Ilmanlaadun vuodenaikaiskatsaukset 2023

HSY seuraa ilmanlaatua jatkuvasti 11 mittausasemalla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Mittausasemien sijainnit vuonna 2023 on esitetty alla olevassa kartassa (kuva 1.1). Osa ilmanlaadun mittausasemista on pysyviä (Helsingissä Helsingin keskusta, Mäkelänkatu, Vartiokylä ja Kallio, Espoossa Leppävaara ja Luukki sekä Vantaalla Tikkurila) ja osan paikkaa siirretään vuodenvaihteessa vuoden tai kahden välein. Vuonna 2023 siirrettävät mittausasemat sijaitsevat Helsingissä Tapanilassa, Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella ja Långmossebergenissä jätevoimalan läheisyydessä sekä Kauniaisten keskustassa.

Helsingin Tapanilassa mitataan ilmanlaatua pientaloalueella ja erityisesti sitä, miten puunpoltto vaikuttaa ilmanlaatuun. Kauniaisissa ja Vantaalla Hämeenlinnanväylän varrella selvitetään liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun. Långmossebergenissä mitataan Vantaan Energian jätevoimalan alueen toimintojen vaikutusta ilmanlaatuun.

Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla olevat korjausrakentamisen työmaat ovat heikentäneet ajoittain ilmanlaatua mittausasemien läheisyydessä vuonna 2022 ja alkuvuodesta 2023. Työmaista johtuva pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Kesän ilmanlaatu

Kesän ilmanlaatu oli pääkaupunkiseudulla suurimman osan ajasta tavanomaiseen tapaan hyvä tai tyydyttävä. Kesällä ilmanlaatu oli hyvä tai tyydyttävä yli 90 % ajasta kaikilla mittausasemilla (kuva 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3.). Sää ja päästöt vaikuttavat ilmanlaatuun, ja lomakaudella ilmanlaatu onkin yleensä vuoden puhtainta. HSY:n mittausten mukaan heinä- ja elokuu oli ilmanlaadultaan kesäkuuta parempia.

Helsingissä ilmanlaatu oli kesäkuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä (kuva 3.1.1). Helsingin ilmanlaadun mittausasemilla oli kesäkuukausina 0–13 huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tuntia. Kun ilmanlaatu on huono, terveysvaikutukset ovat mahdollisia herkillä ihmisillä. Kesäkuussa Helsingin keskustassa Mannerheimintien mittausasemalla oli kaksi pölyistä päivä ja Mäkelänkadulla oli yksi pölyinen päivä, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus oli yli 50 µg/m³. Pölyäminen johtui läheisistä rakennustyömaista. Pölyäminen on ollut kuitenkin paikallista eikä ole vaikuttanut ilmanlaatuun muualla Helsingin keskustassa kauempana työmaista.

Espoossa ja Kauniaisissa ilmanlaatu oli kesäkuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä (kuva 3.1.2). Leppävaaran mittausasemalla hengitettävät hiukkaset heikensivät ilmalaadun huonoksi kesäkuussa yhden tunnin ajan.

Myös Vantaalla ilmanlaatu oli kesäkuukausina pääasiassa hyvä tai tyydyttävä (kuva 3.1.2). Vantaan mittausasemilla oli kesäkuukausina 0–19 huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tuntia. Kesäkuussa Hämeenlinnanväylän mittausasemalla oli yksi ja Vantaan Jätevoimalan mittausasemilla kaksi pölyistä päivä, jolloin hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus oli yli 50 µg/m³.

Suurin osa pääkaupunkiseudun kesän huonoista ja erittäin huonoista ilmanlaadun tunneista aiheutui hengitettävistä hiukkasista. Kesäkuussa myös otsoni heikensi ilmanlaatua ajoittain välttäväksi. Kaupunkien keskustoissa otsonia on vähemmän kuin esikaupunkialueilla ja maaseudulla, koska otsonia kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden kanssa. Paikallisesti liikenteen typpimonoksidin päästöt reagoivat otsonin kanssa kuluttaen otsonia huomattavasti katuilmasta.

Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu oli kesällä 2023 pääasiassa samankaltainen kuin kesällä 2022. Myös huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli saman verran (kuva 3.1.4). Helsingin keskustan ja Mäkelänkadun ilmanlaadun vaihtelu liittyy läheisiin korjausrakentamisen työmaihin, joiden toiminnot nostattavat ajoittain hiukkasia ilmaan. Korjausrakentaminen alkoi Mannerheimintien mittausaseman läheisyydessä kesällä 2021 ja Mäkelänkadulla kesällä 2022.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuussa kuukauden keskilämpötilat olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla pari astetta vertailukauden (1991–2020) keskilämpötilaa korkeammat. Kesäkuussa kuukauden sademäärä oli harvinaisen pieni pääkaupunkiseudulla. Helsinki-Vantaan lentoasemalla mitattiin aseman havaintohistorian pienin sademäärä kesäkuukautena (5,6 mm). Kesäkuun pienin sademäärä (2,8 mm) mitattiin Helsingin Kumpulassa. (Ilmatieteen laitos 2023 ja Lehtonen 2023 a)

Heinäkuussa kuukauden keskilämpötilat olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla pari astetta vertailukauden (1991–2020) keskilämpötilaa matalammat. Sademäärät olivat vertailukautta korkeammat, kun heinäkuun alussa Suomen ylle osui laaja matalapaineen alue. (Ilmatieteen laitos 2023 ja Lehtonen 2023 b)

Elokuussa lämpötilat olivat pääkaupunkiseudulla asteen vertailukautta korkeammat. Elokuussa satoi selvästi tavanomaista enemmän ja sademäärät olivat Helsingin Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemilla yli kaksinkertaiset vertailukauteen verrattuna. (Ilmatieteen laitos 2023 ja Lehtonen 2023 c)

Lisätietoa otsonista:
• Korkealla yläilmakehässä otsoni toimii suojakilpenä auringon vaarallista ultravioletti- eli UV-säteilyä vastaan.
• Lähellä maan pintaa olevassa alailmakehässä ja hengitysilmassa otsoni on ihmisille, eläimille ja kasvillisuudelle haitallinen ilmansaaste.
• Otsonia muodostuu ilmassa auringonsäteilyn vaikutuksesta hapen, typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden välisissä kemiallisissa reaktioissa. Otsonia ei siis ole päästöissä itsessään.
• Suomessa otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä, kun auringon UV-säteily on korkeimmillaan. Otsonin kaukokulkeutuminen muualta Euroopasta kohottaa Suomen pitoisuuksia selvästi.

Vertailu ilmanlaadun raja- ja ohjearvoihin

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m³) ei ole ylittynyt pääkaupunkiseudulla vuoden 2006 jälkeen, sillä pölyisiä päiviä saa olla 35 kertaa vuodessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät raja-arvotason kesä–elokuussa kaksi kertaa Mannerheimintien ja Jätevoimalan mittausasemilla sekä kerran Hämeenlinnanväylän mittausasemalla (kuva 3.2.1).

Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo (70 µg/m³) ylittyy tavanomaisesti erityisesti katupölyaikaan liikenneympäristöissä. Vuorokausiohjearvo ei ylittynyt kesäkuukausina (kesä-elokuu) millään ilmanlaadun mittausasemalla.

Hengitettävien hiukkasten WHO:n vuorokausiohjearvo (45 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla vilkasliikenteisillä mittausasemilla. Ohjearvo ei ole ylittynyt Vartiokylän, Kallion, Luukin, Tapanilan ja Jätevoimalan ilmanlaadun mittausasemilla.

Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on ylittänyt WHO:n terveysperusteisen vuorokausiohjearvon (15 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) kuluvan vuoden aikana lähes kaikilla vilkasliikenteisillä ilmanlaadun mittausasemilla. Ohjearvo ei ole ylittynyt Tikkurilan, Vartiokylän, Kallion, Luukin, Tapanilan ja Jätevoimalan ilmanlaadun mittausasemilla.

Typpidioksidin ei arvioida enää ylittävän vuositasolla raja-arvoa eikä tuntitasolla raja- ja ohjearvoja. Vuorokausiohjearvo voi ylittyä vilkasliikenteisissä ympäristöissä erityisesti ruuhka-aikana pakkasella, jolloin ilman sekoittuminen on heikentynyt ja pakokaasut kertyvät hengitysilmaan. Typpidioksidin vuorokausipitoisuuden ohjearvo (70 µg/m³, kk toiseksi suurin arvo) ei ylittynyt kesäkuukausina.

Typpidioksidin WHO:n vuorokausiohjearvo (25 µg/m³, 3 ylitystä sallitaan vuodessa) on ylittynyt vuoden aikana kaikilla ilmanlaadun mittausasemilla lukuun ottamatta Luukin, Vartiokylän ja Jätevoimalan mittausasemia.

Otsonin terveysperusteisen pitkän ajan tavoitteen ylittyminen on tavanomaista hellejaksoilla. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella. Otsonin terveysperusteinen pitkän ajan tavoitearvo ylittyi kesä-elokuussa Kalliossa, Luukissa ja Vartiokylässä.

Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvoylitykset ovat nykyisin erittäin poikkeuksellisia. Rikkidioksidin ohje- ja raja-arvotasot eivät ylittyneet kesä-elokuun aikana.

Lue lisää mittausasemista, ilmanlaatuindeksistä sekä ilmansaasteiden terveyshaitoista. Ilmanlaatuindeksit löytyvät HSY:n avoimesta datasta.