Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset 2023

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Syksyn ilmanlaatu

Syksyn ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudun kaikilla mittausasemilla suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä (kuvat 4.1.1.–4.1.3.). Tausta- ja pientaloalueiden mittausasemilla ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä 97 % syyskuukausien (syys-marraskuu) tunneista ja vilkasliikenteisillä mittausasemilla vähintään 85 % tunneista. Hetkittäin ilmanlaatu heikkeni huonoksi ja erittäin huonoksi varsinkin vilkasliikenteisillä alueilla Helsingin keskustassa ja vilkkaasti liikennöityjen pääväylien ja -teiden varsilla.

Erittäin huonon ja huonon ilmanlaadun tunteja oli syyskuukausina 0–52, asemasta riippuen. Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunnit osuivat pääasiassa marraskuulle talvirengaskauden alkuun, ja ne aiheutuivat pääasiassa hengitettävistä hiukkasista eli katupölystä. Myös pienhiukkaset heikensivät ajoittain ilmanlaatua varsinkin pientaloalueilla.

Helsingin keskustan vilkasliikenteisellä Mannerheimintien mittausasemalla ilmanlaatu oli syyskuukausina huono tai erittäin huono kolmen tunnin ajan. Mäkelänkadun katukuilumaisessa ympäristössä ilmanlaatu oli 32 tunnin ajan huono tai erittäin huono. Helsingin pientaloalueella Tapanilassa ilmanlaatu oli 15 tunnin ajan huono tai erittäin huono. Vartiokylän pientaloalueen mittausasemalla ilmanlaatu ei ollut huono tai erittäin huono syyskuukausina.

Espoon vilkasliikenteisellä alueella Leppävaarassa ilmanlaatu oli syyskuukausina 6 tunnin ajan huono tai erittäin huono. Luukin maaseutu tausta-asemalla ei mitattu yhtäkään huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaadun tuntia syyskuukausien aikana. Kauniaisten keskustassa ilmanlaatu heikkeni huonoksi tai erittäin huonoksi kolmena tuntina.

Vantaalla vilkasliikenteisellä alueella Tikkurilan mittausasemalla ilmanlaatu oli syyskuukausina tunnin ajan huono tai erittäin huono. Vantaalla vilkkaasti liikennöidyn Hämeenlinnanväylän pientareella ilmanlaatu oli syyskuukausina 52 tuntia huono tai erittäin huono. Vantaan Energian Jätevoimalan vaikutusalueella ei mitattu yhtäkään huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaadun tuntia syyskuukausien aikana.

Edellisvuodesta poiketen tänä syksynä oli mittaustulosten perusteella selvästi nähtävissä katupölyä myös syksyllä (kuva 4.1.4). Katupölyä on eniten ilmassa yleensä keväisin, mutta myös syksyllä ja talvella voi esiintyä korkeita pölypitoisuuksia talvirengaskaudella, jos kadut ja tiet ovat paljaita lumesta ja kuivia. Pölyäminen ajoittui syksyllä marraskuulle, jolloin usealla asemalla hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi. Tällöin sää oli kuiva ja aurinkoinen.

Kaupunki-ilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista syksyllä huomattava osa on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista. Nastarenkaat kuluttavat voimakkaasti asfaltin pintaa.

Syyskuussa oli ennätyksellisen lämmintä ja Helsingin Kaisaniemessä mitattiin syyskuussa uusi kuukausilämpötilaennätys (Lehtonen 2023 d). Kuukauden keskilämpötila oli Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Kaisaniemen havaintoasemilla reilu kolme astetta vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaa korkeampi (Ilmatienteen laitos 2023). Syyskuussa sademäärät olivat myös hieman tavanomaista suuremmat.

Lokakuussa lämpötila palasi lähelle vertailukauden tasoa. Lokakuun alkupuolisko oli sateinen ja kuukauden sademäärä oli lähes kaksinkertainen vertailukauteen nähden. Lokakuun loppupuolella sää kylmeni ja marraskuussa kuukauden keskilämpötila oli pääkaupunkiseudulla hieman vertailukautta kylmempi. (Ilmatieteen laitos 2023)

Vertailu ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin

Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat syksyllä alle raja-arvojen.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Pölyisiä päiviä, jolloin pitoisuudet ylittivät raja-arvotason (50 µg/m³ vuorokauden keskiarvona), oli syyskuukausina (syys–marraskuu) Hämeenlinnanväylällä 5, Mäkelänkadulla 4, Leppävaarassa 2 ja Mannerheimintiellä, Tikkurilassa, Kauniaisissa ja Tapanilassa 1.

Vuoden aikana (tammi–marraskuu) pölyisiä päiviä on ollut Hämeenlinnanväylällä 28, Mäkelänkadulla 27, Mannerheimintiellä 20, Leppävaarassa 13, Kauniaisissa 12, Tikkurilassa 10, Jätevoimalalla 2 ja Tapanilassa 2 kertaa.

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ylittyi myös marraskuussa Hämeenlinnanväylän ja Mäkelänkadun mittausasemilla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Kalliossa, Luukissa, Tapanilassa, Vartiokylässä ja Jätevoimalalla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Kallion, Jätevoimalan, Luukin, Tikkurilan ja Vartiokylän mittausasemia.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt syyskuukausina.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla muilla mittausasemilla paitsi Luukissa ja Vartiokylässä.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin pitoisuudet eivät ylittäneet tavoitearvoja syyskuukausina.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet syys–marraskuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Lisätietoa katupölystä löytyy osoitteesta hsy.fi/katupoly.
Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.