville hiukkasille (45 µg/m³) ylittyi talven aikana Mäkelänkadulla ja Hämeenlinnanväylällä. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.

Pienhiukkasten WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo (15 µg/m³) ei ylittynyt talvikuukausina. Ohjearvotaso saa ylittyä kolme kertaa kalenterivuoden aikana ennen kuin varsinainen ohjearvo ylittyy.

Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso (200 µg/m³) ja tuntipitoisuuden (150 µg/m³) ohjearvo eivät ylittyneet talven aikana. Kansallinen vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi Mäkelänkadulla joulukuussa.

WHO:n terveysperusteinen vuorokausiohjearvo typpidioksidille (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi monissa liikenneympäristöissä talven aikana. Pysyvillä mittausasemilla, jotka sijaitsevat vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyydessä ylityspäiviä oli noin 11–38 joulu-helmikuun aikana. Kallion kaupunki tausta-asemalla vuorokausiohjearvo ylittyi 10 päivänä. Luukin maaseutu tausta-asemalla vuorokausiohjearvotaso typpidioksidille ei ylittynyt.

Rikkidioksidin raja- ja ohjearvot eivät ylittyneet talven aikana.

Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ei ylittynyt talvikuukausina.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.

Ilmanlaadun raja- ja ohjearvoja

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Kevään ilmanlaatu

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli kaikilla mittausasemilla yli puolet ajasta maalis-toukokuussa hyvä tai tyydyttävä, vähintäänkin 64 % kuukauden tunneista. Vilkasliikenteisillä alueilla ilmanlaatu heikkeni ajoittain välttäväksi, huonoksi ja jopa erittäin huonoksi. Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli kevään aikana Hämeenlinnanväylällä 154, Mäkelänkadulla 101, Leppävaarassa 63, Kauniaisissa 40 Tikkurilassa 34, Tapanilassa 8, Jätevoimalalla 7, Kalliossa 2 ja Vartiokylässä 1. Luukissa ei ollut kevätkuukausina huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja.

Suurin osa erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunneista osuivat maalis-huhtikuulle. Maalis−huhtikuussa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisillä alueilla huono ja erittäin huono 34–145 tuntia, asemasta riippuen (kuva 2.1.1, 2.1.2 ja 2.1.3.). Toukokuussa vastaava luku oli 0–12 tuntia. Tausta- ja pientaloalueilla ilmanlaatu oli maalis−huhtikuussa huono ja erittäin huono 0–3 tuntia. Toukokuussa vastaava luku oli 0–5 tuntia. Huonot ilmanlaadun tunnit aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Pientaloalueilla myös pienhiukkaset heikensivät ilmanlaatua.

Liikenneasemilla (kuva 2.1.4) huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit johtuivat keväällä pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä, joita liikennevirta ja tuuli nostavat tehokkaasti ilmaan. Keväällä 2023 huonon ilmanlaadun tunteja oli liikenneasemilla pääsääntöisesti vähemmän kuin kevään 2022 katupölykaudella.

Kevään katupölykausi

Talven ja kevään sääolot sekä katujen kunnossapito vaikuttavat siihen, kuinka paljon katupölyä kertyy katujen pinnoille ja milloin se nousee ilmaan katujen kuivahtaessa. Kevään katupölykauden ajankohta ja voimakkuus vaihtelevat siksi vuosittain. Keväisin kuivalla ja tyynellä säällä ilmanlaatu heikkenee erityisen huonoksi, kun kevätpuhdistus on vielä kesken ja liikennevirta ja tuuli nostavat pölyn tehokkaasti ilmaan. Katupölyhiukkasista suurin osa kuuluu hengitettävien hiukkasten karkeaan kokoluokkaan (PM_10-2,5).

Maaliskuussa kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla hieman vertailukauden (1991–2020) tasoa kylmemmät (Ilmatieteen laitos 2023). Huhtikuussa kuukaudet keskilämpötilat olivat hieman vertailukautta lämpimämmät ja toukokuussa kuukauden keskilämpötila oli lähellä vertailukauden tasoa.

Maaliskuussa lunta oli pääkaupunkiseudulla tavanomainen määrä vertailukauteen nähden (Ilmatieteen laitos 2023). Maaliskuussa sademäärät olivat kuitenkin kaksinkertaiset vertailukauteen nähden sekä Helsingin Kaisaniemen että Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla. Huhtikuussa satoi tavanomaista vähemmän ja huhtikuun aikana myös lumipeite suli pois. Toukokuussa sademäärä palasi lähemmäs vertailukauden tasoa.

Korkeita ilman hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuun lopulla, mutta maalis-huhtikuussa katujen pölyämien oli suurinta. Ensimmäisen kerran hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät vuorokausiraja-arvotason (50 µg/m³) 27.1. Mäkelänkadulla. Vuorokausiraja-arvotaso ylittyi useasti maalis-huhtikuussa Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa, Kauniaisissa, Tikkurilassa ja Hämeenlinnanväylällä. Toukokuussa raja-arvotaso ylittyi Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla ja Hämeenlinnanväylällä. Katupölykauden korkein vuorokausipitoisuus (138 µg/m³) mitattiin Hämeenlinnanväylän mittausasemalla maaliskuussa.

Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso on ylittynyt tänä vuonna tammi-toukokuussa Mäkelänkadulla 23, Mannerheimintiellä 17, Leppävaarassa 11, Kauniaisissa 11, Tikkurilassa 9, Tapanilassa kerran ja Hämeenlinnanväylällä 22 kertaa. Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Kauniaisissa, Hämeenlinnanväylällä ja Mäkelänkadulla. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyi Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Hämeenlinnanväylällä.

HSY antoi kastelupyynnöt pääkaupunkiseudun pääväylille 7 kertaa kevään katupölykauden aikana. Pääväyliä kasteltiin 6 kertaa huhtikuussa (5.4., 11.4., 13.4., 17.4., ja 20.4.) ja kerran toukokuussa (11.5.). Tällöin tienpientareita kasteltiin pölyä sitovalla laimealla kalsiumkloridiliuoksella.

Hiekanpoiston yhteydessä tienpinta usein kastellaan, jotta ilmanlaatua heikentävän katupölyn nouseminen tienpinnasta hengitysilmaan saadaan minimoitua. Keväistä katupölyä on jo ennen hiekanpoistoa pyritty vähentämään levittämällä katualueille kalsiumkloridiliuosta, joka sitoo kosteutta tienpintaan ja näin ehkäisee pölyn nousemista hengitysilmaan. Lisäksi katupölyä pyritään vähentämään käyttämällä talvella ja keväällä hiekoituksessa pesuseulottua sepeliä, jossa pölyä on jo lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän.

Helsingissä katujen kevätsiivous alkoi karkean sepelin nostamisella maaliskuun loppupuolella (Helsingin kaupunki 2023). Katuja siivoamassa oli tänä vuonna entistä suurempi määrä koneita ja pesu-urakka valmistui toukokuussa. Helsingissä puhdistetaan 2500 km katuja (Yle Uutiset 2023).

Espoossa katujen puhdistus alkoi huhtikuussa (Espoon kaupunki 2023). Keskeisimmillä alueilla urakka valmistui vapuksi ja muualla kaupungissa valmista oli toukokuun aikana. Ensimmäisenä hiekoitushiekka poistetaan bussiliikenteelle tärkeiltä pääkaduilta, jonka jälkeen siirrytään pääkatujen varsilla oleville kävely- ja pyöräteille sekä sivukaduille. Vappuun mennessä saadaan yleensä ensimmäinen hiekanpoistokierros pääväyliltä tehtyä. Sivukatuja puhdistetaan paikoin vielä toukokuun lopulla.

Vantaalla hiekanpoisto alkoi huhtikuussa (Vantaan kaupunki 2023). Hiekkojen poisto kestää noin kuukauden. Suurin osa karkeasta hiekasta saatiin poistettua kaduilta vappuun mennessä. Katujen puhdistus aloitetaan tärkeiltä joukkoliikennekaduilta ja torialueilta sekä niiden varsilla olevista jalankulku- ja pyöräteistä. Puhdistettavaa katualuetta Vantaalla on noin 1600 km.

Vertailu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät kuitenkin raja-arvotason maalis–toukokuussa useasti. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona) oli tammi-toukokuussa Mäkelänkadulla 23, Mannerheimintiellä 17, Leppävaarassa 11, Kauniaisissa 11, Tikkurilassa 9, Tapanilassa 1 ja Hämeenlinnanväylällä 22 kertaa (kuva 2.3.1).

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Ohjearvo ylittyi keväällä Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Hämeenlinnanväylällä.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) ylittyi keväällä Leppävaarassa, Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Kauniaisissa, Hämeenlinnanväylällä ja Mäkelänkadulla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus ylitti keväällä WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvotason (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) Mannerheimintiellä, Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Hämeenlinnanväylällä.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Tuntitasolla raja- ja ohjearvojen ylitykset ovat melko harvinaisia, mutta niin voi tapahtua erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin tuntipitoisuuden raja-arvotaso 200 µg/m³ ja vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) eivät ylittyneet kevätkuukausina.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi toukokuussa Luukissa.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet maalis–toukokuun aikana.

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Kesän ilmanlaatu

Kesän ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä. Kesällä ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 % ajasta kaikilla mittausasemilla (kuva 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3.). Sää ja päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun, ja lomakaudella ilmanlaatu onkin yleensä vuoden puhtainta. HSY:n mittausten mukaan heinä- ja elokuu oli ilmanlaadultaan kesäkuuta parempia.

Helsingissä ilmanlaatu oli kesäkuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä (kuva 3.1.1). Helsingin ilmanlaadun mittausasemilla oli kesäkuukausina 0–13 huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tuntia. Kun ilmanlaatu on huono, terveysvaikutukset ovat mahdollisia herkillä ihmisillä. Kesäkuussa Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla oli kaksi pölyistä päivä ja Mäkelänkadulla oli yksi pölyinen päivä, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus oli yli 50 µg/m³. Pölyäminen johtui läheisistä rakennustyömaista. Pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Espoossa ja Kauniaisissa ilmanlaatu oli kesäkuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä (kuva 3.1.2). Leppävaaran mittausasemalla hengitettävät hiukkaset heikensivät ilmalaadun huonoksi kesäkuussa yhden tunnin ajan.

Myös Vantaalla ilmanlaatu oli kesäkuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä (kuva 3.1.2). Vantaan mittausasemilla oli kesäkuukausina 0–19 huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tuntia. Kesäkuussa Hämeenlinnanväylän mittausasemalla oli yksi ja Vantaan Jätevoimalan mittausasemilla kaksi pölyistä päivä, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus oli yli 50 µg/m³.

Suurin osa pääkaupunkiseudun kesän huonoista ja erittäin huonoista ilmanlaadun tunneista aiheutui hengitettävistä hiukkasista. Kesäkuussa myös otsoni heikensi ilmanlaatua ajoittain välttäväksi. Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsonia kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden kanssa. Paikallisesti liikenteen typpimonoksidin päästöt reagoivat otsonin kanssa kuluttaen otsonia huomattavasti katuilmasta.

Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli kesällä 2023 pääasiassa samankaltainen kuin kesällä 2022. Myös huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli saman verran (kuva 3.1.4). Helsingin keskustan ja Mäkelänkadun ilmanlaadun vaihtelu liittyy läheisiin korjausrakentamisen työmaihin, joiden toiminnot nostattavat ajoittain hiukkasia ilmaan. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021 ja Mäkelänkadulla kesällä 2022.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuussa kuukauden keskilämpötilat olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla pari astetta vertailukauden (1991–2020) keskilämpötilaa korkeammat. Kesäkuussa kuukauden sademäärä oli harvinaisen pieni pääkaupunkiseudulla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin aseman havaintohistorian pienin sademäärä kesäkuukautena (5,6 mm). Kesäkuun pienin sademäärä (2,8 mm) mitattiin Helsingin Kumpulassa. (Ilmatieteen laitos 2023 ja Lehtonen 2023 a)

Heinäkuussa kuukauden keskilämpötilat olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla pari astetta vertailukauden (1991–2020) keskilämpötilaa matalammat. Sademäärät olivat vertailukautta korkeammat, kun heinäkuun alussa Suomen ylle osui laaja matalapaineen alue. (Ilmatieteen laitos 2023 ja Lehtonen 2023 b)

Elokuussa lämpötilat olivat pääkaupunkiseudulla asteen vertailukautta korkeammat. Elokuussa satoi selvästi tavanomaista enemmän ja sademäärät olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla yli kaksinkertaiset vertailukauteen verrattuna. (Ilmatieteen laitos 2023 ja Lehtonen 2023 c)

Lisätietoa otsonista:
• Korkealla yläilmakehässä otsoni toimii suojakilpenä auringon vaarallista ultravioletti- eli UV-säteilyä vastaan.
• Lähellä maan pintaa olevassa alailmakehässä ja hengitysilmassa otsoni on ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle haitallinen ilmansaaste.
• Otsonia muodostuu ilmassa auringonsäteilyn vaikutuksesta hapen, typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden välisissä kemiallisissa reaktioissa. Otsonia ei siis ole päästöissä itsessään.
• Suomessa otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä, kun auringon UV-säteily on korkeimmillaan. Otsonin kaukokulkeutuminen muualta Euroopasta kohottaa Suomen pitoisuuksia selvästi.

Vertailu ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät raja-arvotason kesä–elokuussa kaksi kertaa Mannerheimintien ja Jätevoimalan mittausasemilla sekä kerran Hämeenlinnanväylän mittausasemalla (kuva 3.2.1).

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ei ylittynyt kesäkuukausina (kesä-elokuu) millään ilmanlaadun mittausasemalla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla vilkasliikenteisillä mittausasemilla. Ohjearvo ei ole ylittynyt Vartiokylän, Kallion, Luukin, Tapanilan ja Jätevoimalan ilmanlaadun mittausasemilla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana lähes kaikilla vilkasliikenteisillä ilmanlaadun mittausasemilla. Ohjearvo ei ole ylittynyt Tikkurilan, Vartiokylän, Kallion, Luukin, Tapanilan ja Jätevoimalan ilmanlaadun mittausasemilla.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt kesäkuukausina.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Luukin, Vartiokylän ja Jätevoimalan mittausasemia.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi kesä-elokuussa Kalliossa, Luukissa ja Vartiokylässä.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet kesä-elokuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Syksyn ilmanlaatu

Syksyn ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 4.1.1.–4.1.3.). Tausta- ja pientaloalueiden mittausasemilla ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä 97 % syyskuukausien (syys-marraskuu) tunneista ja vilkasliikenteisillä mittausasemilla vähintään 85 % tunneista. Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni huonoksi ja erittäin huonoksi varsinkin vilkasliikenteisillä alueilla Helsingin keskustassa ja vilkkaasti liikennöityjen pääväylien ja -teiden varsilla.

Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli syyskuukausina 0–52, asemasta riippuen. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit osuivat pääasiassa marraskuulle talvirengaskauden alkuun, ja ne aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Myös pienhiukkaset heikensivät ajoittain ilmanlaatua varsinkin pientaloalueilla.

Helsingin keskustan vilkasliikenteisellä Mannerheimintien mittausasemalla ilmanlaatu oli syyskuukausina huono tai erittäin huono kolmen tunnin ajan. Mäkelänkadun katukuilumaisessa ympäristössä ilmanlaatu oli 32 tunnin ajan huono tai erittäin huono. Helsingin pientaloalueella Tapanilassa ilmanlaatu oli 15 tunnin ajan huono tai erittäin huono. Vartiokylän pientaloalueen mittausasemalla ilmanlaatu ei ollut huono tai erittäin huono syyskuukausina.

Espoon vilkasliikenteisellä alueella Leppävaarassa ilmanlaatu oli syyskuukausina 6 tunnin ajan huono tai erittäin huono. Luukin maaseutu tausta-asemalla ei mitattu yhtäkään huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaadun tuntia syyskuukausien aikana. Kauniaisten keskustassa ilmanlaatu heikkeni huonoksi tai erittäin huonoksi kolmena tuntina.

Vantaalla vilkasliikenteisellä alueella Tikkurilan mittausasemalla ilmanlaatu oli syyskuukausina tunnin ajan huono tai erittäin huono. Vantaalla vilkkaasti liikennöidyn Hämeenlinnanväylän pientareella ilmanlaatu oli syyskuukausina 52 tuntia huono tai erittäin huono. Vantaan Energian Jätevoimalan vaikutusalueella ei mitattu yhtäkään huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaadun tuntia syyskuukausien aikana.

Edellisvuodesta poiketen tänä syksynä oli mittaustulosten perusteella selvästi nähtävissä katupölyä myös syksyllä (kuva 4.1.4). Katupölyä on eniten ilmassa yleensä keväisin, mutta myös syksyllä ja talvella voi esiintyä korkeita pölypitoisuuksia talvirengaskaudella, jos kadut ja tiet ovat paljaita lumesta ja kuivia. Pölyäminen ajoittui syksyllä marraskuulle, jolloin usealla asemalla hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi. Tällöin sää oli kuiva ja aurinkoinen.

Kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista syksyllä huomattava osa on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista. Nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.

Syyskuussa oli ennätyksellisen lämmintä ja Helsingin Kaisaniemessä mitattiin syyskuussa uusi kuukausilämpötilaennätys (Lehtonen 2023 d). Kuukauden keskilämpötila oli Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Kaisaniemen havaintoasemilla reilu kolme astetta vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaa korkeampi (Ilmatienteen laitos 2023). Syyskuussa sademäärät olivat myös hieman tavanomaista suuremmat.

Lokakuussa lämpötila palasi lähelle vertailukauden tasoa. Lokakuun alkupuolisko oli sateinen ja kuukauden sademäärä oli lähes kaksinkertainen vertailukauteen nähden. Lokakuun loppupuolella sää kylmeni ja marraskuussa kuukauden keskilämpötila oli pääkaupunkiseudulla hieman vertailukautta kylmempi. (Ilmatieteen laitos 2023)

Vertailu ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat syksyllä alle raja-arvojen.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona), oli syyskuukausina (syys–marraskuu) Hämeenlinnanväylällä 5, Mäkelänkadulla 4, Leppävaarassa 2 ja Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Tapanilassa 1.

Vuoden aikana (tammi–marraskuu) pölyisiä päiviä on ollut Hämeenlinnanväylällä 28, Mäkelänkadulla 27, Mannerheimintiellä 20, Leppävaarassa 13, Kauniaisissa 12, Tikkurilassa 10, Jätevoimalalla 2 ja Tapanilassa 2 kertaa.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ylittyi myös marraskuussa Hämeenlinnanväylän ja Mäkelänkadun mittausasemilla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Kalliossa, Luukissa, Tapanilassa, Vartiokylässä ja Jätevoimalalla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Kallion, Jätevoimalan, Luukin, Tikkurilan ja Vartiokylän mittausasemia.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt syyskuukausina.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Luukissa ja Vartiokylässä.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin pitoisuudet eivät ylittäneet tavoitearvoja syyskuukausina.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet syys–marraskuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Lisätietoa katupölystä löytyy osoitteesta hsy.fi/katupoly.
Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.

Ilmatieteen laitos (2023). Kuukausitilastot. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuukausitilastot

Lehtonen I. (2023 a). Kuivuus voimistui kesäkuussa. Ilmastokatsaus 25(6) s. 4–5. https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-06-01. haettu 25.9.2023

Lehtonen I. (2023 b). Heinäkuu oli sateinen ja hieman tavallista viileämpi. Ilmastokatsaus 25(7) s. 4–5. https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-07-01. haettu 25.9.2023

Lehtonen I. (2023 c). Elokuu oli lämmin ja sateinen. Ilmastokatsaus 25(8) s. 4–5. https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-08-01. haettu 25.9.2023

Lehtonen I. (2023 d). Huippulämmin ja kostea sää vallitsi koko syyskuun ajan. Ilmastokatsaus 25(9) s. 4–5. https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2023-09-01 haettu 15.12.2023.

Espoon kaupunki (2023). https://www.espoo.fi/fi/katukunnossapito-ja-kevatsiivous-2023. haettu 11.7.2023

Helsingin kaupunki (2023). Katujen kevätpuhdistukset ovat käynnissä - siirrä autosi tieltä ja nopeuta työn valmistumista. https://www.sttinfo.fi/tiedote/katujen-kevatpuhdistukset-ovat-kaynnissa---siirra-autosi-tielta-ja-nopeuta-tyon-valmistumista?publisherId=60577852&releaseId=69972933. haettu 28.6.2023

Vantaan kaupunki (2023). Hiekanpoisto kaduilta alkanut. https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/hiekanpoisto-kaduilta-alkanut. haettu 4.7.2023

YLE (2023). Helsingin katujen kevätsiivous on alkanut – putsattavaa riittää 2 500 kilometriä https://yle.fi/a/74-20023460. haettu 13.7.2023